Bluesia tuntuu seuraavan aina vain omalaatuisemmat ongelmat. Vuosien mittaan on totuttu siihen, että kaukalon ulkopuolella syntyy kriisejä tai sitten kaukalossa urheilulliset suoritukset jäävät pettymyksiksi, mutta kun tämän kauden alussa nämä molemmat osa-alueet ovat olleet hyvässä kunnossa, on esiin noussut uusi kirous: loukkaantumiset.
Runkosarjaan lähdettäessä Bluesilta oli loukkaantumisten takia poissa kokoonpanosta viisi pelaajaa. Liigan neljässä ensimmäisessä ottelussa loukkaantui yhteensä toiset viisi pelaajaa, joista tosin aivotärähdyksen saanut Tomas Sinisalo on tehnyt jo paluun kaukaloon. Tilanne on siitä huolimatta lohduton. Kaksi nimekkäintä puolustajaa ovat olleet kohta vuoden päivät loukkaantuneina, ykkös- ja kakkoskentällisen pelaajista puolet ovat vähintään kuukauden poissa ja koko kolmosketju on lasaretissa.
Tilanne ei helpottunut laisinkaan kun avainpelaajiin kuuluva tshekkihyökkääjä Ladislav Kohn nilkutti pukukoppiin kesken torstain JYP-ottelun. Kaukaloon Kohn ei enää palannut.
Jari Korhonen, Kimmo Peltonen, Santeri Heiskanen, Kari Kalto, Erkki Rajamäki, Markku Hurme, Jaakko Uhlbäck, Ladislav Kohn ja ilmeisesti myös Tomi Källarsson. Lista on lohduttoman pitkä ja hakee vertaistaan historiasta. Ja kausi on vasta alussa.
Bluesin päävalmentaja Kari Heikkilä ei kuitenkaan vaivu epätoivoon tai halua selitellä mitenkään suurella poissaolojen määrällä. Tilanne ei kuitenkaan ole helppo.
- Tilanne on mikä on. Niiden kanssa ketkä on jäällä, tehdään hommia. Tänään tuli A-junioreista uusi mies meille tänne ja niitä on tullut nyt vähän sieltä sun täältä - pelaajia, jotka eivät ole olleet mukana meidän harjoituksissa ja peleissä, Heikkilä totesi.
Jatkuva pakotettu ketjujen vaihtelu sekä uusien korvaajien kokoonpanoon tuominen ei ole mutkatonta.
- Kyllä niiltä vie oman aikansa tottua talon tavoille. Ei se ole niin helppoa hypätä esimerkiksi A-junioreista SM-liigaan. Mutta tässä mennään nopeassa tahdissa - ei tässä missään poterossa ehdi olla, Heikkilä jatkoi.
Miten tämä on mahdollista?
Lääketieteen lisensiaatti Mikko Honkanen, miten on mahdollista, että yksi joukkue kärsii näin paljon loukkaantumisista?
- Tähän kysymykseen ei varmasti ole yhtä ja ainoaa oikeaa vastausta, mutta ainakin Hurmeen, Uhlbäcin ja Sinisalon kohdalla voidaan kyllä tässä tapauksessa puhua huonosta tuurista, sillä vammat ovat pelitilanteissa tulleita: jalkapöydän luiden murtumat, nivelsiteiden revähtymät sekä aivotärähdykset ovat valitettava osa ammatilaisjääkiekkoilua, sanoo Honkanen, joka ei ole Bluesin lääkäri mutta seuraa joukkueen toimintaa läheltä.
Erkki Rajamäki, joka loukkasi kätensä tapellessaan harjoitusottelussa venäläisen Jevgeni Varlamovin kanssa, saa Honkasen mukaan ainakin osittain syyttää itseään.
- Rajamäen loukkaantuminenhan on pitkälti miehen omaa syytä, koska kämmenen luilla on tapana särkyä, kun lyödään kovaa pintaa vasten eli tässä tapauksessa toista pelaajaa.
- Hankalamman kapittelin tässä muodostavat nämä Bluesin pitkäaikaispotilaat: Peltonen, Korhonen, Heiskanen - ja myös Kalton lasken osittain tähän joukkoon. Kuten tiedämme, ainakin Peltosen ja Korhosen vammat ovat myös pelitilanteissa tulleita, mutta syystä tai toisesta toipuminen on pitkittynyt valitettavan paljon. Kaltolla on ollut viime vuosina paljon loukkaantumisia, kuten myös Hurmeella. Hänen tilanteesta en sen paremmin tiedä, mutta melkoisen loukkaantumisherkkä Kalto on ollut Bluesissa pelatessaan, osittain sama pätee Heiskaseenkin.
Onko Blues kuitenkin mahdollisesti tehnyt jotain väärin, mikä on johtanut nykyiseen valitettavaan tilanteeseen?
- Koska kausi on vasta alussa, en usko, että ainakaan loukkaantumisten suhteen on tällä kaudella tehty mitään sellaista, mitä näin jälkikäteen voitaisiin spekuloida tehtäneen väärin. Loukkaantumiset ovat osa jääkiekkoa ja niihin on vain pakko sopeutua. Kauden pitkittyessä tulevat varmasti enemmän korostumaan nämä väärästä tai liian raskaasta harjoittelusta johtuvat vammat, jotka olisivat usein pitkälti vältettävissä huolellisella lihashuollolla ja mahdollisimman monipuolisella harjoituttamisella: ihminen ei ole kone - lepo on myös tärkeä osa fyysisen kunnon ylläpitoa.
Paljon on herättänyt keskustelua Korhosen ja Peltosen loukkaantumiset. Molemmat ovat joutuneet pitkän toipumisjaksonsa aikana uudelleen kirurgin pöydälle: Korhonen leikattiin uudelleen koska käden luut olivat luutuneet väärin, Peltosen polvi tähystettiin uudestaan. Peltosen loukkaantumisen kestoksi tulee näin ollen miltein vuosi, jos hän toipuu nykyisen aikataulun mukaisesti. Korhosen sairasloma puolestaan jatkuu pitkälle toista vuotta - mahdollisesti koko ura voi olla ohi.
Bluesia on kritisoitu mahdollisista omista töppäilyistä liittyen Korhosen ja Peltosen pitkittyneisiin kuntoutumisiin, mutta Honkanen ei lähde osoittelemaan sormella.
- Karrikoiden voidaan sanoa, että aina kun hoidossa joudutaan turvautumaan kirurgin veitseen, on mahdollisten komplikaatioiden riski olemassa - toisissa leikkauksissa suurempi kuin toisissa. On melko tavallista, että leikattu kohta vaatii uusintaoperointia. Ihminen ei ole tietokone, jota osia vaihtamalla voidaan päivittää tai korjata vanhaa ehommaksi. Entistä hankalampaa hoidollisesti on ammatilaisurheilijan hoitaminen. Kun normaalin kaduntallaajan kohdalla voidaan usein tyytyä seurantaan, maltillisiin hoitolinjoihin sekä pitkiin toipumisaikoihin, ammattiurheilijaa päädytään usein hoitamaan hyvinkin aggressiivisin keinoin: maksimaalinen suorituskunto pitäisi saavuttaa usein yli-inhimillisen nopeasti. Tämä ei aina ole realistista, eikä edes välttämättä mielekästäkään. Vammojen uusiutumisen mahdollisuus kasvaa tällöin eksponentiaalisesti.
- Korhosen ja Peltosen tilanne on lääketieteellistä arkipäivää; syyllisten etsiminen ei ole mielekästä. Aivan varmasti kaikki mahdollinen on paranemisen eteen tehty, Honkanen vakuuttaa.
Honkanen päätyy lopulta siihen, että kyse on suurilta osin äärettömän huonosta tuurista.
- Bluesin loukkaantumistilanne on millä tahansa mittarilla mitattuna ja kaikki mahdolliset todennäköisyydetkin huomioon otettuna hämmästyttävän mittava: tästä kertoo jo pitkälti se, että viisi kuudesosaa koko kapteenistosta on erilaisten loukkaantumisten takia poissa.
- Kallistuisin siihen johtopäätökseen, että ainakin nykyisessä tilanteessa kysymys on lähinnä tragikoomisen huonosta tuurista, jota Bluesille on nyt tarjottu hämmästyttävän runsaalla kädellä.
Mikäli toipumisjaksot onnistuvat odotetusti, Blues saa marraskuussa pari kentällistä pelaajia takaisin jäälle. Toivoa sopii, että pysyvät ehjinä.