Pelicans teki sensaation, jota toisaalta osattiin hieman odottaa. Se voitti torstaina Turussa puhtaasti 2-0 hyvän esityksen päätteeksi. Sunnuntaina turkulaiset kaatuivat puolivälieräpaikan arvoisesti maalein 3-1 - täyden lahtelaisyleisön edessä.
Buumi on syntymässä.
Erityisen hienoa on se, ettei kyse ole mistään yksittäisestä kiimahetkestä, niin kuin esimerkiksi Porissa viime kaudella. Toimitusjohtaja Ilkka Kaarna ja päävalmentaja Hannu Aravirta ovat luomassa pitkällä tähtäimellä toimivaa lahtelaisjoukkuetta. Kesken viime kauden Jami Kaupin tilalle tullut Aravirta on nousemassa lahtelaisen jääkiekon pelastajaksi.
Liigan alapäähän jumittunut, konkurssiuhasta kärsinyt joukkue on Aravirran komennossa noussut viime talvesta lähtien yhä lähemmäksi keskikastia. Nousu on ollut tasaisen varmaa, mutta luonnollisen hidasta, niin kuin uskottavaan ja vankkaan kehitystyöhön kuuluu. Runkosarjan kymmenes sija antoi mahdollisuuden pudotuspelikarsintoihin, ja vakuuttavan TPS-sarjan jälkeen tie jatkuu neljännesfinaaleihin Oulun Kärppiä vastaan.
Pelicans on hyvässä nousussa myös tulevaisuutta ajatellen; kyse ei ole pelkästään tästä kaudesta. Aravirta on onnistunut kehittämään tukun hyviä pelaajia, joista tällä hetkellä paras esimerkki on nuori Antti Niemi, joka selätti kokeneen huippuvahti Jani Hurmeen tässä ottelusarjassa. Kaiken lisäksi Aravirta jatkaa hyvää työtään myös ensi kaudella.
Ylöspäin nouseva lahtelaisjoukkue on positiivinen asia koko liigalle, sillä moni muu joukkue on menossa vastakkaiseen suuntaan. TPS on paras - tai pahin - esimerkki tästä.
Laiva uppoaa, joko TPS reagoi?
Vuosituhannen vaihteessa TPS oli vielä suuri ja mahtava organisaatio, joka toimi suosittuna ponnahduslautana NHL:ään. Joukkue oli eurooppalaisessa mittakaavassa eliittiä. Nyt mustavalkoiset ovat uudesta toimitusjohtajasta huolimatta romahtaneet lattiasta läpi. Viime kaudella putoaminen pudotuspelikarsinnoissa SaiPalle, tänä keväänä sama lopputulos, mutta vielä rumemmin, Pelicansia vastaan.
Erikoiseksi asian tekee sen, että näiden kahden katastrofikauden sekä muutaman vuoden takaisten mestaruuksien takana on sama mies. Päävalmentaja Hannu Jortikka. Kaikkeen ja kaikkiin ylimielisesti suhtautuva Jortikka on ollut osaltaan ruumiillistuma koko TPS:n romahdussyöksylle.
Jortikan TPS ei ole pystynyt viemään suomalaista jääkiekkoa mitenkään eteenpäin viime vuosina. Jortikka on vain heikentänyt kommenteillaan seuran imagoa. Kaiken lisäksi joukkueen esitykset kentällä ovat olleet hengettömiä, Turkuhallin lehterit ovat tyhjenneet entisestään eikä ennen NHL-pelaajia kasvattanut joukkue ole pystynyt kehittämään enää uusia huippupelaajia.
TPS-paidassa luistelevat kaiken voittaneet ja nähneet veteraanit, kuten Marko Kiprusoff, Kai Nurminen, Mika Alatalo ja Ville Vahalahti olivat voittamassa TPS:lle useita mestaruuksia, mutta nykyään heillä ei ole ollut enää mitään uutta annettavaa TPS:lle huipputasolla. He ovat suuressa roolissaan kuvastamassa nyky-TPS:ää: hidastuva dinosaurus.
Jortikalla on sopimus vielä ensi kaudeksi, mutta ihmeellistä on, jos nämä kaksi katastrofikautta eivät saa TPS:ää purkamaan Jortikan sopimusta. Perusteet potkuille ainakin olisivat. Samalla olisi kysyntää suurelle muutokselle myös pelaajarintamalla. TPS:n kannattaisikin ottaa mallia Pelicansista, ja lähteä rohkeasti rakentamaan puhtaalta pöydältä uutta joukkuetta - uuden valmentajan voimin.
Pelicans ja TPS ovat tällä hetkellä kaksi parasta esimerkkiä SM-liigajoukkueiden kehityssuunnista. Toinen on nousemassa positiiviseksi keskikastin joukkueeksi, toinen on kaivamassa itselleen yhä syvempää hautaa.