Tästä huolimatta seurassa tähytään takaisin huipulle.
"Suunnitelmiimme kuuluu tulla takaisin terävimpään kärkeen, se on ilman muuta selvä asia. Kaikilla toimenpiteillämme tähtäämme valoisampaan tulevaisuuteen. Mielelläni käyttäisin slogania ”uuteen nousuun”, jos se ei olisi kulunut."
Näillä sanoilla hämeenlinnalaisten toimitusjohtaja Risto Korpela valoi uskoa seuransa uudesta noususta keväällä Jatkoaika.comissa julkaistussa haastattelussa.
Rappusia ylös ei kuitenkaan hetkessä rakenneta. Tällä hetkellä Pallokerho kyntää syvällä pohjalla.
Edelliskausi oli oranssipaidoille todellinen surunäytelmä. Urheilullisesti se meni täysin penkin alle, joukkueen sijoittuessa kolmanneksitoista. Euroissa tuli turpiin vielä hurjemmin.
Tappiota kertyi peräti 150 000 euroa. Se oli melkoinen takaisku jo ennestään seuran pahasti hoikistumaan päässeelle säästöpossulle.
Velkaa Kerholla on tällä hetkellä toista miljoonaa euroa. Suvivirren HPK hoilasikin toimistoväkeään koskevissa yt-neuvotteluissa.
Tulevalle kaudelle joukkue on kasattu ilman minkäänlaisia riskejä. Pelkän runkosarjamenestyksen varaan.
"Olemme pakotettuja rakentamaan taloutemme siten, että pärjäämme runkosarjalla. Meidän on ajettava kiinni taloudellista vajettamme runkosarjamenestyksellä, jos pääsemme pudotuspeleihin, niin sillä menestyksellä hinaamme laivaamme pintaan." Selvitti Korpela seuransa taloustilannetta huhtikuussa.
Hämeenlinnassa paiskittiin suurremontti
Rivistönsä kasaamiseen HPK asetti tavoitteekseen materiaalinsa perusteellisen remontoinnin. Se halusi tarjota seuran uudelle päävalmentajalle Ari-Pekka Selinille parhaimmat mahdolliset kortit. Tämä edellytti remppausta viime kaudella pahasti kontanneeseen porukkaan.
Hämeenlinnasta liukeni liuta äijiä niin omasta tahdostaan kuin sen vuoksi, ettei Kerholta löytynyt kiinnostusta sorvata jatkosopimuksia osan pelaajistonsa kanssa. Jäähyväiset hämäläisille heiluttelivat kolme valmentajaa ja jopa yksitoista kiekkoilijaa.
Täten Kerholla häämötti suurremontti edessä, sen verran monella naulalla joukkue vasaroitiin uusiksi. Uskottavuutta urakoinnin onnistumiseen horjuttivat kahden edelliskauden pahat epäonnistumiset pelaajahankinnoissa ja seuran talousvaikeudet.
Rahaongelmista huolimatta HPK-pomo Korpela vakuutti jo keväällä Jatkoaika.comissa seuran tähtäävän pelaajistonsa rakentamisessa saman kokoiseen 1,7 miljoonan budjettiin kuin kahdella edelliskaudellakin:
"Emme säästä itseämme hengiltä. Olemme jo säästäneet hurjimmista lukemistamme ja pyrimme siihen, että 1,7 miljoonan euron joukkueen pystymme edelleen rakentamaan. Tarvitsemme siihen paljon HPK-henkisiä ystäviä, niin yritysmaailmassa kuin yleisössäkin." Korpela paalutti.
Talous saneli kuitenkin ehdot pelaajakaupoille. Nyt Kerho pyrki hankkimaan riveihinsä vain sellaista, jonka laadun se tiesi varmasti kolikoillaan saavansa. Riskejä vältettiin.
Joukkueeseen haalittiinkin monta jo liigassa kykynsä todistanutta soturia. Ulkomaalaisvahvistuksia ei vastaavasti avainrooleihin värvätty kuin yksi.
Pelaajistonsa Pallokerho roolitti niin hyvin kuin se sen resursseilla oli mahdollista. Peräpäätä voi luonnehtia liikkuvaksi ja kiekolliseksi, mutta puolustuksen onnistumiseen kohdistuu monta kysymysmerkkiä.
Minkälainen arpa ulkomaalaispakki Dan Spang on? Lyökö lupaava Aleksi Laakso itsensä läpi? Entä yltävätkö Juho Mielonen ja Joni Tuominen sille tasolle kuin he ovat aiemmin Selinin alaisuudessa päässeet?
Joukkueen hyökkäys on ennen kaikkea fyysinen, materiaalista löytyy rutkasti puolustus- ja taklaustaitoa. Viimeistely saattaa tosin koitua hankalaksi kontaktipelaamista korostavalle hyökkäykselle.
Suurimmat vastuut niittien nakuttelusta lepäävät joukkueen ykköshyökkääjän Ville Viitaluoman ja tutkaparin Jesse Saarisen ja Tuomas Santavuoren harteilla.
Verkon heiluttelussa on ratkaisevaa löytyykö Viitaluoman rinnalle Juuso Puustisen kaltaista viimeistelijää. Roolia on harjoituskaudella kaavailtu erittäin potentiaalisille Teemu Rautiaiselle ja Borna Rendulicille. Näistä jomman kumman otsikoihin nousu on hyvin mahdollista.
HPK parsii talouttaan
Kerho on materiaaliltaan melkein eri joukkue kuin mitä se oli viime kaudella. Niin paljon sikermä on etenkin avainpaikoiltaan muuttunut. Jo pelkästään valmennusta on maalailtu uusiksi isolla kouralla.
Siinä missä edelliskaudella oranssipaitaisten päitä ensi alkuun silitteli Harri Rindell, niin nyt joukkuetta käskyttää vaatimustason korkealla pitävä Selin.
Lisäksi seuran maalivahtivalmennus on harpannut tähän päivään. Osa-aikaisesti operoinut Hannu Nykvist on vaihtunut täysillä Kerhon nuorten torjujien treenaamiseen panostavaan Kari Lehtoseen. Lieneekin todennäköistä, että ainakin 24-vuotias Mikko Tolvanen murtautuu lopullisesti liigan eliittiveskareiden sakkiin.
Talouttaan tervehdyttäessään HPK voi ajautua hankalaan paikkaan. Seuralla ei ole ollut käytössään suuria seteleitä, joilla se olisi takuulla saanut kasattua jokaisessa ottelussaan voitosta kamppailevan joukkueen. Tästä huolimatta sen pitäisi saada houkuteltua yleisöä runsain mitoin matseihinsa koko kauden ajan.
Korpela linjasikin jo keväällä Pallokerhon pyrkivän taistelemaan jokaisessa ottelussaan. Hämeenlinnalaiset aikovat säilyttää peli-ilmeensä läpi kauden yritteliäänä.
"Haluamme olla yritteliäs ja taisteleva joukkue siksi, että ne ovat niitä arvoja, joita uskomme yleisömme arvostavan. Ne ovat syitä siihen, miksi yleisömme tulee katselemaan pelejämme. Joukkueemme täytyy yrittää, taistella ja raapia joka sekunti." kommentoi Korpela seuransa tavoitetta aiemmin Jatkoaika.comissa julkaistussa haastattelussa.
Periksiantamattomuuden lisäksi Kerho pyrkii luistelemaan vauhdikkaasti. Nämä tavoitteet ovat näkyneet oranssipaitaisten esiintymisissä jo treenikaudella.
Harjoitusotteluissaan HPK on esittänyt pirteää kiekkoilua, joukkue liikkuu aktiivisesti. Omassa päässään hämeenlinnalaiset eivät kumilaatan saadessaan paljoa aikaile vaan yrittävät kääntää hyökkäyksiään lyhyillä syötöillään.
Hämeenlinnalaiset yrittävät olla myös säntillisesti vastustajien kiekollisten pelaajien ihoilla kiinni eikä joukkue kaihda fyysistä pelaamista.
Hommia Pallokerhon valmennuksella on tänä kesänä riittänyt. Sen verran roimasti HPK on muuttunut. On ottanut jo oman aikansa, kun roimasti uudistunut Pallokerho on ruvennut puhaltamaan samaan hiileen.
Puhumattakaan niistä tunneista, jotka ovat kuluneet Selinin vaaliman pelisysteemin iskostamisessa oranssipaitaisten nuppeihin tai joukkueen roolittamiseen.
Hämeenlinnalaiset tosin toimivat järkevästi rakentaessaan jo kesäkuun alussa ryhmänsä miltei valmiiksi.
Tulevaisuudelleen koko organisaation merkittävin tavoite lienee taloutensa elvyttäminen. Uuden nousun luominen.
Viime kauden painajainen ei enää saa toistua. Se olisi nimittäin Kerhon uskottavuudelle jo liian kova isku.