St. Louis Blues esitteli jo edelliskauden loppupuolella potentiaaliaan ja viime kaudella taisteli pitkään pudotuspelipaikasta, ollen vielä helmikuussa konferenssin kahdeksas. Sen jälkeen joukkueelle iskenyt pelillinen lamajakso kuitenkin tyrehdytti kaikki haaveet jatkopeleistä kolmannen kerran peräkkäin, mikä on – yllättävää kyllä – seuran historian pisin jakso ilman pudotuspelejä. Lopulta St. Louisissa soi jälleen epävireinen Blues, sillä joukkue jäi läntisen konferenssin toiseksi viimeiseksi.
Kaudesta jäi kuitenkin paljon positiivisia asioita. Joukkue osoitti, että organisaatio on oikealla tiellä. Määrätietoinen omien varausten kautta tehtävä rakennus on alkanut jo tuottaa näkyviä tuloksia. Joukkueen johtavissa rooleissa pelasi jo viime kaudella omia lupauksia. St. Louisin lupausten laatu on muutenkin tällä hetkellä yksi NHL:n parhaista.
Alkavaan kauteen lähtiessä Blues onkin ollut hankinnoissa erittäin maltillinen ja vahvistanut joukkuettaan vain muutamalla täsmähankinnalla. Sen lisäksi joukkueeseen ajetaan jälleen sisään muutamia omia varauksia.
Legace sai kantrikaupungista kirittäjän
St. Louisin maalia on jo muutaman kauden vartioinut erittäin pätevästi Manny Legace. Yksi nimettömimmistä NHL:n ykkösmaalivahdeista pysyy lähes jatkuvasti tutkan alla, mutta keräsi heikossa Bluesissa viime kaudellakin enemmän voittoja kuin tappioita. Legacen hienot otteet huomioitiin jopa ensimmäisen All Stars –ottelun arvoisesti.
Legace urakoi viime kaudella 66 ottelua, eikä kakkosmaalivahtina toiminut Hannu Toivonen pystynyt antamaan tarpeeksi laadukasta tukea sinipaitojen maalilla. Seurajohto tekikin asiasta johtopäätökset, ja hankki maalinsuulle Nashvillestä Chris Masonin.
Jos 32-vuotias Mason pääsee edes lähelle edelliskautensa huipputasoa, ei St. Louisin maalivahtiosastolla pitäisi olla ongelmia. Jos Mason kuitenkin jatkaa viime kaudella nähtyjä alle 90 prosentin koppaustilastoja, on Legacella edessään jälleen jättiurakka.
Golfauton kokoinen varjo puolustuksessa
Blues-puolustuksessa oli hyvä tilanne kesän aikana. Joukkueelle oli muodostunut kaksi erittäin luotettavaa pakkiparia huippulupaus Erik Johnsonin noustessa jo ensimmäisellä kaudellaan kantamaan vastuuta joukkueen peräpäässä.
Puolustuksen päälle tuli kuitenkin juuri ennen kauden alkua suuri varjo, kun 33 pistettä tulokaskaudellaan tehneen Johnsonin jalka vääntyi golfautosta noustessa. Tuomio oli tyly – vuoden 2006 ykkösvaraus huilaa koko kauden.
Kun vielä kauden loppupuolella jo lähes potentiaalinsa mukaisesti pelannut Jeff Woywitka on sivussa harjoituskaudella tulleen vamman vuoksi kuukauden verran, on Bluesin puolustus yht’äkkiä todella kapean oloinen.
Kokeneet Eric Brewer, Jay McKee ja Barret Jackman ovat kyllä hyvä ydinkolmikko, mutta jo neljänneksi puolustajaksi on pakko laittaa jo kokemattomampaa osastoa. Tsekkipuolustaja Roman Polak on lähimpänä vakiopaikkaa Bluesissa. Hän on esiintynyt harjoituskaudella jo erittäin äijämäisesti, ja toisi myös kovakutisena rightin pelaajana monipuolisuutta viivapeliin.
Puolustuksen muista paikoista kisaavat kiekolliseenkin peliin pystyvä, mutta heiveröinen Steve Wagner, Vancouverista tullut terrierimäinen Mike Weaver ja Linköpingissä hyvän viime kauden Jonas Junland, mutta myös nuori ruotsalainen on harjoituskaudella kärsinyt pienistä vammoista.
Kesän ykköskierroksen varaus Alex Pietrangelo voisi olla vastaus Bluesin ongelmiin. Iso ja taitava nuorukainen on pelannut harjoituspeleissä jo erittäin lupaavasti. Vielä ei ole varmaa, uskaltaako Blues heittää ykköslupauksensa tuleen jo 18-vuotiaana. Todennäköisesti viime kesän nelosvaraus aloittaa kautensa NHL:ssä, jonka jälkeen päätetään, jatkaako mies Bluesissa vai lähetäänkö nuorukainen juniorisarjoihin.
Nuorta taitoa rinkiin
Bluesin johto päätti viime kauden jälkeen tehdä pientä nuorennusleikkausta hyökkäyskalustoon. Pitkäaikainen Blues-hahmo Jamal Mayers siirrettiin Torontoon, ja ilman sopimusta jäänyt kokenut sentteri Ryan Johnson lähti Vancouverin upeisiin maisemiin.
Kokeneiden, pitkään Bluesissa vaikuttaneiden, työmyyrien tilalle nostettiin omista lupauksista kaksi lahjakasta pelimiestä. Vuoden 2005 ykköskierroksen varaus T.J. Oshiesta ja vuoden 2006 ykköskierroksen varaus Patrik Berglundista toivotaan jo tulokaskausillaan pystyvän isojen roolien täyttäjiksi.
North Dakotan yliopistosta tuleva Oshie on varsinaiseksi voimahyökkääjäksi NHL-tasolla hieman pienikokoinen, mutta korvaa fyysiset puutteensa valtavalla energisyydellä ja taistelulla. Kovaa taklaavalla patukalla on myös erittäin pehmeät kädet, joten pisteiden tekokin mieheltä onnistuu.
Berglund on Västeråsin kiekkokoulun kasvatti. Iso ja taitava Berglund on esiintynyt erittäin lupaavasti jo harjoitusotteluissa. Nuorta ruotsalaista on kaavailtu jopa Paul Kariyan ja David Perronin väliin.
St. Louisin suurimmat ongelmat olivat viime kaudella juuri maalinteossa, joten Mayersin ja Johnsonin korvaaminen pisteiden tekoon kykenevillä nuorilla on selkeä liike parantaa hyökkäyksen tehoja. Etenkin Bluesin ylivoimapeli takelteli todella pahasti, joukkueen pakkopeli oli koko liigan heikointa. Bluesin päävalmentaja Andy Murray on kaavaillut jopa viiden hyökkääjän asettamista ylivoimapeliin.
Suurimmat maalintekopaineet kasataan peräti 43 maalia viime kaudella paukutelleen Brad Boyesin niskaan. Läpimurtokauden pelannutta Boyesia säestävät kahdessa ensimmäisessä kentässä nuori David Perron, Lee Stempniak, Andy McDonald, sekä Paul Kariya. Kariyan on tosin selkeästi nostettava profiiliaan etenkin maalintekopuolella.
Bluesista kannattaa seurata 20-vuotiaan Perronin kehitystä. Hänellä on erittäin taitavat kädet ja loistava pelikäsitys. Nuorukainen oli jo tulokaskaudellaan erittäin hyvässä pistevauhdissa aina tammikuulle saakka, jonka jälkeen iski monia pitkiä pisteettömiä jaksoja pisimmän venyessä 11 otteluun.
Viimeiset kymmenen kautta tasaisessa 30 maalin ja 60 pisteen vauhdissa tehoillut Keith Tkachuk joutunee tällä kaudella nöyrtymään ainakin tasakentällisin pienempään rooliin, ja ainakin alkukaudella tasapainottanee kokemuksellaan nuoren Oshien intoa kolmoskentässä.
Edellisten lisäksi liigan ahkerimpiin taklaajiin kuuluvalta David Backesilta voi myös odottaa jopa 40 pisteen kautta. Bluesin neloskentän muodostavat Jay McClement, Dan Hinote sekä nyrkkisankarit Cam Janssen ja D.J. King.
Pitkä kausi luvassa
Vaikka St. Louisin kokoonpano on mielenkiintoinen sekoitus nuoruutta ja kokeneita pelimiehiä, on playoff-paikka todennäköisesti aika kaukainen haave. Ehjältä Bluesin kokoonpanolta olisi voinut odottaa jopa pudotuspeleihin venymistä, mutta kovia kokenut puolustus vaikuttaa NHL-peleihin erittäin kapealta.
Jollei Bluesin seurajohto pysty kauppojen myötä vahvistamaan peräpäätä ainakin yhdellä varmalla nimellä, tulee ensi kaudesta nuorten pelaajien sisään ajamista, ja jo sisään ajettujen Backesin ja Perronin kehittämistä kohti pelillistä huippuaan.
