Mielipide

Malkin, Malkin, Malkin... Ovetškin?

MAAJOUKKUE / Kolumni
”Jätkä on eläin” ei ole koskaan ollut enemmän totta: Jevgeni Malkin dominoi. Mutta miten käy, kun Venäjän karhun häkkiin astelee kaksi uutta supertähteä?

Liian hyvä SM-liigaan” on tuttu lausunto pelaajasta, joka tekee SM-liigakaukalossa kovaa jälkeä ja matkaa todennäköisesti viimeistään seuraavana syksynä suuremman palkkapussin ääreen. Voiko pelaaja olla liian hyvä MM-kisoihinkin? Jos unohdetaan kisojen tasoeroja koskeva kritiikki, niin kyseistä lausuntoa käytetään hyvin harvoin, jos koskaan. Nyt sitä voisi jo miettiä.

Venäjä on pelannut puolivälin ylittäneissä MM-kisoissa kuusi ottelua. Näissä vastapuolen verkkoa on pöllytetty 23 kertaa. Päästettyjä maaleja joukkueella on kahdeksan ja molemmat maalivahdit ovat ehtineet torjua alkusarjassa yhden nollapelin.

Jevgeni Malkin, Pavel Datsjuk, Jevgeni Kuznetsov, Semjon Varlamov, Nikolai Žerdev, Aleksandr Perezhogin, Dmitri Kalinin... Nimilista on naurettava ja samalla pelottava.

''Vahvistukset ovat pettyneitä ja väsyneitä kiekkoilijoita, joiden on totuteltava muun muassa aikaeroon ja suureen kaukaloon. 

Yllä oleva litania ei suinkaan ole satunnaisessa järjestyksessä. Yksi nimi erottuu, ja sehän on Malkin. 75 ottelua NHL-kauden runkosarjassa, 109 tehopistettä. Art Ross -palkinto pistepörssin voitosta on jo plakkarissa, ansiolistalla myös ainakin Hart- ja Ted Lindsay -palkintoehdokkuudet joukkueelleen arvokkaimmaksi pelaajaksi ja pelaajayhdistyksen valitsemaksi NHL:n parhaaksi pelaajaksi.

Kovaa jälkeä, eikä huutelu maailman parhaasta pelaajasta ole aiheetonta. MM-kisoissakaan ei ole iskenyt ylimielisyys – tai ei se ainakaan suorituksissa ole näkynyt. Kuusi ottelua, seitsemän maalia, kuusi syöttöä, 13 pistettä. Pistesaalis oikeuttaa jo tässä vaiheessa jaettuun kakkostilaan Venäjän pelaajien yhdessä MM-turnauksessa tekemien tehojen listalla.

Malkin on ollut osallisena 56,62 prosentissa Venäjän tekemistä maaleista, jokaisessa ottelussa vähintään yhdessä. Tilillä on jo yksi hattutemppukin – vaatimattomasti 15:n NHL-pelaajan Tre Kronoria vastaan.

Venäjän voisi siis väittää olevan kohtalaisen vakuuttavassa vireessä ja tällä vauhdilla palaamassa huipulle. Kevään 2007 pronssin jälkeen karhu vei nimiinsä kaksi peräkkäistä mestaruutta ennen kuin koki finaalitappion Kölnissä 2010. Viime vuonna tuloksena oli pronssi, kun ensimmäisen erän 3-2-johto kääntyi maalijuhlan jatkuessa 4-7-tappioksi Tšekille.

Zinetula Biljaletdinovin ensimmäiset MM-kisat Venäjän päävalmentajana ovat uusi mahdollisuus siihen kaikkein kirkkaimpaan mitaliin. Varlamov on pelannut mainiot kisat ja Konstantin Barulin antaa tasaista taustatukea. Ainakin maalivahtipuoli on kunnossa.


Aleksandr Ovetskin on ujutettava Venäjän hyökkäysketjuihin.
Tomi Hänninen - http://www.chilipictures.fi

Harjoitusotteluissa joukkue kärsi niukkoja tappioita, muun muassa Suomi haki voiton Pietarista nihkein 1-0-lukemin. Nyt puolustuksen lisäksi hyökkäyskin on syttynyt liekkiin, kun kovat tekijät astelivat estradille ja pelaavat tasollaan. Puolustus on kunnossa, ja niin myös hyökkäys. Vai onko?

New York Rangers päätti tasaisen seitsemän ottelun pudotuspelisarjan pudottamalla Washington Capitalsin lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Samalla Venäjän käyttöön vapautui kaksi uutta hyökkääjää, jotka eivät ainakaan niminä ole sieltä huonoimmasta päästä. Ja niinhän siinä kävi, että Aleksander Ovetškin ja Aleksandr Sjomin laskeutuvat Euroopan maaperälle keskiviikkona.

Näin ollen duo ei ehdi mukaan Venäjän viimeiseen alkusarjaotteluun Italiaa vastaan, vaan liittyy rinkiin vasta kisojen ensimmäisenä pelittömänä päivänä. Lohkonsa melko varmasti voittava Venäjä aloittaa ratkaisupelit torstaina, jolloin puolivälierässä vastaan tulee viimeisten päivien tuloksista riippuen joko Norja tai Latvia.

Kahden uuden laitahyökkääjän saapuminen tässä vaiheessa turnausta on Venäjältä rohkea veto, varsinkin kun nykykokoonpanostakin pitäisi löytä vähintään kiitettävästi ratkaisuvoimaa. Aleksandrit ehtivät harjoitella joukkueen kanssa korkeintaan kahdesti ennen kuin on aika sukeltaa syvään päähän ja aloittaa se todellinen taival kohti maailmanmestaruutta. Riskejä riittää.

Miehiä vaikka muille jaettavaksi

Biljaletdinov tuskin suunnittelee laittavansa Ovetškinia tai Sjominia ykkösketjuun, joka on tähän asti ollut muodossa Aleksandr Popov–Malkin–Perezhogin ja toiminut juuri niin hyvin kuin voi odottaa. Todennäköisemmin ainakin toisen paikka löytyy kakkosvitjasta Datsjukin laidoilta, joita ovat toistaiseksi miehittäneet Nikolai Kulemin ja Kuznetsov.

Datsjukin kolmikko on jäänyt Malkinin varjoon, joten pieni ravistelu voi vain lisätä tulivoimaa. Aivan niin yksinkertaisesti homma tuskin toimii, sillä Biljaletdinovin Venäjä pelaa tehoista huolimatta alakerta ykkösprioriteettina. Sovitellessaan Ovetškinia ja Sjominia hyökkäysketjuihin Venäjän valmennus joutuu pudottamaan kaksi hyökkääjää pelaavan kokoonpanon ulkopuolelle, joukkue kun palaa kahdeksan pakin järjestelmään heti Kalininin ja Aleksei Jemelinin pelikieltojen päättyessä.

Nelosketjun laitahyökkääjät Denis Kokarev ja Jevgeni Ketov ovat tärkeitä roolipelaajia, jotka tuovat tasapainoa Venäjän hyökkäysvoimaan ja rikkovat vastustajan peliä. Heidän arvonsa korostuu Biljaletdinovin pelitavassa, eikä heitä siten pitäisi pudottaa joukosta ilman pitkää harkintaa. Ovetškinin tehotilasto oli runkosarjassa Capitalsin neljänneksi huonoin, eikä 26-vuotiaan Washington-kapteenin nimi ole ensimmäisenä esillä puolustuspelin spesialisteja etsittäessä. Maalintekijä kuuluu kärkiketjuihin, joten Ovetškinin loogisin paikka on juurikin Datsjukin vieressä.

Sjominkaan tuskin putoaa nelosketjuun ja siten tietä Capitals-kaksikolle voisivat tehdä nelosketjun kahden suunnan pelaajien sijaan kolmosen Sergei Širokov ja Žerdev. Heidän roolinsa vastaavat Ovetškinia ja Sjominia, mutta tähänastisten otteiden perusteella alkaa olla korkea aika laittaa tilalle uudet yrittäjät.

Edellä mainitut ongelmat ovat yhtäältä positiivisia kovan kilpailutilanteen ja vahvan joukkuepelin ansiosta, mutta toisaalta negatiivisia, kun ehjää ja ennen kaikkea sitoutunutta ryhmää joudutaan sekoittamaan ja hajoittamaan nimimiesten lisääntyessä. Kaikista ansioista huolimatta kun on muistettava, että vahvistukset ovat pettyneitä ja väsyneitä kiekkoilijoita, joiden on totuteltava muun muassa aikaeroon ja suureen kaukaloon. Uudesta päävalmentajasta kaksikolla on kokemusta ne kaksi Ovetškinin World Cupissa 2004 pelaamaa ottelua.

Tähän tiivistyy koko kuvio: Venäjä pelaa suurilla panoksilla ja ottaa riskin, mutta peliliikkeen onnistuessa Ruotsin ja Kanadan ryhmät saavat vähintään veroisensa vastustajan. Jäämme seuraamaan suurella mielenkiinnolla. Saako nyt kuluttaa klišeitä ja puhua venäläisestä ruletista?

Kirjoittaja on Jatkoajan SM-liigatoimituksen päällikkö ja 1.6. alkaen verkkolehden uutispäällikkö.
Twitter: @MaStrozyk

» Lähetä palautetta toimitukselle