Seuraavassa tekstissä JL tarkoittaa Jussi Luokomaata, MM Miika Mäntyä ja #38 on oikealta nimeltään Jan Bulis.
Sana on vapaa
JL: Miika, siitä on 13 vuotta, kun viimeksi Dallas ja Vancouver kohtasivat pudotuspeleissä. Et kai luule, että teillä olisi jonkin sortin henkistä yliotetta, vaikka tuolloin sarjan voitittekin?
MM: Ilman muuta meillä on yliote. Meidän puhtain taitopelaaja Bure veti tuolloin tappelijanne kylmäksi ja Canucks meni vakuuttavasti voitoin 4-1 jatkoon, ja aina Stanley Cup -finaaleihin saakka.
No, vakavasti puhuen, ei meille ole valitettavasti tuosta sarjasta enää mitään hyötyä. Ei tuosta joukkueesta ole mukana kuin Linden ja hänkin vetelee pitkän ja komean uransa viimeisiä hetkiä. Tämän ikimuistoisen kevään jälkeen jälkeen olemme voittaneet vain kaksi pudotuspelisarjaa, vaikka meillä oli pitkään hyvä ryhmä kasassa. Teille on sen sijaan tullut jo Stanley Cup ja vielä "meidän takapihalta" löydetyn valmentajan tuomana. Eikö olisi jo aika pikku hiljaa vaihtaa osia?
JL: Tuskin tahdot Canucks-miehenä vaihtaa osia Stars-fanin kanssa. Menestystä ei ole viime vuosina tullut Dallasiin muuta kuin Lehtisen Selke-pystin muodossa.
Kyllähän Vancouver on yllättänyt meikäläisen todella positiivisesti tällä kaudella, enkä taida olla ainoa. Luongo, joka ansaitsisi Vezinan, oli kieltämättä huikea runkosarjassa. Mutta miten käy pudotuspeleissä? Täytyy kuitenkin muistaa, että tuo ilmapiiri on hänelle täysin uusi kokemus.
Meillä Dallasissahan ei ole vastaavaa ongelmaa. Turco on pudotuspeli-konkari, johon voi luottaa kuin vuoreen... eikun... eihän se niin ollutkaan. Pikemminkin päin vastoin. No, onneksi on lupaavia otteita runkosarjassa esittänyt Mike Smith, jonka laittamista maalille Stars-valmentaja Dave Tippett ei epäröi hetkeäkään, jos Turco taas turcoilee.
Molemmilla maalissa ainakin erinomaiset runkosarjavahdit.
MM: Nyt sinä taidat esittää kyllä liian vaatimatonta näin sarjan alla. Dallas on kerännyt viimeisten 10 kauden aikana kahdeksan kertaa päälle 100 pistettä, voittanut kerran Presidents' Trophyn ja kerran Stanley Cupin. Aika kovaa sarjaa.
Vancouver on omaksunut hyvin uuden valmentajan Vigneaultin toimivan pelisysteemin ja Luongo on ollut niin hyvä, tai välillä jopa parempikin, kuin osattiin odottaa. Edessä olevat pudotuspelit ovat mielenkiintoiset Luongon suhteen, sillä tosiaan aikaisempaa pudotuspelikokemusta ei ole. Tosin ei kokemusta ollut aikanaan esimerkiksi Patrick Roylla tai Ken Drydenilla ja molemmat voittivat Stanley Cupin.
En usko kokemuksen kuitenkaan lopulta ratkaisevan Luongon suhteen mitään. Varmaa on kuitenkin se, että mikäli Vancouver putoaa Dallasille, Luongon pään kestosta kovimmassa paikassa aletaan puhua, vaikka tappiota ei hänen piikkiin voisikaan laittaa.
Teillä on kyllä mielenkiintoinen asetelma maalilla. Turco ei ole vakuuttanut viime kausien pudotuspeleissä, mutta kasvoikohan Coloradosta jonkinlainen henkinen peikko hänelle? Vancouveria vastaan Turco on ollut kuitenkin koko uransa aina loistava. Mielestäni Luongon kokemattomuudesta (ja Turcon runkosarjan onnistumisista Canucksia vastaan) huolimatta aina elintärkeät maalivahdit menevät meille.
JL: No joo. Tokihan vuosituhanteen vaihde oli Dallas-fanille hienoa aikaa, mutta viime kausina sitä oikeata menestystä ei ole tullut. Teksasissa tahdotaan takaisin liigan huipulle mahdollisimman pian. Maalivahtipeli menee kyllä etukäteen ajateltuna Vancouverille. Sitä ei varmaan kiistä monikaan.
Mutta entäs puolustus? Olen valmis väittämään, että tällä osastolla Stars on jopa parempi, kuin Vancouver. Trevor Daley ja Stephane Robidas kuuluvat molemmat Läntisen konferenssin aliarvostetuimpiin puolustajiin. Mattias Norström on parantanut koko ajan ja niitä kahta all-stars -puolustajaa tuskin tarvitsee edes mainita.
Kestääkö Krajicek? Ainakin näkemäni perusteella hän on potentiaalinen pudotuspeli-floppaaja. Korjaa toki jos olen väärässä?
MM: Dallasilla on kyllä kova puolustus, jos katsotaan alakertaa mies-miestä -vastaan vertailulla. Mielestäni tämä puolustus on koko NHL:n paras syvyyden ansiosta. Mielestäni Vancouverilla on kuitenkin koko liigan toiseksi paras puolustus, joten sarjassa mennään pienillä marginaaleilla ja nähdään paljon laadukkaita pakkeja. Dallasin eduksi puolustuksen kääntää kuitenkin alakerran kokemus. Esimerkiksi Zubovin ja Sydorin yhteensä noin 300 pudotuspeliä ja kolmea Stanley Cupia vastaan on vaikea taistella.
Canucksin pakeista Bieksa ja Salo ovat molemmat aliarvostettuja edelleen ja oikeastaan tähän samaan ryhmään lukeutuvat myös Öhlund ja Mitchell. Sopel on puolestaan yksi liigan parhaista vitospakeista. Minä en välttämättä tarjoaisi Krajicekille kuudennen pakin paikkaa tässä sarjassa. Fitzpatrickilla on enemmän kokemusta, enemmän voimaa ja hän pelasi (kuudenneksi puolustajaksi) hyviä pelejä viime kauden pudotuspeleissä, kun Buffalon alakerta kärsi loukkaantumisista. Sanoisin siis, että puolustuksessa Dallasilla on pieni etu.
Mutta entä hyökkäys? Teillä ei ole niin terävää kärkeä kuin meillä ja kuitenkin pitäisi onnistua Luongoa ja Canucksin hyvää puolustusta vastaan. Mitä luulet, löytyykö teiltä riittävästi tehoja?
JL: No sehän tässä rassaakin! Yksikään mies ei meillä tehnyt runkosarjassa yli 60 pistettä ja nyt vastassa on kenties NHL:n paras maalivahti, yksi parhaimmista puolustuksista ja huikea alivoima-joukkue. Paras pistemiehemme Ribeiro häviää ainakin Habs-fanien mukaan täysin kuvasta, kun pudotuspelit alkavat. Toivottavasti näin ei kuitenkaan käy.
Zubov ja Boucher tehtailivat pääosan pisteistään ylivoimalla ja Canucksin alivoima-taidot tietäen vaikeaa tulee heilläkin olemaan. Vigneault osasi skoutata heidän kovat kutinsa pois kuvioista jo runkosarjassa; Canucks pelasi isolla neliöllä ja menestyksekkäästi.
Jos (ja kun) tästä sarjasta tulee vähämaalinen, ei Dallasin hyökkäyksellä pitäisi olla vaikeuksia. Kyllä Morrow, Modano ja Lehtinen tekevät tarvittavat osumat. Jos tämä sarja sen sijaan menee vähänkään maalintekokilpailuksi, on Dallas vaikeuksissa. Hieman pelonsekaisin tuntein odotan Jokisen, Nagyn ja Ribeiron panosta.
Tippett tulee peluuttamaan todennäköisesti läpi sarjan Barnes-Halpern-Lundqvist -ketjua Sedinejä vastaan. Luulen myös, että Steve Ottilla ja Krys Barchilla on jotain pientä jäynää keksittynä ruotsalaistähtien varalle.
Tulee Miika muuten huikeita vääntöjä Willie Mitchellin ja Brenden Morrow`n välillä Canucks-maalilla.
MM: Tämä Mitchell-Morrow kaksintaistelu on ehdottomasti suuren mielenkiinnon kohteena. Muistan liiankin hyvin, kuinka Mitchell pelasi aikanaan pudotuspeleissä Todd Bertuzzin tehottomaksi ja Wild jyräsi Canucksia vastaan jatkoon. Nyt hän saa nuoremman voimahyökkääjän vastaansa ja tässä on yksi sarjan ratkaisuja.
Sedineilla on kovat paineet onnistua myös pudotuspeleissä. Aikaisemmin kaksosten peli ei ole jäätynyt pudotuspeleissä runkosarjaan nähden (kuten esimerkiksi Bertuzzilla), mutta en tiedä, kuinka hyvin kaksoset onnistuvat tätä Dallasin vahvaa jarruketjua vastaan. Tässäkin on yksi sarjan avaimista.
Mutta maalintekokilpailuksi tämä sarja tuskin menee, joten Dallas ei tule kaatumaan maalintekoon. Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että Starseilla riittää tarpeeksi ratkaisuvoimaa voittaakseen jos ja kun pelit pysyvät vähämaalisina ja Halpernin ketju pitää kaksoset. Katseet pitää siis kääntää hyökkäyksessä energiaosastolle ja erikoistilanteisiin. Kumpi joukkueista vaikuttaa mielestäsi näissä vahvemmalta?
JL: No siis tilastojen perusteellahan Dallas on parempi ylivoima-joukkue ja Vancouver sen sijaan parempi miesvajaalla. Pudotuspeleissä kaikki voi kuitenkin kääntyä päälaelleen, joten en uskalla ennustaa erikoistilanteiden suhteen yhtään mitään. Sanonpahan vain, että Vigneaultin kannattaa vastaisuudessakin "skoutata" Boucherin ja Zubovin lämärit pois. Samoin Starsin alivoima-nelikon kannattaa varoa Salon pyssyä ja Sedinien oivalluksia.
On muuten kummallista, että nämä joukkueet ovat erittäin tasaisia myös fyysisellä osastolla. Dallasin hyökkäyksessä rottamainen Ott, rehellinen Barch ja järkähtämätön Morrow edustavat kovuutta. Joel Lundqvist taas taklaa sen kymmenen kertaa ottelussa. Kerropas, ketkä Canucksista aikovat aiheuttaa eniten hämminkiä Dallas-pelaajissa fyysisillä otteillaan? Burrows sai muutamaan otteeseen ainakin allekirjoittaneen ärsyyntyneeseen mielentilaan runkosarjassa.
MM: Vancouverin puolelta minä odotan fyysisellä puolella hyviä otteita etupäässä kovalta taklaajalta Cookelta, vääntäjä Cowanilta ja ärsyttäjä Burrowsilta. Kokenut ja isokokoinen Trevor Linden on yleensä onnistunut pudotuspeleissä paremmin kuin runkosarjassa ja myös isokokoisen Taylor Pyattin voi odottaa menestyvän pudotuspelien maailmassa. Lisäksi kentälle jossain vaiheessa sarjaa palaava kärkikarvauksen erikoismies Kesler tuonee oman mausteensa taklauksiin.
Näistä edellä mainituista pelaajista etenkin Cooke ja Linden ovat onnistuneet perinteisesti hyvin pudotuspeleissä. Keslerille ja Burrowsille pudotuspelit ovat uran ensimmäiset NHL:ssä. Tottahan se on, että tasaista on tälläkin alueella ja jos Burrows saa hermosi menemään, samaa voin sanoa teidän miehistä etenkin Ottista.
Jussi, todella tasaista on kentällä vähän joka alueella, eikä ihmekään, kun katsoo joukkueiden runkosarjoja. Entä kentän laidalla? Tippettilla on Turner Cupin voitto IHL:stä, mutta NHL:ssä Dallas ei ole päässyt hänen johdollaan vielä menestykseen. Johtuuko tämä mielestäsi vain Turcosta, vai onko muuallakin syytä tähän?
JL: Ei johdu vain Turcosta. Starsin heikot pudotuspelit viime kausina ovat olleet monen asian summa ja Turcon syyksi ei kaikkea voi todellakaan laittaa. Ilman muuta Tippettin suuntaan voidaan näyttää jonkin verran syyttävää sormea. Joukkue ei ole kahtena keväänä ollut täysin valmis peleihin ja Stars on yllätetty housut kintuissa.
Tippett ei ole koskaan suuremmin vakuuttanut minua hyökkäysvalmennuksellaan. Toivoisinkin, että Ulf Dahlen saisi suurempaa roolia valmennustroikassa hyökkääjien suhteen. Tippett oli jo Los Angelesin aikoinaan ylivoima-valmennuksen ekspertti ja se kieltämättä on näkynyt tälläkin kaudella Starsissa. Erikoistilanne-valmennuksessa Tippett on mielestäni taitavampi, kuin tasakentällisin. Näissä pleijareissa sekä Tippettin että Turcon uskottavuus on kyllä koetuksella.
Canucksilla muun muassa Bieksa, Burrows, Luongo ja Kesler ovat ensimmäistä kertaa pudotuspeleissä. Käsi sydämellä, miten luulet Vigneaultin onnistuvan noiden ja lopun joukkueen valmennuksessa? Luuletko muuten, että Vancouverilla on jotain jippoja Dallasin hyökkäyksen tai puolustuksen varalle?
MM: No, jos ei sinulta löydy täyttä luottoa Tippettiin, niin Vigneault on tällä hetkellä ehkä vielä enemmän kysymysmerkki. Montrealissa hän vei aikanaan Canadiensin ensimmäisellä kaudellaan playoffeissa toiselle kierrokselle ja myöhemmin hän oli Jack Adams Trophy -kisassa toinen. Näistä ajoista on kuitenkin ehtinyt kulumaan jo pitkä aika.
Runkosarjassa Vigneult tuntui osaavan lukea joukkuetta hienosti, ja teki paljon hyviä ratkaisuja penkin päässä. Hän onkin minun listoilla tällä kaudella kolmen joukossa, kun valitaan vuoden valmentajaa. Pudotuspelit ovat kuitenkin toinen maailma ja tällä hetkellä on mahdoton sanoa, osaako Vigneault tehdä myös niissä oikeita siirtoja. Kuitenkin sen perusteella mitä minä olen toistaiseksi nähnyt, minulla on ainakin tällä hetkellä vankka luotto mieheen.
Vancouverin kokemattomuus avainpaikoilla Dallasiin nähden on kieltämättä vähän huolestuttavaa ja tässä punnitaan nyt myös valmennusta. En tiedä, keksiikö joukkue mitään erityisiä jippoja Starsia vastaan. Luulen, että Canucks tulee pelaamaan peruspeliä ja maalille annetaan varmasti Turcolle aika paljon painetta. Saman tekee aivan varmasti myös Dallas Luongolle.
Lopultahan tämän sarjan tulevat ratkaisemaan pienet asiat, kun kaksi näin samanlaista joukkuetta ottavat mittaa toisistaan. Missä sinä näet tämän sarjan ratkaisun?
JL: Turcon päälle kannattaa tosiaan välillä puolivahingossa ajella. Mies ottaa välillä tyhmiä kostojäähyjä ja jopa pelikieltoa.
Mutta kysymykseesi. Katsoin tuossa tähdin koristeltuun kristallipallooni ja näin, että tämä sarja ratkeaa jomman kumman joukkueen pelaajan karmeaan virheeseen. Valitettavasti. Sanotaan se nyt vielä kerran; niin tasaiset nämä joukkueet ovat, että mihinkään yksittäiseen pelin osa-alueeseen tämä ei ratkea. Ei edes maalivahteihin.
Aika takki auki olen lähtenyt viime keväinä pudotuspeleihin. Esimerkiksi vuosi sitten kirjoitin asiantuntevasti ennen Colorado-sarjaa: "Ihme on, jos Dallas ei vie tätä sarjaa korkeintaan kuudessa ottelussa". Nyt ajattelin olla nöyrempi ja ennustaa Vancouverin voittavan seitsemännessä pelissä kolmannella jatkoajalla. Maalintekijänä Trevor Linden.
Onko sinulla Miika kotonasi jonkinlaista kristallipalloa, mistä näkisi tulevan? Toisin sanoen; miten itse luulet käyvän ja miksi?
MM: Jussi, sinullakin on ollut siis epäkunnossa oleva kristallipallo aikaisemmilla kausilla? Tuttua minullekin.
Mutta jos näistä joukkueista pitäisi valita ilman kristallipalloa pelaaja, jonka virheeseen tämä sarja ratkeaa, valintani osuu Vancouverin numeroon #38. Ja tarkoitan nimenomaan, että tämä pelaaja ei tule tekemään maalia hyökkäyspäähän. Mutta valaslogoin koristeltu ja uusittu kristallipalloni kertoo kuitenkin toista ja tämä pelaaja ei ole pallon mukaan kentällä, kun sarja ratkeaa.
Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että Luongosta huolimatta tämä sarja ei tule ratkeamaan maalivahtipeliin. Tämä ei tule ratkeamaan myöskään toisen joukkueen parempaan puolustukseen tai parempaan hyökkäykseen. Sarjan ratkaisu nähdään pienillä alueilla, kuten jäähyissä, kokemuksessa, yksittäisten pelaajien järkevässä pelaamisessa paineen alla sekä onnessa. Ensimmäisen pelin merkitys tulee olemaan suuri. Mikäli Dallas vie meiltä ensimmäisen erän, Stars on vahvoilla.
Tämä sarja voisi ihan hyvin päättyä vaikka tasan, mikäli tasapelit tunnettaisiin. Miten on, odotatko sarjalta kahden puolustavan joukkueen välillä tylsää kyttäämistä, vai odotatko, että joukkueet pelaavat runkosarjan tavoin keskenään hyvävauhtisia ja intensiivisiä pelejä, joissa maalilukemat pysyvät pieninä, mutta joissa riittää paljon tapahtumia?
JL: Minun ennustajan-lahjani tuntien tästä tulee huikea maalikimara ja Mike Ribeiro heittelee Mitchelliä vasemmalla kädellä seinille.
Upeita pelejä tullaan joka tapauksessa näkemään, se on kai varma. Eikös NHL:n pudotuspelien ensimmäistä kierrosta pidetä kovavauhtisimpana kiekkona maailmassa?
Minä lähden nyt silittämään Dallasin pelipaitaani, jotta se on tiptop-kunnossa torstain vastaisena yönä. Kiitos keskustelusta ja parempi voittakoon (kunhan se ei ole Canucks)!
MM: Minäkin uskon, että vaikka maalimäärät jäävät sarjassa vähiin, pelit tulevat olemaan mielenkiintoisia ja hienoja. Tasaisuus on tämän sarjan ehdoton vahvuus näin etukäteen ja juuri tasaisuus on missä tahansa urheilussa parasta.
Olen tässä pari viimeistä päivää piikitellyt Marty Turcoa esittävää woodoo-nukkeani yöt ja päivät, jotta Turco ei olisi valmiina sarjan ensimmäisessä pelissä. Pakkohan se on minunkin viritellä oma Canucks-rekvisiittani viimeisen päälle kuntoon ennen sarjaa.
Kiitos minunkin puolesta keskustelusta ja tosiaan, parempi voittakoon (kunhan se ei ole Stars)!
