Alkuviikosta Ylen Taustapeili-radio-ohjelmassa kolme suomalaista kiekkojournalistia ehdottivat SM-liigalle omaa komisaaria, jolla olisi suuret valtaoikeudet, kun esimerkiksi NHL:ssä Gary Bettmanilla on.
Äkkiseltään voisi kuvitella, että pelaajayhdistys olisi tällaista ideaa vastaan, mutta sekä Jarmo Saarela että Juha Rantasila ovat vahvan johtajan kannalla.
– Olisi huomattavasti helpompi neuvotella asioista, jos olisi yksi henkilö, jolla olisi laajat oikeudet päättää asioista, Saarela toteaa.
– En ole koskaan nähnyt tämän kokoista puulaakia, jossa on viidentoista hengen hallitus, muistuttaa pitkän uran juristina tehnyt Rantasila.
Saarela myöntää, että SM-liigan kanssa on ollut ongelmia. Pelaajayhdistyksen ja liigan välinen yleissopimus umpeutuu tänä keväänä ja Saarela on puheenjohtaja Keijo Säilynojan kanssa käynyt neuvotteluita SM-liigan johdon kanssa.
Pelaajayhdistys on ollut tyytyväinen SM-liigan toimitusjohtajan Jukka-Pekka Vuorisen ja yhteyspäällikkö Jarmo Koskisen panokseen. Saarelaa harmittaa se, että asioihin vaaditaan liigahallituksen päätös.
– Jos kyse olisi Vuorisesta ja Koskisesta, meillä olisi jo sopimus, Saarela myöntää.
– Me olimme etukäteen hyväksyttäneet hallituksessa linjamme ja asiat, mitä uuteen sopimukseen halutaan. SM-liiga ei ole ollut lainkaan valmistunut ja sopimuksen hyväksyminen viivästyy.
Sosiaaliturvassa vakavia puutteita
Yleissopimus on SM-liigan ja pelaajayhdistyksen versio työehtosopimuksesta. Mikäli SM-liiga ja pelaajayhdistys eivät pääse asioista yhteisymmärrykseen, voi SM-liigaan tulla työehtosopimus.
Se tarkoittaisi normaaleja työeläkemaksuja ja muita kuluja, jotka lisäisivät seurojen menoja radikaalisti ja vaikuttaisivat SM-liigan kilpailukykyyn dramaattisesti.
– Meillä on yhteistyösopimus SAK:n kanssa ja saamme tarvittaessa heidän juristit avuksemme, Saarela kommentoi.
Yleissopimuksen lisäksi pelaajayhdistyksen ja SM-liigan yhteisenä huolena on pelaajien sosiaaliturva-asiat, joiden ajamisessa lainsäädäntötasolla jääkiekkoilivat ovat olleet eturintamassa.
Yksi vakava puute on sairauseläkkeen puuttuminen kokonaan. Jos normaali työssäkäyvä ihminen sairastuu vakavasti, esimerkiksi vaikka syöpään eikä pysty palaamaan työelämään, hän pääsee sairausloman jälkeen sairauseläkkeelle. Urheilijalla kaikki on toisin.
– Urheilija on tietyn aikaa oman joukkueensa palkalla ja putoaa sen jälkeen Kelan kansaneläkkeelle, joka on reilut 500 euroa kuussa, Saarela kertoo.
Muitakin uudistuksia on toiveissa, erityisesti urheilijavakuutukseen ja rahastointiin. Jälkimmäiseen halutaan lainmuutosta siten, että rahastointiedut saataisiin Ruotsin mallin mukaiseksi.
– Olemme asian suhteen erittäin toiveikkaita ja valtionvarainministeriöstä on luvattu, että asia on esillä, kun tulevan vuoden budjetista ja sen tulovero-osasta keskustellaan, Saarela kertoo.
– Kansantaloudellisesti kyse ei ole isoista asioista eikä isoista summista. Verottaja menettää tuloja antamalla paremman veroedun, mutta toisaalta varmasti jokunen pelaaja jättää lähtemättä Ruotsiin ja sitä kautta verottaja saa lisää tuloja, järkeilee Rantasila.
”Minä ja pelaajat kuulimme tiedon radiosta”
Pelaajayhdistyksessä on ajoittain oltu erittäin närkästyneitä SM-liigan toimintatavoista. Vaikka yhdistyksessä ollaan pääsääntöisesti tyytyväisiä Vuorisen aikaan toimitusjohtajana, mutta kritiikkiä saa edelleen yksipuolinen sanelumentaliteetti.
– Kun kuulin huhuja ottelumäärän kasvamisesta, otin yhteyttä liigaan ja sanoin, että pelaajayhdistys keskustelisi mielellään asiasta. Lopulta sekä pelaajat, että minä kuulimme asian radiosta. Kukaan ei kysynyt mitään, Saarela harmittelee.
Yhdistyksen perustajajäseniin kuuluva Juha Rantasila muistaa ne vanhat ajat, kun kaikki oli kuin villi länsi. Siitä on tultu paljon eteenpäin, mutta edelleen joudutaan painimaan erilaisten sotkujen kanssa. Tälläkin hetkellä on eri erityistuomioistuimissa kuusi jääkiekkoilijoihin liittyvää tapausta ja käynnissä on kaksi välimiesoikeuskäsittelyä.
– Jääkiekko on siitä jotenkin kumma asia, että monet kuvittelevat, että täällä voi toimia eri tavalla kuin muussa yhteiskunnassa, Rantasila alleviivaa.
– Jääkiekkojohtajien ammattitaito on parantunut hirveästi vuosien aikana. Erityisesti on parantunut itse liigassa, Rantasila heittää piikkiä Vuorisen edeltäjää, Urpo Helkovaaraa kohtaan.
Saarela on puheissaan paljon suoraviivaisempi. Kehuja riittää Vuoriselle, ei juurikaan hänen edeltäjälleen.
– Helkovaaralla ei ollut halua kehittää liigaa, Saarela sanoo.
Pelaajayhdistys on yhteistoiminnassa SAK:n kanssa, mutta ei sen jäsen. Mihinkään tukilakkoihin liigapelaajat eivät siis ole menossa, eikä tarkoitus ole muutenkaan alkaa ryppyilemään.
- Kun tämä yhdistys perustettiin aikanaan, niin tarkoituksemme oli ajaa asioita yhteistyöllä. Ja niin se on toiminutkin. Ei meidän ole mitään järkeä lähteä rähisemään, koska meidän paukut ei riitä siihen, Rantasila linjaa.