Jesse Seppälä on innoissaan kotikaupunkinsa paluusta Liiga-kartalle − "Mitä enemmän joukkueita, sen parempi"

LIIGA / Haastattelu
Jesse Seppälä toivottaa Kiekko-Espoon tervetulleeksi Liigaan.
Kuva © Ville Tohka
Espoossa kasvanut ja Bluesin junioripolkua kulkenut Jesse Seppälä toivottaa Kiekko-Espoon ja pääkaupunkiseudulle palaavan kilpailun avosylin tervetulleiksi.

Espoossa syntyneen ja Bluesin junioripolkua aikanaan kulkeneen Jesse Seppälän huulille nousee hymy, kun uutiset Kiekko-Espoon Liiga-lisenssihakemuksen menestyksestä ja ensimmäisen rahoituskierroksen alkamisesta nousevat puheenaiheiksi. Seppälä toivottaa kotikaupunkinsa tulevan Bluesin, varjoista nousseen uuden joukkueen tervetulleeksi Liigaan avosylin.

− Totta kai on hienoa nähdä, että saamme Espoon takaisin mukaan Liiga-kiekkoon. Oma veljenikin on pelannut Liigaa siellä. Siihen aikaan asiat menivät vähän miten menivät, mutta toivottavasti tällä kertaa menee eri tavalla. On todella hienoa, että saamme pääkaupunkiseudulle lisää kilpailua.

Pääkaupunkiseutu on Suomen suurin talousalue ja ihmiskeskittymä ja useat tahot ovat toivoneet alueelle toista Liiga-joukkuetta jo pitkään. Seppälä muistelee lämmöllä pääkaupunkiseudun Liiga-joukkueiden aikaisempia kohtaamisia ja niiden tunnetta.

− Totta kai se on hienoa ja erityisesti saada juuri Espoosta kiekkoa. Markkinaa ja kilpailua tulee varmasti lisää. Pääkaupunkiseudun peleissä on aina ollut tunnetta pelistä riippumatta, muistetaan vaikka vuoden 2011 finaalit. Tämä on todella makea juttu.

Pääkaupunkiseutu saa kuin saakin HIFK:n rinnalle toisen joukkueen ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2016. Joukkueet ovat eri kaupungeista, mutta Seppälälle kyseessä on paikallisottelu.

− Eikö se ole Metro-derby nyt, kun Tapiolaan on tullut metro? Lasken paikallisotteluksi ja ehdottomasti hieno tapahtuma on kyseessä.

Espoon tulevan Liiga- ja tällä hetkellä Mestiksessä pitkästä keväästä kamppailevan joukkueen virallinen nimi on Kiekko-Espoo, mutta vanha tuttu Blues-nimitys kuuluu edelleen käytettävän seuran ympärillä pyörivässä keskustelussa. Seppälä oli aikoinaan nimenomaan osa Bluesia, mutta hyväksyy uuden nimen.

− Tämä on paha, sillä itse olen juuri sitä polvea, joka on ollut Bluesia aikoinaan. Kai molemmat nimitykset menevät, mutta käytetään sitten Kiekko-Espoosta. Annan Kim Hirschovits anteeksi, Kiekko-Espoo-nimikin kelpuutetaan.

Kiekko-Espoon mukaan liittymisen myötä tapahtuu osan mielestä heikentävä kehitys, sillä Liigaa tullaan mitä todennäköisimmin pelaamaan 16 joukkueella. Useat puheenvuorot ovat tuominneet määrän liian suureksi, mutta Seppälällä on erilainen näkemys. Hän pitää vastustajien lisääntyvästä vaihtuvuudesta.

− Itselläni on Liigassa niin vähän askeleita, etten osaa oikein sanoa. Mitä enemmän joukkueita, sen parempi. On kivaa päästä pelaamaan enemmän muitakin joukkueita, eikä aina samoja kasvoja vastaan. Liigan suureneminen on hyvä asia.

Rapakko ja sen kuuluisa toinen puoli

Haastattelutilanne katkeaa hetkeksi HIFK:n fysiikkavalmentaja Hero Malin ilmestyttyä seisomaan muutaman sentin päähän Seppälän niskasta. Tilanne pysyy kasassa muutaman kysymyksen ajan, kunnes sekä haastateltavan että haastattelijan pokat pettivät yhtäaikaisesti.

− Isähahmo, pitää huolta, naurahtaa Seppälä.

Siirryttyään Bluesista eteenpäin Seppälän matka kävi ensin Tapparan junioreihin ja sen jälkeen Kanadan juniorisarja Western Hockey Leagueen, eli lyhyemmin WHL:aan. Kanadan juniorisarjoista kuulee paljon kaikenlaista ja Edmonton Oil Kingsiä edustanut Seppälä kuvaa sarjan tasoa erittäin korkeaksi.

− WHL oli itselleni tietyllä tavalla hankala. Lähdin sinne todella nuorena, enkä ollut fyysisesti valmis siihen sarjaan. Kausi oli vaikea, mutta tietenkin kun pelasimme samassa hallissa Edmonton Oilersin kanssa, pääsin näkemään läheltä todella taitavia pelaajia joka päivä. Valmennus oli siellä myös hyvä, esimerkiksi luisteluvalmennus ja niin edelleen. Se oli kuin pienen pojan NHL. Reissu kasvatti henkisesti paljon.

Suomen omasta vanhimman ikäluokan juniorien SM-sarjasta ja sen tasosta on kannettu monien tahojen puolesta huolta jo pitkään. Seppälän mukaan sarjojen välillä on helposti nähtäviä eroavaisuuksia.

− On siinä eroja. WHL:sta kuitenkin nousee pelaajia suoraan NHL:ään, mitä taas käy Suomen A-juniorisarjoissa harvemmin. Yksilötaito on WHL:ssa todella korkealla tasolla ja siellä hyökätään aika paljon, joten pääsee kärkikenttiin, on siellä hauskaa pelata.

Tarinat kertovat Kanadan juniorisarjojen keskittyvän hyökkäyspelaamiseen ja pelin olevan vauhdikasta sekä ajoittain jopa holtitonta. Seppälä on koulukuntaa, jonka mukaan sarjassa keskitytään yksilötaidon kukoistuttamiseen pelin taktisten osa-alueiden jäädessä enemmän sivualalle.

− Liityn tuohon mielipiteeseen. Siellä on niin paljon vauhtia ja taitoa, että pelin taktiikkaa on vähemmän. Yksilötaidolla saa siellä valmentajilta paljon vapauksia.

Kesä, syksy, talvi ja...

Liigan runkosarja vetelee viimeisiään ja pian käsillä ovat pudotuspelit. Sarjajärjestelmän ohella myös pudotuspeliformaatti on ollut kritiikin alaisena pitkään muun muassa joukkuemääränsä ja ensimmäisen kierroksen ottelutyylin takia. Rajuimmat ovat siirtyneet käyttämään ensimmäisestä kierroksesta jopa termiä "säälipudotuspelit". Seppälä näkee laajassa joukkuemäärässä hyviä puolia.

− Mielestäni mitä enemmän joukkueita on mukana, sen parempi. On tylsää, jos joidenkin kausi päättyy jo nyt ja mielestäni on kiva, että moni joukkue pääsee kokeilemaan pudotuspelijääkiekkoa.

HIFK porhaltaa Liigan kuudennella sijalla ja sillä on täydet mahdollisuudet päättää runkosarjansa kolmannelle sijalle. Seppälä ei ota kantaa mahdollisiin toivevastustajiin kevään koittaessa, mutta linjaa joukkueelleen selkeän tavoitteen runkosarjan lopun osalta.

− En kommentoi tuohon tarkemmin, mutta aivan sama kuka vastaan tulee, lähdemme voittoja kairaamaan. Kotietua tavoittelemme ja katsotaan sitten sitä kautta, kuka tulee vastaan.

Jesse Seppälä, minkälainen HIFK tullaan pudotuspeleissä näkemään?

− Punainen, vastaa itsevarmasti hymyilevä Seppälä hetken pohdinnan jälkeen.

» Lähetä palautetta toimitukselle