Hytöselle 300 ottelua täyteen

LIIGA / Haastattelu
JYP-kapteeni Juha-Pekka Hytöselle lauantain Blues-kamppailu on muutakin kuin normaali liigataisto. Koko liigauransa JYPiä edustaneelle Hytöselle ottelu on 300. SM-liigakamppailu.

26-vuotias keskushyökkääjä on JYPin oma kasvatti. Armottomana taistelijana ja alivoimien erikoismiehenä tutuksi tullut Hytönen on urallaan kolunnut läpi myös juniorimaajoukkueita ja Mestistä.

Hytöstä analysoidessa tulevat ensimmäisenä mieleen tasaisuus ja suoritusvarmuus. Hytönen ei välttämättä ole kaukaloiden häikäisevin pelaaja, mutta korvaa taidollisia puutteitaan periksiantamattomuudella ja hyvällä pelikäsityksellä. Vuosien myötä hän onkin noussut hyvän tason liigapelaajaksi ja valmentajien luottohyökkääjäksi, joka laitetaan kentälle aina, kun tarvitaan luotettavaa oman maalin suojelua. Tällä kaudella Hytönen on myös omaksunut uuden roolin Jarkko Immosen johtaman ylivoimaketjun toisena viivamiehenä.

Uran alku tutunkuuloinen

J-P Hytösen ura alkoi monelle nuorelle urheilijalle hyvin tavanomaisella tavalla. Lajien kirjo ei keskittynyt pelkästään jääkiekkoon, vaan taustalla on kokeiluja useista lajeista, ennen kuin suosikki löytyi.

- 7-vuotiaana menin JYPin junioreihin pelaamaan. Jalkapallon aloitin samana kesänä. Lisäksi olen pelannut pesäpalloa jonkin verran ja kokeillut koripalloa. Jääkiekko ja jalkapallo olivat kuitenkin ne päälajit. Isä oli molemmissa valmentajana, jääkiekossa ensimmäiset viisi vuotta ja jalkapallossa vähän pitempään.

- Lopullinen lajivalinta meni melko myöhään. Pelasin ensimmäisen B-ikävuoden kesäisin jalkapalloa. B-nuorissa kuitenkin lopullinen valinta hahmottui, Hytönen muistelee.

Hytösen juniorivuosilta löytyy maajoukkue-edustuksia 18-vuotiaden MM-kisoista vuodelta 1999 ja 20-vuotiaiden kisoista vuodelta 2001. Erityisesti 18-vuotiaiden kisat olivat Hytöselle menestys niin henkilökohtaisella kuin joukkuetasolla. Suomi voitti historiallisen ensimmäisen MM-kultansa ja Hytönen keräsi turnauksessa tehot 2+2.

- Ne olivat hienoja tapahtumia, junioriuran huipentumia. Ensimmäistä kertaa päästessäni juniorimaajoukkueeseen 15-vuotiaana asetin tavoitteeksi 18-vuotiaiden kisat. Erittäin hienoja muistoja jäi, kun pääsi joukkueeseen ja voitimme kisat. Hienoa aikaa kaikin puolin, kun tutustui erilaisiin joukkuekavereihin ja kierrettiin paljon pelaamassa ympäri Eurooppaa ja vähän muuallakin.

- 18-vuotiaiden kisoissa meillä oli tasainen joukkue. Joukkueen tähti Jani Rita oli jo pelannut ensimmäisiä liigapelejään, mutta hän loukkaantui. Kisoissa tehot jakautuivat laajalle rintamalle, Hytönen toteaa vaatimattomasti.

JYPin liigarinkiin Hytönen nostettiin kaudelle 2000-2001. Debyyttikaudella nuorukaiselle kertyi 35 ottelua tehoin 1+0.

- Luonnollisesti ensimmäiset pelit jännittivät ja olin pienessä roolissa. Muistan, että ensimmäisen pelini pelasin Hämeenlinnan Rinkelinmäellä. Maali syntyi seuraavalla Hämeenlinnan vierailulla. Se oli sellainen rebound-hässäkkä. Jan Lundell oli HPK:lla maalissa ja jostain längistä se taisi lirahtaa. Ei mikään nätti maali, mutta eipä niitä ole minulle tullut muutoinkaan, Hytönen naureskelee.

Monien muiden JYP-pelaajien tavoin Hytönen on käynyt hakemassa isompaa peliaikaa ja roolia Mestiksen Jukureista. Hytösen Mestis-reissu osui kaudelle 2002-2003, jolloin joukkuetta valmensi nykyinen JYPin liigajoukkueen valmentaja Risto Dufva.

- Se oli minulle hyvä reissu siihen väliin. Pääsin pois nelosketjun roolista ja muutoinkin homma oli erilaista. Jukureilla oli hyvä joukkue ja haettiin Mestiksen mestaruutta. Silloinen JYP oli kuitenkin enemmän kasvattajaseuran maineessa. Dufva oli vaativa valmentaja ja organisaatio liigatasoinen. Pääsin pelaamaan ylivoimaa ja sain hyökkäyspelissä enemmän vastuuta.

Tasonnosto viime kaudella

Vaikka Hytönen onkin profiloitunut selkeästi puolustavaksi hyökkääjäksi, oli viime kausi hyvä myös pisteiden valossa. Saldona oli 28 tehopistettä ja kauden päätteeksi valinta fanien suosikkipelaajaksi.

- Viime kausi oli pelillisesti iso harppaus. Sain isompaa roolia, en pelkästään tehojen puitteissa, vaan peliminuutitkin nousivat uudelle tasolle. Myös kausi 2004-05 oli minulle hyvä, kun pelasin Jari Jääskeläisen ja Ilari Filppulan kanssa. Silloin huomasin, että pystyn pelaamaan tässä sarjassa hyvin.

- Fanien suosikiksi äänestäminen on suuri kunnia. Isoimmat palkinnot mitä voi saada, ovat muilta pelaajilta ja faneilta. Fanit ja muu joukkue ovat sitä porukkaa, joiden eteen tehdään hommia. Fanit ovat iso osa tätä kokonaisuutta ja loppujen lopuksi mahdollistavat koko touhun. Siinä mielessä tämä suosikiksi valituksi tuleminen oli iso juttu itselleni.

Tulevaisuuden suhteen Hytönen pitää jalat maassa ja keskittyy tähän hetkeen.

- Ensimmäinen asia on pärjätä joukkueena tänä vuonna ja saada roolia joukkueessa, joka menestyy. Viime kaudella puuttui se menestys. Tietysti omien onnistumisten kautta maajoukkuekin voi olla asia, johon tähdätä.

Kapteeni Hytönen

Hytönen päätyi JYPin liigajoukkueen kapteeniksi varsin yllättäen, kun Tommi Kovanen poistui kesken kauden joukkueen vahvuudesta. Hän ei kuitenkaan pidä uuden vastuunalueen tuomaa tilannetta mitenkään erikoisena.

- Olin toiminut aiemmin varakapteenina ja kun Kovasen lähtö tuli, niin se oli varsin rauhallinen siirtymä. Vähän aikaa menimme ilman varsinaista kapteenia. Asia sujui helposti ja joukkuekaverit auttoivat, joten mitään ongelmaa ei tullut.

- Mielestäni kapteenin tulisi olla esimerkkinä kentällä ja olla viimeinen mies, joka antaa periksi. Heikkoina hetkinä esimerkillisyys ja kannustaminen ovat tärkeitä tehtäviä. Pitäisi pystyä pitämään oma taso korkealla ja saada muiden tasoa paremmaksi. Hyvinä aikoina asiat kulkevat kuin itsestään ilman suurempia ihmetekoja.

- Luonnehtisin itseäni kapteeniksi, joka johtaa enemmän omalla esimerkillään kuin puhumalla. Toki onhan kapteeniudessa se, että saa käydä tuomareille puhelemassa, Hytönen naurahtaa.

Hytösen, kuten monien muiden samankaltaisten pelaajien, on vaikea nousta parrasvaloihin ja suuren yleisön tietoisuuteen. JYP-kippari ei näe asiaa huonoksi ainakaan omalla kohdallaan.

- Olen ihan tyytyväinen tämän hetkiseen tilanteeseen. Onhan se selvä, että kun Jyväskylässä pelaa niin otsikot ovat erilaiset kuin pääkaupunkiseudulla. En kuitenkaan välttämättä haluaisi olla enemmän yleisön tietoisuudessa. Teot puhukoon puolestaan.

”Välillä tuntuu, että tietää paremmin mitä kaveri tekee...

Tarkemmin jyväskyläläistä jääkiekkoilua seuranneet tietävät, että siellä missä on J-P Hytönen, on myös Jari Jääskeläinen. Kaksikolla on pitkä tausta ketjukavereina juniorivuosista asti. Kaksikon yhteistyö on saumatonta varsinkin alivoimalla ja he ovatkin muodostaneet valmennusjohdon luottokaksikon jo vuosien ajan erikoistilanteissa.

- Pelasimme ensimmäistä kertaa samassa joukkueessa C-junioreissa. Pelasimme Jääskeläisen ja Tuomas Pihlmanin kanssa samassa ketjussa. B-junioreissa pelasin lähinnä Pihlmanin kanssa, mutta vanhemmassa B-ikäluokassa Jääskeläinen tuli taas ketjukaveriksi ja siitä lähtien olemme pelanneet yhdessä, lukuun ottamatta vuoden Mestis-keikkaa.

- Välillä tuntuu, että tietää paremmin mitä kaveri tekee, kuin että mitä itse tekee. On siitä hyötyä varsinkin silloin, kun on itsellä vähän nihkeämpää. On joku tuki mihin turvata, kun on selvillä toisen aivoituksista.

» Lähetä palautetta toimitukselle