Sahlstedtin ensimmäiset kokemukset europeleistä ovat reilun kymmenen vuoden takaa, kaudelta 1996-1997. Tuolloin sentteri kiekkoili kasvattajaseurassaan Rauma Lukossa, joka osallistui EHL:ään. Lukko ei menestynyt sarjassa kovinkaan hyvin, sillä tie katkesi jo alkulohkoon.
- Mukavaa vaihtelua SM-liigaan. Nuorena poikana mukavia retkiä tehtiin ulkomaille. Se itse liiga oli kyllä lapsen kengissä. Tapahtumarikkaita pelejä. Tuntui että ei ainakaan Lukon aikana hirveästi satsattu siihen. Sen ajan pelit olivat ensiaskelia Euroopan suuntaan. Hauskat pelit oli, vaikka ei pärjätty.Sahlstedt muistelee.
Lukosta Sahlstedt siirtyi seuraavaksi kaudeksi Turun Palloseuraan, joka oli edellisellä kaudella voittanut EHL:n. Tuolloin Euroopassa pelattiin myös ensimmäistä kertaa Super Cup, jossa kohtasivat Euroopan Cupin voittaja ja EHL:n mestari. TPS kohtasi finaalissa venäläisen Lada Togliattin, ja voitto kirjattiin turkulaisten nimiin. Finaali pelattiin joukkueiden harjoituskauden päätteeksi syyskuun alussa.
- Se oli vain yksi peli. Ehkä ajankohta oli väärä, markkinointiakaan ei ollut tarpeeksi. Ei saanut arvoa, mitä olisi voinut saada, ja mitä saisi tänä päivänä. Pyrkimys oli varmaan siihen, mikä tänä päivänä jo toimii.
Euroopan Cup lopetettiin kuitenkin tuon vuoden jälkeen, ja seuraavina vuosina Super Cupissa kohtasivat EHL:n mestari ja Continental Cupin voittaja. Kokeilu jäi kuitenkin nelivuotiseksi,eikä se saavuttanut suurta suosiota. Tuolloin siitä kuitenkin kaavailtiin hieman ensi syksynä pelattavan Victoria Cupin kaltaista tapahtumaa, jossa Euroopan paras seura olisi kohdannut NHL-joukkueen.
TPS ei Sahlstedtin aikana enää yltänyt EHL:n loppuotteluun, mutta yksi pronssi napsahti raumalaislähtöisen hyökkääjänkin kaappiin.
- Itse mokattiin. Johdettiin venäläisporukkaa kahden erän jälkeen kahdella tai kolmella maalilla. Hävittiin viimeisessä erässä ja jouduttiin pronssiotteluun. Otettiin sitten pronssit kuitenkin.
Super Six kahdelta kantilta
Seuraavat europelikokemukset Sahlstedtilla ovat ruotsalaisen HV-71:n riveistä. Joukkue osallistui Kärppien tavoin ensimmäistä kertaa järjestettyyn Super Sixiin tammikuussa 2005. Ruotsalaisseuran panostus ja menestys eivät kuitenkaan olleet päätä huimaavia. NHL:n työsulun myötä joukkueet olivat tuolloin nimivahvoja, mutta HV-71:n vahvistukset eivät onnistuneet kaukalossa kovinkaan hyvin. Jonathan Cheechoo, Brian Boucher, Manny Malhotra, Bryan McCabe ja Andres Eriksson eivät pystyneet siihen, mitä heiltä toivotiin.
- Meillä oli niin erikoinen se koko Ruotsin kausi. Oltiin hallitseva mestari ja tuli lock out -kausi. Meidän hankinnat meni ihan metsään. Koko kausi oli huonoa ja surkeaa peliä. Olimme koko kauden pudotuspeliviivan tuntumassa, jopa alla. Valmennus ilmotti selkeästi, että turnauksessa käydään pelaamassa pelit pois. Selkeä viesti oli, että ei ainakaan loppuotteluun tarvitse mennä.
- Heti turnauksen jälkeen meillä oli kova pelirumba Ruotsissa. Ensimmäisen turnauspelin jälkeen toiseen peliin tuli maaliin junnu, joka ei ollut ikinä pelannut edes Elitserienissä. Kentällä pelasi pari junnua todella kovat minuutit, ettei vaan päästä finaaliin.
Joukkueen menestys tämän kauden omassa sarjassa voi siis olla avainasemassa turnauksen menestyksen suhteen. ECC:n arvostus on kuitenkin noussut koko ajan, ja Sahlstedt uskookin, että turistijoukkueita ei Pietarissa nyt nähdä.
- Meille sarjasijoituksella oli silloin kova merkitys. Viimeksi venäläinen ryhmä voitti, vaikka olivat jotain seitsemänsiä omassa sarjassaan. Panostus on joukkuekohtaista, sarjatilanne ja loukkaantumistilanne vaikuttavat toki. Uskon kuitenkin, että tänä päivänä arvostus on kovempi. Tästä puhutaan enemmän ja enemmän ja myös pelaajien arvostus on kasvanut. Nyt ei yksikään joukkue tullene sillä asenteella, että ei haluaisi voittaa. Uskon, että nyt Ruotsistakin MODO tulee kovalla asenteella yrittämään.
Oulussa Super Six on aina nauttinut kovaa arvostusta, eikä tämäkään vuosi tee poikkeusta. Turnaukseen on valmistauduttu samoin opein kuin edellisinäkin vuosina.
- Ei oikeastaan ole mikään muuttunut. Yhtä kova halu oli voittaa silloin kuin nytkin. Samanlainen valmistautuminen, muutama päivä ennen on ruvettu keskittymään. Meidän kauden toinen päätapahtuma, se toinen on kotoiset play offit. Henkilökohtaisesti en ole tätä voittanut, joten kova hinku olisi voittaa!
Raaka peli
Kärppien avausvastustajana turnauksessa on Sparta Praha. Ensimmäisen ottelun merkitys on suuri, sillä tappio tarkoittaa käytännössä sitä, että turnaus on ohi. Oulussa on tehty kotiläksyt ja vastustajasta on saatu vinkkejä myös Michal Brosilta ja Ondrej Kratenalta. Turnauksen muihin joukkueisiin ei vielä tässä vaiheessa ole Kärppien riveissä pureuduttu.
- Ei ole ollut tshekkien kanssa suoraan puhetta asiasta. Ehkä he ovat antaneet valmennusjohdolle vinkkejä, että miten Sparta pelaa. Videolta on katsottu Spartaa ja heidän alivoimaansa. Sitä kautta heitä on käytetty hyväksi.
- Muista joukkueista ei ole puhuttu. On selvää, että ensimmäisen pelin jos häviää, niin se on sillä selvä. On voitettava, jos meinaa olla mukana. Tämä on raaka systeemi – liiankin raaka. Aina paras yhdestä, joka peli on kuin finaali! Mitään ei saa anteeksi, vähän huonompi päivä, huonoa tuuria, huonoa tuomaria...
Ivan Hlinka -lohkossa on Kärppien ja Spartan lisäksi sveitsiläinen Davos. Sahlstedt uskoo, että Suomen liiga on turnaukseen osallistuvista maiden fyysisin.
- Olen katsonut Sveitsin liigan pelejä, niin siellä mennään aika kovaa edes takaisin. Suomessa on enemmän kontaktia kuin muissa sarjoissa, korkeintaan Venäjällä on samanlaista. Henkilökohtainen taito Venäjällä ja varmaan Tshekissäkin on parempi kuin suomessa. Suomessa tempo ja tilanteisiin nopea reagointi ovat parempia kuin muualla.
Oululaiset lähtevät Pietarin turnaukseen jo kolmatta kertaa, ja porukka onkin joukkueista kokenein. Kärpät pelasi lisäksi syksyllä Nordic Trophy –liigaa, joten pelit eri maiden joukkueita vastaan ovat tuttua tavaraa.
- Kokemuksesta on aina hyötyä. Mikä tahansa asia jääkiekossa, niin kokemus on tärkeää. Suurin osa meistä on pelannut ja nähnyt turnauksen. Samoin Nordic-liiga on palvellut meitä, kuitenkin aina vähän erilaista pelata ulkomaalaisia joukkueita vastaan. Sitä kautta on saatu kokemusta siitä, mitä kansainväliset pelit ovat. Pikkuisen erilaisia, vastustajat pelaavat eri tavalla kuin kotoisen liigan joukkueet.
Piristävä reissu
Pelit harvinaisempia vastustajia vastaan ovat pelaajille myös piristysruiske keskelle sarjakautta. Kun vastaan asettuu tuttujen naamojen sijasta täysin outoja pelimiehiä, joukkueen pitää keskittyä entistä enemmän omaan peliinsä.
- Kiva mennä tuonne. Hauska pelata vastustajia vastaan, mistä ei tiedä mitään - ei ennakkoluuloja. Siellä on myös hyvät olosuhteet ja hyvä halli. Mitä tässä on kiertänyt kaikenmaailman halleja, välillä tulee marraskuun pimeinä hetkinä tunne ”taas täällä”, niin sen puolesta lähden todella mielelläni Pietariin.
- Omaan peliin keskittyminen korostuu. Joskus liika tieto tuo tuskaa. Hyvä tietää vastustajasta tietyt asiat, mutta liikaa ei kannata tietää. Oma peli menee helposti sekaisin, jos keskittyy liikaa vastustajan peliin.
Kärpät iskenee Super Sixissä paljolti samoilla aseilla kuin kotoisessa SM-liigassakin, mutta oman vivahduksensa tuo myös sarjojen väliset erot.
- Pelilisissä asioissa meillä on nopea joukkue ja hyvä pelinkäännön nopeus. Ja agressiivisuus. Se voi olla kansainvälisissä peleissä etu. Jos me annamme vastustajan pakeille kovaa painetta, mihin hei eivät ole omissa sarjoissaan tottuneet.
- Meillä on pitkä putki ilman tappioita varsinaisella peliajalla. Monesti on käynyt niin, että olemme tulleet takaa rinnalle. Se on kasvattanut joukkuetta, itseluottamus on tosi hyvässä jamassa. Ja usko voittoon on kova. Oli tilanne sitten että johdettiin, haettiin voittoa tai tasoitusta, niin usko on kova.
Turnaus on oiva näyttöpaikka myös yksittäisille pelaajille. Kovat kansainväliset pelit ovat huomioarvoltaan paljon isompia, kuin yksittäiset SM-liigaottelut. Monelle pelaajalle vastustaja saattaa olla myös tuleva työnantaja.
- Uskon, että siellä on paljon kykyjenetsijöitä. On pelaajia, jotka halajavat Euroopan muihin seuroihin, esimerkiksi Ruotsiin ja Sveitsiin. En usko, että peliin kuitenkaan mennään tuolla ajatuksella. Se on kuitenkin selvää, että tuolla jos onnistuu niin huomioarvo on suurempi kuin normaaleilla runkosarjapeleillä.
Tulevaisuuden europelit
Super Six pelataan nyt neljättä ja tällä erää viimeistä kertaa. Ensi kaudella Euroopassa alkaa Mestareiden liiga CHL, jossa joukkueita on enemmäin kuin ECC-turnauksessa. Sahlstedtilla on kokemusta sekä sarja- että turnausmuotoisista europeleistä, ja miehellä on myös selvä mielipide siitä kumpi muoto on parempi.
- Pitkässä juoksussa sarjamuoto olisi parempi. Ei se kuitenkaan onnistu, että pelaa myös SM-liigassa. Voi hyvinkin olla, että viidestä kymmeneen vuotta eteenpäin, miksei aikasemminkin, näen että esimerkiksi Kärpät pelaa pelkästään sitä sarjaa. Kehitys menee kuitenkin koko ajan enemmän ja enemmän siihen suuntaan.
- En näe, että on mahdollista nostaa pelimäärää. Pitäisi olla paljon enemmän pelaajia ainakin. Selkeästi, että tietyt pelaajat pelaa europelit ja toiset kotimaassa, mikäli meinaa pelata molemmissa. TPS:ssäkin tahti oli kova. Nytkin runkosarjassa 56 peliä, siihen lisäksi vielä 20 peliä plus pudotuspelit. Ja osa pelaajista pelaa vielä maajoukkuepelit. Pelimäärä alkaa olla kovempi kuin NHL:ssä ja se on liikaa!
Oma pelivire löytyy vähitellen
Sahlstedt on Kärppien vanhin pelaaja ja täten mukana Näytön paikka –pelaajaseurannassemme. Miehen alkukausi ei ole sujunut kovinkaan tehokkaissa merkeissä, mutta vähitellen on tunnelin päässä nähtävissä valoa. Sentteri teki muun muassa joulun jälkeen pari tärkeää maalia.
- Yleensä uran aikana olen ollut sellainen, että kauden alut olleet vaikeita ja sitten parantanut ja pudotuspelit menneet hyvin. Viime vuosi nyt oli poikkeuksellinen kaikin puolin. Näen, että nyt on palattu vanhaan. Vaikea, huono kauden alku. Pelit ovat parantuneet nyt tasaisesesti. Toivon mukaan play offeissa tulisi tärkeitä onnistumisia joukkueelle. Olen tyytyväinen, että käyrä on nouseva - peli on parantunut koko ajan.
Sentterin rinnalle yritettiin alkukaudella istuttaa Timo Vertalaa, joka ei kuitenkaan löytänyt omaa paikkaansa Oulusta. Lopulta Sahlstedtin ketjuun ovat tulleet tutut kaverit: vammoista toipunut Juhamatti Aaltonen sekä Teemu Normio.
- Vertala oli alkukauden ketjussani, ei lähtenyt sujumaan. Aaltosella oli kaksikin eri loukkaantumista. Hän oli pois, ja sitten kun tuli, niin oli keskenkuntonen. Nyt hän on päässyt parempaan ja parempaan kuntoon, niin toki auttaa minuakin. Molemmat kun olemme huippukunnossa, niin vastataan kyllä huutoon kun paljon peluutetaan!
Sahlstedtin kentän peliaika ja vastuu ovat pitkässä juoksussa pysyneet tasaisina, mutta pelien välillä niissä on isoja eroja.
- Pitää muistaa, että ollaan kolmoskenttä. Tulee pelejä, joissa ei päästä pelaamaan ylivoimaa ja peliaika on pieni. Silloin ei kannata hirveästi odottaa. Niissä peleissä joissa peluutetaan paljon, niin on maaleja tehty. Ykköskenttää peluutetaan paljon, onhan se meidän paras ase. Sitten on meidän ja Paakkolanvaaran kentät, se on pelikohtaista miten peluutetaan. Me yritetään tehdä se homma mikä meille sinä päivänä tulee.
- Joskus kun tulee paljon jäähyjä, ja kenttäni laituri ei pelaa alivoimaa. Tai Normio pelaa, mutta nyt siinä on ollut loukkaantumisen myötä Tomi Mustonen. Esimerkiksi Lahdessa Aaltoselle tuli ensimmäisessä erässä kolme lyhyttä vaihtoa. Siinä vaiheessa on vaikea pelata loppupeliä. Joskus käy noin, että se on monen asian summa miten peli kulkee. Jäähyttömässä pelissä missä roolitetaan tasaisesti, olemme parhaimmillamme.
Nähtäväksi jää, miten sympaattinen sentteri onnistuu Pietarissa. Peliesitysten suunta kohti kevättä on kuitenkin löytymässä, joten jatkossa Sahlstedtilta voidaan odottaa tehoja myös kotoisessa liigassa.
