Lappeenrannassa nähtiin kahden väsyneen oloisen joukkueen nuhjaaminen, joka ei hienouksia tarjonnut kuin muutamien yksilösuoritusten muodossa. Harvemmin näkee SM-liigan pelissä yhtä vähän maalintekopaikkoja kuin tänään nähtiin.
Lehdistötilaisuudessa SaiPan valmentaja Petri Skriko sanoikin joukkueensa olleen väsynyt viimeisen kahden viikon pelirumbasta, mutta kiitteli koko joukkueen tiiviyttä ja taistelua nimenomaan joukkueen eteen.
Ratkaisumaali heti alkuun
Peli alkoi varsin vauhdikkaasti ja näyttikin pitkään siltä että oli tulossa ottelu jossa olisi vauhti sata ja äly nolla. Vauhdista huolimatta ei maalipaikoilla herkuteltu. Ilves pääsi yrittämään myös ylivoimalla, mutta se oli saamatonta.
Erän puolivälin tienoilla Raimo Helminen joutui jäähylle kun "Raipen" maila osui Teemu Riihijärven kasvoihin aloituksen jälkeen. Ykköskentän ylivoima ei toiminut, mutta kolmikko Kerman-Uusikartano-Cipruss sai pelin pyörimään mukavasti. Uusikartano ja Kerman sahasivat maalin takana, kun yhtäkkiä Cipruss oli täysin yksin
maalin edessä. Syöttö lapaan ja Cipruksella oli aikaa katsella minne kiekko laittaa, mies laittoi sen yläkulmaan ja voittomaali oli syntynyt.
Maalin jälkeen ottelusta loppui vauhti lähes kokonaan ja yleisö kesti juuri ja juuri hereillä.
Vaatimatonta suhailua
Toisessa ja kolmannessa erässä väsynyt SaiPa tyytyi vain puolustamaan tarkasti omaa maalia ja maalitilanteet pyrittiin rakentamaan nopeilla pistohyökkäyksillä. Tarkka puolustaminen olikin se joka riitti lauantai-iltana voittoon. Ilves ei kolmannen erän piristymisestään huolimatta saanut huippuvaarallisia maalipaikkoja, sillä hyökkäykset ajatuivat kulmiin. Usein Ilves joutui myös laukomaan kiekon ränniin ja rännikiekot työllistivätkin Tomas Dubaa enemmän kuin laukaukset. No välillä jääkiekko on tällaista.
Ottelun viimeisillä hetkillä nähtiin poikkeuksellista epäitsekkyyttä, kun SaiPan pelaajat eivät parista paikasta huolimatta edes yrittäneet laukoa kiekkoa tyhjään maaliin vaan tyytyivät pitämään sen kaukana omasta maalista. Erityisesti tässä kunnostautuivat Uusikartano ja Machulda.
Molempien joukkueiden maalivahdit pääsivät urakastaan helpolla, mutta kuten torjuntalukemista näkee niin Bruce Racine joutui useammin venymään kiekon tielle. Harvemmin on SaiPan maalivahti selvinnyt niin vähillä töillä kuin Duba, vain 13 torjuntaa.
Kenttäpelaajista erottuivat Ilvekseltä terhakkaasti yrittänyt Vesa Viitakoski ja paljon laukaisupaikkoja hakenut Ville Snellman. Jesse Niinimäki piti paljon kiekkoa, mutta usein oli yksi harhautus liikaa ja kohtalona oli taklatuksi tuleminen.
SaiPasta parhaimmalla pelipäällä olivat hyvin liikkunut, taklannut ja syötellyt Kalle Kerman sekä vahvasti puolustanut Matti Hana. Lisäksi maininnan ansaitsee jälleen kerran vahvaa kiekollista peliä esittänyt Antti Bruun. Teemu Virkkunen oli kolmannessa erässä SaiPan hyökkäyksen terävin kärki.