Bluesin lopullinen nousu alkoi varsin yllättävistä asetelmista, kun maalivahtikaksikko Myllys-Oksa loukkaantui lähes samaan aikaan. Ykköseksi jouduttiin nostamaan nuori Jere Myllyniemi, joka debytoi ottelussa HIFK:ta vastaan loistokkaasti. Myöhemmin joukkueeseen liittyi HPK:sta vuokralla ollut Sami Heinonen. Heinosen otteet osoittautuivat niinikään loistaviksi, ja nyt mies johtaa liigan torjuntatilastoa. Puolustus alkoi toimia entistäkin paremmin Myllyniemen astuttua kehiin eikä se siitä juurikaan enää taantunut. Positiivisimmin yllätti Rami Alanko. Hyökkäys oli pitkään huipputaitavan pistepörssiä johtavan Jan Calounin varassa, mutta sittemmin mm. Mike Stapleton toi siihenkin lisää syvyyttä. Todellisia pettymyksiä joukkueessa on vähän.
Osa-alueet kokonaisuudessaan
Maalivahteja arvostelussa on mukana peräti neljä kappaletta, koska kaikki heistä ovat pelanneet jotakuinkin saman määrän pelejä. Kaikki maalivahdit ovat onnistuneet melko hyvin. Maalivahtiosaston keskiarvoksi tuleekin n. 8,6.
alt="Jiri Vykoukal pelaa jälleen omalla tasollaan"> |
Puolustus toimi kenties paremmin kuin koskaan Bluesin liigahistorian aikana. Nappiin menneet hankinnat, kuten Sebastian Sulku tai Rami Alanko ovat osoittaneet pystyvänsä pelaamaan illasta toiseen huipputasolla. Maalivahtien Myllys ja Oksa loukkaannuttua puolustus tiivistyi entisestään. Toki on muistettava, että kaikki lähtee liikkeelle viisikkopuolustamisesta. Osansa sopassa on varmasti myös puolustukseen erikoistuneella kokeneella Ted Satorilla, joka siirtyi täksi kaudeksi mukaan Bluesin valmennukseen. Puolustuksen keskiarvo~8,2.
Bluesin hyökkäyspeli takkusi kauden alussa eikä tehoja tuntunut löytyvän kuin Jan Calounista, joka olikin joukkueelle kaikki kaikessa. Jossain vaiheessa Blues oli tehnyt vähiten maaleja koko liigasta pois lukien syvällä vaeltaneen Ilves-ryhmän. Sittemmin maalinteko alkoi maistua muillekin, ja viimeistään Sarnon herääminen ja Stapletonin paluu muuttivat asian. Nyt Blues käyttää varsin hyvin paikkansa hyväksi. Hyökkäyksen keskiarvo tasan 8.
Koko joukkueen keskiarvo on 8,13. Tämä onkin melkoinen parannus viime vuoteen nähden. Tasan vuosi sitten arvosteltaessa Bluesin joukkuetta oli joulun keskiarvo 7,4. Viime keväänä se oli 7,25. Noustu on siis lähes numerolla. Valmennus on kenties viimein oikeassa ”formaatissaan”. Sille voikin antaa myös täydet pinnat. Muutoksia on tehty silloin kun niitä on kaivattu, ja hyvät koostumukset on saatu lyhyelläkin varoitusajalla kasaan. Näistä asetelmista on hyvä lähteä kevätkauteen. Jos keskiarvo pysyy yli kahdeksana, voidaan kautta pitää menestyksekkäänä.
Maalivahdit
#35 Jarmo Myllys 9
6 ottelua, 92,7%
”Jamo” jatkoi siitä mihin viime keväänä pudotuspeleissä jäi. Esitti ennen loukkaantumistaan suorastaan maagisia otteita. Sitten revähti alavatsassa. Piti olla pian kunnossa, mutta näillä näkymin Myllys pelaa aikaisintaan tammikuussa. Heinonen ja Myllyniemi ovat kuitenkin osoittaneet, ettei tällä osastolla ole hätää.
#39 Mika Oksa 8-
6. 90,91%
Oksa jakoi Myllyksen kanssa vastuuta varsinkin alkukaudesta odotettuun tapaan. Ei esittänyt mitään häikäisevää, mutta pelasi varmaan peruspeliään. ”Mikulta” odotettiin täksi kaudeksi ehkä kuitenkin jopa läpimurtoa Bluesin ykköseksi. Nyt se jää ainakin toistaiseksi odottamaan itseään nivusvamman pilattua loppusyksyn. Palannee samoihin aikoihin Myllyksen kanssa.
#1 Jere Myllyniemi 8½
10. 90,81%
Nuori juniori ”joutui” kuin varkain ensimmäiseen liigapeliinsä Mika Oksan loukattua nivusensa juuri ennen peliä HIFK:ta vastaan. Kovassa paikassa nuorukaisen hermot pitivät kuitenkin ihailtavan hyvin, eikä maaleja omiin mennyt kuin yksi. Tämän jälkeen pelasi ykkösenä pitkään menestyksekkäästi, kunnes loppua kohden oli pientä herpaantumista havaittavissa. Lupaava maalivahti, joka osallistuu rohkeasti peliin.
#46 Sami Heinonen 9
9. 93,4%
Heinonen tuli HPK:n organisaatiosta vuokralle Espooseen Myllyniemen taakan helpottajaksi, ja siinä mies todellakin myös onnistui. Heinosen loisto-otteet toivat Bluesille arvokkaita pisteitä. Kun tulitus oli suurin, Heinonen pysyi järkkymättömänä kiekkojen edessä kuten voittava maalivahti tekeekin. Muutamia helpohkoja osumia meni taakse silloin tällöin, mutta niiden jälkeen Heinonen vain paransi peliään. Isokokoinen maalivahti, jonka Blues ehdottomasti haluaa pitää kauden loppuun ja kenties ensi kaudellekin.
Puolustajat
#2 Juha Gustafsson 8
24. 1+0=1, +/-0, jäähyt: 30min.
Perusvarmaa puolustustyöskentelyä saatiin todistaa ”Gusselta” tälläkin kaudella. Mies pelasi alkukauden tutulla paikallaan Jiri Vykoukalin parina eikä pettänyt ketään. Gustafsson on parin varmistavampi, fyysisempi ja puolustavampi osapuoli, joka hoitaa hienosti omat miehensä pois kiekosta. Myös kiekollinen peli toimii kohtalaisen hyvin. Loukkaantuminen sotki hieman, mutta nyt mies on jälleen täysillä mukana.
#6 Tommi Pelkonen 7½
25. 0+1=1, -2, 6.
Nuori espoolaisen juniorityön kasvatti sai yllättävänkin paljon peliaikaa odotuksiin nähden. Pelasi varsin varmaa ja viisasta peliä, eikä juurikaan esiintynyt negatiivisessa mielessä. Sai myös uransa ensimmäisen syöttöpisteen syyskauden lopussa HPK:a vastaan. Fyysisyyttä saisi olla lisää, mutta muutoin erittäin kehityskelpoinen pakki.
#10 Sebastian Sulku 9
31. 4+8=12, +5, 30.
HPK:sta täksi kaudeksi Bluesiin siirtynyt fyysinen puolustaja on ollut todellinen johtotähti Bluesin puolustuksessa. Sulku sai heti varakapteenin merkin rintaansa ja syystä. Mies on esimerkillinen johtaja kentällä ja sen ulkopuolella. Loistava kiekollisena, erittäin hyvä myös kiekottomana. Kova laukaus ja hyvä peliäly. Tärkeä lenkki varsinkin ylivoimalla. Tilastojen valossa Bluesin toiseksi tehokkain puolustaja 12 pisteellään.
#21 Tero Määttä 7
25. 0+1=1, +3, 63.
Bluesin isokokoinen ”projekti” ei ole edennyt suunnitelmien mukaan. Määttä on ja pysyy edelleenkin Bluesin heikoimpana kiekollisena puolustajana, joka edelleen pelaa itsensä turhan usein tilanteista ulos ja ottaa tyhmiä jäähyjä. Oli vuokralla Ässissä jonkin aikaa, ja sinä aikana ehti ottaa itselleen ottelurangaistuksenkin. Esitti kuitenkin yllättävän varmoja otteita takaisin tultuaan. Määttä näet sai runsaasti peliaikaa syyskauden lopussa pienen loukkaantumissuman aikoihin. Onko nyt nähty viimein merkkejä uudesta tulemisesta? Sopii toivoa.
#22 Rami Alanko 9
30. 2+3=5, +2, 42.
Alangosta ei juuri moitteen sijaa löydä. Kerrassaan loistava hankinta. Pelaa illasta toiseen samaa nöyrää puolustuspeliään, joka ei pisteiden muodossa näy, mutta jota jokainen kiekkoa seuraava varmasti arvostaa. Pitää oman alueensa puhtaana, jakelee puhtaita niittejä ja toimittaa kiekon pois alueelta kun sitä tarvitaan. Uhrautuvaa peliä joukkueen eteen. Yksi Bluesin tärkeimmistä pelaajista. Sai kiitoksena myös maajoukkuekutsun syksyllä.
#24 Cory Murphy 8-
28. 8+3=11, -2, 14.
”Smurphy” kuuluu Bluesin pakiston taitavaan osastoon. Pieni mutta ärhäkkä pakki, joka osallistuu aktiivisesti hyökkäyspeliin. Aloitti tämänkin kauden sähäkästi tehden pisteitä kovaan tahtiin. Maalipaikoista mies pisti kiekot pussiin ammattimiehen lailla, ja kiekollisena puolustajana kuuluu Vykoukalin kanssa Bluesin ehdottomaan eliittiin. Suurimmat ongelmat pienikokoisena kuitenkin omassa päässä; on vaikeuksissa usein vahvojen hyökkääjien kanssa, ja muutamia varsin karmeita hasardejakin nähtiin. Ne laskevat Murphyn osalta muuten hyvää arvosanaa. Loukkaantui syyskauden loppumetreillä.
#42 Arto Laatikainen 8+
31. 1+6=7, +7, 16.
Laatikainen kuuluu osittain samaan kategoriaan Juha Gustafssonin kanssa. Molemmat pelanneet varmaa peliä Bluesin pakistossa jo vuosia. Laatikaisen tyyliin kuuluvat pienet heilahtelut kauden edetessä. Alussa hieman haparointia, mutta sitten mies nousi taas omalle tasolleen. Varmaa peliä kohtalaisin tehoin. Periaatteessa hyökkäävämpi puolustaja, mutta viime vuosina ottanut enemmän vastuuta myös omassa päässä. Tärkeä lenkki.
#51 Jiri Vykoukal 9-
30. 8+12=20, +8, 26.
Loistavaa kautta pelaava espoolaisten fanien suosikki Jiri Vykoukal on vihdoin saanut pelata terveenä pitkään. Se on myös näkynyt. Tehoissa mies on selvästi joukkueen paras puolustaja. Ylivoimalla todellinen pelote viivalla. Huipputaitava kiekollisena ja miehen tavaramerkki loistava avauspeli on toiminut tuttuun tapaan tälläkin kaudella. Äärettömän tärkeä pelaaja joukkueelle. Yksi liigan parhaista puolustajista. Pieni miinus ajoittaisista ongelmista omassa päässä.
Hyökkääjät
#9 Teemu Virkkunen 6-
22. 1+0=1, -1, 0.
Virkkusen tie Bluesin organisaatiossa alkaa nousta lopullisesti pystyyn. Mies vaelteli varjojen mailla jo viime kaudella, eikä olekaan loistavan tulokaskautensa jälkeen saanut juuri mitään aikaiseksi. Peliaika jäänyt todella vähiin tällä kaudella. Loppusyksystä siirtyi vuokralle SaiPaan. Virkkusen pisteet ovat SaiPan ajalta.
#11 Jan Caloun 9½
28. 15+18=33, +11, 2.
Caloun on jälleen omalla paikallaan pistepörssin kärjessä. Tällä kertaa sininen peliasu päällään. Varsinkin alkusyksystä mittaamattoman tärkeä pelaaja Bluesin hyökkäyksessä. Calounin esitysten kautta Blues usein hävisi tai voitti pelejä. Myöhemmin hyökkäykseenkin tuli lisää syvyyttä, mutta Calounin merkitys joukkueelle on silti valtava. Uskomattoman oivaltava ja taitava pelaaja, jonka suurimmat puutteet ovat yhä fyysisyydessä ja puolustuspelissä. Silti mies on parantanut näitäkin osa-alueita, ja on nyt monipuolisempi kuin koskaan. Lisäksi kiukuttelut ja sukeltamiset ovat vähentyneet minimiin; ”Pubilla” on 28 ottelusta vain kaksi jäähyminuuttia!
#12 Marko Tuomainen 8
24. 7+8=15, +8, 40.
Tuomainen oli toinen Bluesiin täksi kaudeksi rapakon takaa tulleista pelaajista, ja myös häneen kohdistui suuria odotuksia. Osin ne ovat myös täyttyneet, mutta parantamisen varaakin on. Aloitti pirteästi Calounin ja Ylösen rinnalla, mutta sittemmin tippui kakkoseen Teemu Elomon noustua hänen tilalleen. Osin tähän vaikutti kauden alussa tullut ilmarinta, joka vaikutti Tuomaisen peliin vielä jonkin aikaa hänen palattuaankin. Edustaa aina tärkeää fyysistä osastoa ja on tehnyt suhteellisen mukavasti pisteitäkin. +/- saldo joukkueen parhaimmistoa (+8). Miinuksena lukuisat käsille lyömiset mailalla, joita ”Veke” on harrastanut kauden mittaan.
#13 Markku Hurme 8½
26. 9+7=16, +10, 16.
Hurmeen alkukausi sujui ns. jarruketjuissa, joissa mies hoiti hommiaan totuttuun tapaan tyylillä. Pienet loukkaantumisetkin olivat vaivana. Ylösen tehojen oltua mitä olivat, siirrettiin Hurme Calounin ja Teemu Elomon keskelle. Tulosta alkoi syntyä lähes välittömästi. Hurme pelaa aivan loistavaa kautta ykkösketjussa, jossa miehen tehtävänä onkin pelata kahteen suuntaan ja antaa laitureiden paukuttaa tehoja. Hurme on kuitenkin itsekin jo ampunut yhdeksän maalia, ja +/- tilasto näyttää komeasti saldoa +10. Yksi syksyn positiivisimmista suorittajista.
#14 Mike Stapleton 8+
8. 2+4=6, +4, 31.
Vanha konkari teki loppusyksystä paluun Blues-paitaan, ja hänet otettiinkin ilolla vastaan Espoossa. Mike syvensi hyökkäystä selvästi, ja hänen johtajan kykynsä ovat tervetulleita joukkueeseen kuin joukkueeseen. Alku ei ollut tällä kertaa yhtä räväkkä kuin viime vuonna, mutta pikkuhiljaa Stapletonin merkityksen alkoi huomata. Paransi otteitaan peli peliltä, ja on todella merkittävässä roolissa kevättä ajatellen.
#16 Olli Ahonen 8-
31. 1+8=9, -3, 14.
JYPissä ”läpimurron” tehnyt Ahonen palasi täksi kaudeksi pääkaupunkiseudulle, ja täytti odotukset suhteellisen hyvin. Ahonen on kahden suunnan raataja, joka loppukaudesta oli kentällä melko näkymätön. Vastuuta tehoista ei Ahosella juurikaan ole, mutta +/- saldo (-3) saisi olla parempikin. Toisaalta Ahonen pelaa paljon vastustajan parhaita vastaan.
#18 Peter Sarno 8+
21. 7+12=19, +9, 20.
Sarno hankittiin jo melko aikaisessa vaiheessa vahvistamaan joukkueen sentterikalustoa. Sittemmin Sarno on pelannut enimmäkseen laidassa. Alussa mies oli pihalla kuin lumiukko, ja näytti siltä, ettei hänestä ole Bluesin pelin parantajaksi, mutta pikkuhiljaa Sarno on saanut juonesta kiinni. Hän onkin tehtaillut lopulta melkein pinnan per ottelu. Todella sähäkkä ja nopea pelaaja, mutta kuten Caloun, melko pehmeä. Tuo kuitenkin tarvittua vauhtia ja taitoa Bluesin hyökkäykseen.
#20 Miika Elomo 7½
27. 6+5=11, -3, 14.
Vanhempi Elomon veljeksistä on pelannut tällä kaudella huomattavasti fiksumpaa ja kypsempää peliä joukkueelle kuin viime kaudella. Turhat jäähyt ovat vähentyneet huomattavasti, ja nyt Miika onkin keskittynyt omiin vahvuuksiinsa rikkovammassa roolissa kolmos- ja nelosketjuissa. Jälki on ollut usein erittäin hyvää. Myös pisteitä on tullut rooliin nähden varsin hyvin. Miinuksia on kuitenkin kertynyt kolme kappaletta, joten parannettavaakin on.
alt="Kapteeni Ylönen on pelannut alle odotusten"> |
#36 Juha Ylönen 7+
29. 1+10=11, +4, 22.
Ennakkoon kenties kovin paluumuuttaja liigaan, ja odotukset olivat sen mukaiset. Harjoitusottelutkin lupasivat erittäin hyvää. Otteet jäivät kuitenkin erittäin vaisuksi Calounin ja Tuomaisen keskellä alkukaudesta, ja pian Ylönen tippuikin kakkos- ja kolmosketjuihin. Peliaikaa tuli kuitenkin runsaasti, ja ajoittain Ylöseltä nähtiin todella hyviäkin pelejä. Nämä tosin lähinnä puolustuksellisessa mielessä. Ylöseltä odotettiin mm. maaleja ja pisteitä, mutta näiden suhteen mentiin pahasti metsään. Syyskaudella Juha onnistui vain kerran maalinteossa, eikä pisteitä muutenkaan liikaa ole. Vaikea arvosteltava, sillä varsinkin kulmissa Ylönen on erittäin vahva ja tulee sieltä lähes aina kiekon kanssa ulos. Puolustavassa roolissa varmasti liigan parhaimmistoa, mutta onko mies siihen rooliin liian kallis? Kaikesta huolimatta esimerkillinen kapteeni, jota ei yrityksen puutteesta voi syyttää. Maalipaikkojakin on ollut runsaasti; onnikaan ei ole ollut Ylösen puolella. Viimeistä sanaa tältä mieheltä tuskin kuitenkaan on vielä nähty.
#49 Teemu Elomo 9+
31. 9+17=26, +11, 24.
Nuorempi veljeksistä pelaa tällä hetkellä uransa parasta jääkiekkoa kenties uransa parhaassa ketjussa. Ollut syyskaudella erittäin hyvä, ja läheneekin pistepörssissä kärkikymmenikköä. +/- saldo on joukkueen paras yhdessä Jan Calounin kanssa (+11). Nopea, röyhkeä ja hanakasti ampuva pelaaja, jolla on erittäin kova laukaus. Tuhlaa edelleenkin melko paljon paikkoja, mutta kehitystä tapahtuu koko ajan. Valittaminen ja turhautumiset jääneet melko vähiin verrattuna viime kauteen. Myös puolustuspeli toimii aiempaa paremmin, joten kehitystä on tapahtunut lähes joka osa-alueella. Vielä parempaa on luvassa.
#77 Mikael Jämsänen 7½
13. 0+1=1, -4, 0.
Espoon Asterix ehti olla pitkään alkukaudesta loukkaantuneena, ja pelasikin vain 13 pelissä suhteellisen pienessä roolissa. Aloitti kuitenkin heti ensimmäisestä pelistään siitä mihin jäi viime kaudella. Taklaa, tsemppaa ja taistelee. Todella kova asenne; Jämsäsen peliä on mukava katsoa. Peliaika jäi melko vähiin loppua kohden, mutta sai kuitenkin pistetilinsä auki. Kaikki asiat ja odotukset huomioon ottaen melko hyvä syksy.
#78 Kari Kalto 8+
31. 1+12=13, -1, 8.
Kalton tapauksessa tietää aina mitä saa: kovaa työntekoa, karvausta, taklauksia ja tarvittaessa myös pisteitä. Voi laittaa huoletta mihin ketjuun tahansa, hoitaa aina hommansa tyylikkäästi. Pelaa paljon alivoimaa ja muutenkin vastustajan parhaita vastaan. Siitä huolimatta +/- saldo vain yhden pakkasella. Rooliinsa nähden taitava pelaaja, joka tälläkin kaudella on pelannut juuri edellä mainittujen sanojen mukaisesti. Merkitys joukkueelle todella suuri.
#82 Matti Näätänen 8½
26. 5+4=9, -4, 6.
Täydellisestä tuntemattomuudesta parrasvaloihin yllättäen. Näätänen on kauden komeetta. Positiivinen tsemppari, joka on saanut myös maaleja aikaan melko hyvään tahtiin. Todella nopea, mutta fyysisyyttä saisi olla lisää. Aina ei myöskään kiekko pysy mukana vauhdissa. Sai todella hyvän näyttöpaikan kauden lopulla päästyään kakkosketjuun Peter Sarnon ja Mike Stapletonin kanssa. Stapletonilla onkin melko vauhdikkaat laiturit rinnallaan. Miinuksia on kertynyt neljä kappaletta, mutta peliaikaakin on tullut runsaasti. Parannettavaa on, mutta odotukset ovat jo täyttyneet ajat sitten.
#85 Niko Nieminen 8-
31. 4+0=4, -6, 14.
Nieminen antoi jo viime kaudella näytteitä osaamisestaan ja röyhkeydestään. Tällä kaudella mieheltä odotettiin läpimurtoa, mutta todellinen sellainen antaa vielä odottaa itseään. Saanut kuitenkin säännöllisesti peliaikaa nelosessa, ja maalejakin on kertynyt jo neljä kappaletta. Voimakas laituri, jolta on lupa odottaa vielä paljon enemmän. Syyskausi sujui kuitenkin paikkoihin ja peliaikaan nähden varsin hyvin. Armeijakin oli tietysti haittaava tekijä. Miinuksia kuusi kappaletta, joka tuo jumbosijan joukkueen sisäisessä taulukossa. Tässä parannettavaa.
Muut joukkueessa pelaavat/pelanneet
Juha Kauhanen -
KalPasta kesken kauden muutamaksi otteluksi vuokralle tullut maalivahti ei Myllyniemen loistaessa tolppien välissä peliaikaa saanut minuuttiakaan. Pelkkä lyhytaikainen sijaisuus, sillä joku oli pakko saada varalle.
#5 Janne Jalasvaara -
7. 0+0=0, +/- 0, 0.
Nuori puolustaja sai Bluesin pakiston loukkaantumissuman aikoihin loppusyksystä pelata muutamassa pelissä itsensä Jiri Vykoukalin parina, ja mies esiintyikin varsin virheettömästi. Ei loistanut muttei missään nimessä pettänytkään, vaan pelasi varsin kypsää peruspeliä. Hyvä suoritus. Suuri tulevaisuus.
#19 Jani Virtanen -
17. 0+0=0, +/- 0, 17.
Virtanen sai harvakseltaan peliaikaa kauden alussa, jolloin oli melko näkymättömässä roolissa. Miestä peluutettiin myös nelosketjun sentterinä, johon hän fyysisyytensä puolesta sopikin suhteellisen hyvin. Bluesin kovassa miehistössä ei Virtaselle kuitenkaan peliaikaa liiemmälti herunut, joten hänet vuokrattiin SaiPaan.
Mikko Viitanen -
0. 0+0=0, 0.
Viitanen loukkaantui ennen kauden alkua, eikä siksi ole pelannut minuuttiakaan liigassa. Loukkaantumisesta toivuttuaan mies lähetettiin Mestikseen hakemaan tuntumaa, mutta pian tuli uusi loukkaantuminen eteen. Tulevaisuus kuitenkin vielä Bluesissa.
#25 Kari Sihvonen -
12. 0+0=0, +/- 0, 2.
Nuori lupaava juniori on pukenut tällä kaudella 12 otteluun, joista saldona yksi jäähy. Peliaikaa tuli kauden alussa todella niukasti, eikä myöhemmin ole ollut liigajoukkueen mukana.
#55 Marko Sakko -
3. 0+0=0, +/- 0, 0.
Sakkoon pätevät pääosin samat sanat kuin Sihvoseenkin. Sakko tosin on ollut ringissä pitempään mukana. Pukenut vain kolmeen peliin. Peliaika ollut todella kortilla. Vaikea ennustaa jatkon suhteen mitään.
#33 Timo Hirvonen -
3. 0+1=1, -2, 2.
Espoossa sen kaikki liigakaudet pelannut taistelija ”Hire” Hirvonen on kärsinyt pahasta jalkavammasta, jonka kuntoutuminen on venynyt aina vain pitemmälle. Pelasi kolmessa ensimmäisessä pelissä saaden aikaan yhden syöttömerkinnän. Varakapteeni, ja hyvä hengenluoja. Lisäksi erittäin hyvä roolissaan rikkovana pelaajana. Päässee mukaan vielä kevätkaudella.
#44 Janne Seva -
18. 1+3=4, -4, 8.
Seva pelasi Bluesissa alkukaudesta, jolloin sai peliaikaa harvakseltaan joissain peleissä. Siirtyi Ässiin melko pian, kun käyttöä ei enää Bluesissa yksinkertaisesti ollut. Peliesitykset olivat jokseenkin haluttomia. Sevan tilastomerkinnät ovat Ässien ajalta.