Syksyllä 2012 iloista ja tehokasta hyökkäämistä esittäneen narrilauman kapellimestari ei ollut Tomi Lämsä, vaan NHL:n parhaan puolustajan tittelin edelliskeväänä pokannut Erik Karlsson. Huikea taito yhdistettynä sulavaan luisteluun teki ketju- ja joukkuekavereista monta päätä pitempiä, ja se näkyi onnistumisina tulostaululla. "Världens bästan" kadottua ison meren taakse romahti narripakan hyökkäyspeli.
Tomi Lämsän työkalupakki hyökkäyspelaamisen suhteen oli ennen viime kautta suuri salaisuus - sitä se on edelleenkin. 13:ssa ottelussa 24 maalia iskenyt Jokerit on juuri nyt liigan heikointa hyökkäyspeliä pelaava ryhmä. Keskialueen ylittämisen jälkeen sammuvat valot kerta toisensa jälkeen Jokerien pelaajien päistä. Yksinkertaisesti ei tiedetä, mitä ja milloin pitäisi tehdä.
Tomi Lämsän työkalupakki hyökkäyspelaamisen suhteen oli ennen viime kautta suuri salaisuus - sitä se on edelleenkin.
Viime vuonna viivelähtöjä hartaasti viljellyt Jokerit on nopeuttanut peliään selvästi tälle kaudelle, mutta suurin ongelma juuri nyt on viisikon reagoimisessa käsillä olevaan pelitilanteeseen.
On selkeästi nähtävissä, että keskialueen ylittämisen jälkeen Jokerit ei ole varma tulisiko kiekko pelata päätyyn, vai yrittää murtautua hyökkäysalueelle syöttelemällä. Tämä aiheuttaa sen, että päätykiekkoihin ei päästä käsiksi, tai kiekollisen pelaajan valitessa syöttelemällä etenemisen ajautuvat kiekottomat joko paitsioon tai pysähdyksiin hyökkäyssiniviivalle.
Avauspelistä löytyy toinen suuri ongelma. Kiekollisesti johtavien Liiga-tason senttereiden puuttuminen johtaa siihen, että puolustajat avaavat seisovin jaloin odottaville laitureille. Tai toisessa skenaariossa pelaavat pakki-pakkia kunnes hyökkäyskalusto valuu alaspäin hakemaan uutta vauhtia tietämättä kuitenkaan kuka ottaa kiekollista roolia.
Niissä tilanteissa, kun Jokerit pääsee hyökkäysalueelle, maalipaikoille murtautuminen näyttää ylivertaisen vaikealta. Tästä toki täytyy sälyttää vastuuta myös pelaajille, mutta suurin ongelma on kuitenkin se, että pelaajat eivät yksinkertaisesti tiedä roolejaan. Kuka kaivaa kiekot kulmista, kuka ajaa suoraviivaisesti maalille, tai kuka sitä peliä rakentaa? Nyt jokainen yrittää tehdä kaikkea, ja tuloksena on vain sekametelisoppa.
Toki jo nyt hyökkäyspelikirjan haavoittuvuus on aiheuttanut pelaajien itseluottamuksen murenemista - ja oranvanpyörä on valmis. Tästä kaikesta päävalmentajan ominaisuudessa toimiva Lämsä on vastuussa.
Jokereilta puuttuu ykkössentteri. Sen etsimisen lisäksi uuden GM:n Jari Kurrin on syytä miettiä Jokereiden käskijän asemaa joukkueen peräsimessä.
Reilun kauden mittainen tarkastelujakso riittää kertomaan, että Tomi Lämsän työkalupakki hyökkäyspelin osalta on tyhjä.
