Sisäpiirin tietojen mukaan myös paneutuminen jokapäiväiseen tekemiseen ei ole kauden aikana ollut parasta mahdollista. Joukkue on tehnyt kovan määrän töitä menestymisen eteen keväästä asti, mutta tietyiltä osin siviilielämän paineet ovat rajoittaneet tekemisiä. Joukkue on mennyt ”viulun kieli kireänä” eteen päin eikä nykyisellä joukkueella ole mahdollisuuksia kiristää tahtia huomattavasti.
Maalivahdit ja puolustus
Maalivahtikaksikkoa pidettiin ennen kauden alkua hyvänä yhdistelmänä. Sami Heinosen ja Heikki Kokkosen heikkouksiksi tiedettiin kuitenkin epävarmuus ja molempien väitettiin välillä hörppivän helppoja maaleja.
Maalivahtipeli oli syksyn aikana K-Vantaan heikon pelin kiteytymä eikä yhteistyö ja luottamus puolustuspelin kanssa toiminut lukuun ottamatta marraskuun alkua jolloin Kokkonen oli loistavassa vireessä. Joni Hallikaisesta odotetaan Vantaalla kevätsateen tekijää.
Puolustus arvioitiin ennen kauden alkua joukkueen akilleen kantapääksi. Kokenut puolustus pisti silmään hitaudellaan jo harjoituspeleissä. Mika Peltosesta odotettiin puolustajien tukipilaria, mutta epäonnistumisten myötä Peltonen sai lähteä joukkueesta.
Kaksikko Jukka Hakkarainen ja Marko From on joukkueen puolustuspelin ilmentymä. Syksyn aikana nämä pelaajat kierrettiin vikkelillä jaloilla useammin kuin kerran.
Kiekollisen johtajan roolia tarjottiin kokeneiden epäonnistumisten myötä Sami Kautolle ja Jan Hagelbergille. Molemmat aloittivat joukkueessa hyvin, mutta kauden vanhetessa virheiden määrä on kasvanut liikaa.
Nuori Niko Mäntylä keräsi valmentaja Andrssonin kehuja pitkin syksyä ennakkoluulottomilla otteillaan. Äärirajoilla pelannut Mäntylä kuitenkin odotetusti laantui hieman joulun lähestyessä, mutta hänet voidaan nimetä hienoiseksi onnistujaksi joukkueen puolustuksessa.
Jani Södö, Janne Nyberg ja Jarmo Mikonsaari ovat jääneet vähälle peliajalle lohipaitojen takalinjoilla.
Hyökkäyksen potentiaali käyttämättä
K-Vantaan hyökkäyskalustoa pidettiin sarjaan lähdettäessä erittäin potentiaalisena. Joukkueen sentteriosasto vaikutti erittäin vahvalta Janne Lehtisen, Jussi Haapasaaren ja Jarkko Oikarisen johdolla. Myöskin laitahyökkääjät olivat ennakkoon ajatellen täydennys kokemusta ja nuorta voimaa.
Jussi-Mikko Makkonen ja Juha Koivisto lukeutuvat alkutahmeuden jälkeen joukkueen hyökkäyspään onnistujiin. Loukkaantumisilta välttyessään molemmat rikkovat piste-ennätyksensä Mestiksessä.
Jarkko Oikarinen on jo lähes kaksinkertaistanut edellisen piste-ennätyksensä valtakunnan toiseksi kovatasoisimmassa sarjassa ja hänen pelinsä on pitkin syksyä ollut vantaalaishyökkääjistä kaikkein näyttävintä. Tosiasiassa Oikarinen kuitenkin usein hidastaa joukkueensa hyökkäyspeliä kikkailulla suoraviivaisuuden ja päättäväisyyden puuttuessa. Potentiaali on miehellä kuitenkin rajaton.
Myös Petri Pitkäjärvi luetaan sarjaan puhtaat paperit. Pitkäjärvi on taistellut koko syksyn hyvin ja tehopisteiden valossa ”Sege” on myös onnistunut. Pitkäjärvi on tärkeä pelaaja alivoimalla.
Janne Lehtinen aloitti kauden huonosti ja kun hän löysi hyvän vireen, polvivamma keskeytti kauden. Lehtinen on kuitenkin selkeä apu joukkueeseen miehen palatessa takaisin tositoimiin.
Samaa apua odotetaan myös Esa Kivistöltä , mutta hänen pelikuntonsa on arvoitus pidemmän loukkaantumisen jäljiltä.
Muiden hyökkääjien osalta odotukset kauteen lähdettäessä olivat kovemmat. Junioriosasto ei ole kuitenkaan paljon vastuuta saanut eikä heitä voi epäonnistujiksi lukea.
Kuten jo todettu K-Vantaan hyökkäysmateriaali levenee vuoden vaihteen jälkeen oleellisesti, missä saattaa olla apu tehottomaan ylivoimaan.
Vantaalaisille on tehty 4,10 maalia ottelua kohden. Viisi tehtyä maalia per ottelu on näiltä hyökkääjiltä kuitenkin paljon pyydetty.
