Tässä artikkelissa Jatkoajan HPK-toimittajat Tommi Lindroos ja Matti Liljaniemi ottavat kantaa moneen päivänpolttavaan hämeenlinnalaisaiheiseen kysymykseen. Päästetäänpä Tommi liikkeelle maalivahtitilanteen kommentoinnilla.
TL: Kaksi täysin kokematonta sälliä yrittää täyttää vaativimman yksittäisen pelipaikan. Kumpikaan ei ole pelannut liigassa ykkösenä ja kakkosenakin vasta yhden kauden verran. Tämä on nähty jo monena vuonna, miksi tilanne olisi nyt sen parempi?
Joni Puurulasta piti tulla kylmäpäinen vastuunkantaja, mutta miehestä ei ollut mestarijoukkueen maalivahdiksi. Robbie Tallas oli luotettava ja rauhallinen, loistava opastaja kehittyvälle junnulle.
Olisin mielelläni nähnyt tällä kaudella Hämeenlinnassa Tallasin kaltaisen kokeneen maalivahdin. Hyvä maalivahti on puoli joukkuetta, mutta niin on huonokin.
ML: Monena vuonna on myös koko SM-liigan mittakaavassa nähty, ettei maalivahdin kokemuksella tai kokemattomuudella sittenkään ole kovin paljon yhteyttä joukkueen menestymiseen.
Näyttöjä liigasta ei kummallakaan HPK-vahdilla valtavasti ole, se on totta. Mutta ne kaikki näytöt, mitä pojat ovat ehtineet antamaan ovat olleet erittäin positiivisia.
Jonkun toisen henkilön aiemmat epäonnistumiset eivät käsittääkseni vaikuta kummankaan nykykokoonpanon nuorukaisen suorituksiin. Mikä kokemuksessa ehkä hävitään, voitetaan varmasti potentiaalissa, kilpailutilanteessa ja eteenpäinmenon draivissa. Kyllä tästä vielä hyvä tulee, kunhan sekä Wiikman että Rämö saavat työrauhan ja tilaisuuden osoittaa taitonsa.
TL: On totta, että joissain SM-liigajoukkueissa kokemattomatkin molarit ovat pärjänneet. Näillä on kuitenkin ollut edessään huippuluokan puolustajat. HPK:n puolustus näyttää tässä vaiheessa pelottavan epävarmalta näiden miesten eteen.
Huonoja kokemuksia nuorten maalivahtien nostamisesta ykköseksi on nimenomaan HPK:n joukkueessa, vaikka esimerkiksi Kari Lehtonen Jokereissa onnistuikin. Kerhon pelityyli suosii kaiken nähnyttä torjujaa.
ML: Kerhon pakisto ei välttämättä nyt aivan liigan eliittiä ole, mutta ei kai maalivahtien onnistuminen nyt sentään mahdotonta täälläkään ole? Karri Rämö taisi esimerkiksi viime kaudella osoittaa kykenevänsä torjumaan erinomaisesti järkyttävän huonon joukkueen ja puolustuksen takana.
Pelityyli on mikä se on, ja maalivahtien on sopeuduttava siihen. Jos siis kiekko pyörii toisessa päässä pitkiä toveja ja hyökkäykset tulevat nopeasti vastustajan päästä, ei se tarkoita välttämättä sitä, että luukulle tarvittaisiin ikäloppu hanskanheiluttaja. Pelityylin asettamiin vaatimuksiin saattaa soveltua ihan yhtä hyvin niin nuori kuin vanhakin kassari.
Mutta vaikka maalivahteihin ja heidän suorituksiinsa luotankin, epäilen vahvasti miten tuo mainittu pelityyli toimii enää? Jalosen aikakausi HPK:ssa on pikku hiljaa kääntymässä todennäköisesti loppusuoralleen, ja ainakin minulle on jäänyt fiilis, että kantava idea on hämärtynyt joka kaudella. Alussa HPK:n pelaaminen oli niin selväpiirteistä, että se jäi mieliin ympäri maata, nyt tuosta on jäljellä vain rippeet.
TL: Jalosen aikakausikin on venähtänyt jo yhtä pitkäksi kuin Kekkosen vastaava konsanaan. Mieshän on istutettu niin syvälle Kerhoon, ettei tuohon joukkueeseen ole helppo uutta valmentajaa enää ottaa.
Onhan pelityyli ollut todella sitä "HPK:n näköistä". Maaleja on kiva katsella, mutta keväinen menestys on junnannut paikallaan. Nälkä kasvaa syödessä, eikä Kerhon kannattajille enää riitä jokavuotinen pronssi.
ML: Kannattajat voivat urputtaa mitä tahansa, mutta pikainen vilkaisu peiliin olisi joskus paikallaan. Ei se loppuottelupaikka tule vaatimalla, odottamalla tai sen perään itkemällä.
Rahaa ei Hämeenlinnassa ole koskaan ollut käytettävissä samaan malliin kuin kestosuosikeilla, eikä tule olemaan jatkossakaan. HPK:n finaalipaikka, mestaruudesta puhumattakaan, vaatii paljon onnea. Koko Jalosen kauden ajan ryhmä on ollut siinä tilanteessa, että sillä tuurilla pidemmällekin oltaisiin voitu mennä - ja se on jo aika hemmetin kova saavutus.
TL: Menneillä kausilla en kyllä puhuisi tuurista kun muistellaan välieräsarjoja. Niin viimekeväinen Jokerit-sarja, kuin edellinen TPS-välieräkin olivat onnettomia esityksiä joukkueelta. Henkinen kantti ei riittänyt edes kunnon taisteluun, eikä silloin ole kysymys tuurista.
Joukkue katkesi uskomattomalla tavalla hienon puolivälieräsarjan jälkeen. Tähän ei ole ollut tarjota edes minkäänlaista selitystä.
ML: Aah, henkinen kantti, yksi suosikkiaiheistani. Näen jo sielujeni silmin 12 000 merkin väittelyn aiheesta, mutta minun kirjoissani henkinen kantti on synonyymi säkälle, josta ei ole tarvetta keskustella sen enempää.
Sinäkös muuten olit se kaiffari, joka suitsutti Latvian poikain taitoja ja osaamista? Onkos näillä kaveruksilla kovakin henkinen kantti vai miksi ihmeessä kumpainenkaan balttikaksikosta olisi yhtään Mika Skyttää hyödyllisempi vahvistus joukkueelle?
TL: Kyllä, Sprukts ja Tambijevs tuovat HPK:n hyökkäykseen juuri sitä, mitä sinne eniten kaivataan. Isokokoinen sentteri ja kokenut maalintekijä.
Joukkueen try-out-vahvistukset on tyrmätty etukäteen jo ennen kuin miesten pelejä on kukaan edes nähnyt. Molemmilla on näyttöjä taidoistaan aina maaotteluja myöten. Tambijevsillehan riittää keskinkertainenkin kausi viime kauden super-snaipperi Setzingerin tehojen paikkaamiseen.
ML: Kovasti on vaatimustaso sitten pudonnut, jos keskinkertainen suoritus on se, mitä ulkomaalaisvahvistukselta odotetaan - ja mihin ollaan jo tyytyväisiä. Jotta HPK pääsisi jälleen siihen tilanteeseen, jossa pienellä onnella on mahdollista menestyä, täytyy hankintojen onnistua. Ja suoraan sanottuna keskinkertaisuus ei ole onnistumista, eikä edes keskinkertaisuuden saavuttaminen näytä todennäköiseltä.
Siinä onkin yksi Pallokerhon tulevan kauden ongelmista. Liian monelta pelaajalta vaaditaan onnistumisia, keskiverto ei enää riitä. Janne Lahden pitää pystyä takomaan maaleja potentiaalisen mukaisesti, ei menneiltä kausilta tuttuun "silloin kun huvittaa" -tyyliin. Näitä pelaajia on iso tukku, ja menestysmahdollisuudet lepäävät liian vahvasti liian monen pelaajan läpimurron varassa.
TL: Vaatimustason on syytäkin pudota, kun maailman kovimmat pelaajat imaiseva kiekkosarja lähti jälleen käyntiin. Tietenkään en odota Tambijevsilta keskinkertaista kautta, vaan totesin että ei tarvitse pelata edes huippukautta täyttääkseen Setzingerin jättämän aukon. Kummallakin latvialaisella on potentiaalia liigan parhaiden ulkomaalaishyökkääjien joukkoon.
Lahden Jaskasta puheen ollen, nyt on kyllä viimeinen kausi iskeä itsensä liigan huipulle. Niin monta kertaa miehen nousua on odotettu, mutta vain väläyttelyksi on jäänyt. Maaleja on vaan kertakaikkiaan synnyttävä, tai sitten lähdettävä muihin maisemiin.
ML: Kovimmat pelaajat imaiseva sarja nyt sattui tänä kesänä viemään normaalia vähemmän pelimiehiä liigasta, jos työsulkuvahvistuksia ei lasketa. Joten miksi ihmeessä vaatimustason pitäisi pudota; senkö takia kun Pena ei tykkää NHL-seurojen toimintatavoista? Mutta asiaan palatakseni todettakoon, että olen tallettanut tuon "liigan parhaiden ulkomaalaishyökkääjien" -lausahduksen muistiini ja palaan asiaan takuuvarmasti keväällä...
Lahden lisäksi ryhmästä löytyy monta muuta, joiden kohdilla odotukset ovat luokkaa "nyt tai ei koskaan". Ja sen paineen alla eivät kaikki varmastikaan pysty suoriutumaan kykyjensä mukaisesti - ja se saattaa puraista HPK:n suoritustasoa yllättävänkin paljon.
Mutta uudet suomalaispelaajat, näissä kavereissa onkin tekemisen meininkiä. Sekä Ville Leino että Risto Korhonen ovat vakuuttaneet meikäläisen otteillaan - näissä pojissa on sitä potentiaalia, jolla voidaan nousta taas siihen samaan kategoriaan kuin moni aiemmin Kerhossa breikannut pelimies. Keväällä kuullaan taas ihmettelyä siitä kuin HPK näitä kavereita löytää ja kuinka se ylipäänsä on mahdollista vuodesta toiseen.
TL: NHL:n alkamisesta johtuen SM-liigasta toki on poistunut pelaajia muutenkin kuin sopimuksenalaisena rapakon taa. Lisäksi uusien hankinta on ollut vaikeampaa rajallisten markkinoiden takia. Tästä syystä latvialaiset sekä Schneider ovat mainioita kiinnityksiä.
Ville Leinolta ja Risto Korhoselta en kyllä odota suurta ensi kaudella, mutta onneksi miesten roolit ovat pienemmät kuin maalivahdeilla. Molemmista voi tulevaisuudessa tulla vaikka mitä, muttei vielä ensi kaudella.
Korhonen toki täyttää pelillisesti Tuukka Mäkelän ruudun, vaikkei fyysisyydessä pärjääkään. Leino puolestaan tuntuu hieman "toivotaan toivotaan"-hankinnalta, toivottavasti on parempi kuin esimerkiksi Semi Pekki aikoinaan.
ML: Mmm, Semi Pekki, tässähän tulvivat menneiden vuosien muistot mieleen, kas kun et ottanut Järvenpään Serveä esimerkiksesi. HPK:n kannattajilla tuntuu muutenkin olevan joku pakottava tarve verrata pelaajia aina johonkin aiemmin Hämeenlinnassa vaikuttaneeseen pelimieheen.
Kaikki nuoret maalivahdit ovat "puuruloita". Ruotsalaiset "printzejä", tsekit taas ilman mitään näyttöjäkin "simicekejä" tai "rosia".
Joukkueen rakentamisessakin ajatellaan aina kuka "korvaa" kenetkäkin. Ryhmän muodostus ei kuitenkaan mene ollenkaan noin. Vaikka valmennustamme taisin hieman piikitellä aiemmin pelityylin idean puuroutumisesta aiemmin, niin tässä osa-alueella Jalonen & co. on onnistunut suorastaan loistavasti. Roolien jaossa Jalonen on toiminut kuin taitavin teatteriohjaaja tai elokuvien castingista vastaava taituri.
TL: Kyllä, Jalosen casting on ollut nerokkaan toimivaa. Tästä päästäänkin myös puvustajaan, joka on suunnitellut ihan uudet tyylikkäät ritaripaidatkin.
Kyllä tuo uudistus tuo etenkin alkukauteen ihan uudenlaista tunnelmaa, kun pelataan tyylikkäässä mustassa asussa tyylikästä kiekkoa.
Tähän uudistukseenkaan eivät kaikki tietenkään ole olleet tyytyväisiä, kun paidat eivät olleetkaan oman suunnittelun mukaiset. Johto ei kuulemma ole kuunnellut kannattajia.
ML: Ei kai kyse ole ollut siitä onko kuunneltu kannattajia vai ei, vaan siitä onko kuunneltu omia puheita. Puheet olivat kovat ja lupailtiin paluuta oranssiin. Jos sitä nyt sattuu olemaan, vieläpä yritysmainoksen vuoksi, pari prosenttia enemmän, niin ainakaan minun silmissäni kyseessä ei ole paluu juurille.
Tuntuvat nuo uudistukset muutenkin Hämeenlinnassa olevan enemmänkin kosmeettisia. Puheet ovat aina kovat ja saamme kuulla kauniista suunnitelmista. Viime kaudeksi nettisivut laitettiin uuteen uskoon, ja nyt tilanne on se, että vain yksi pikku juttu unohtui: koko sisältö.
Taustatoiminnassa olisi paljonkin kehittämisen varaa, mutta HPK:n onneksi kannattajat tulevat hallille silti. Muualla näillä asioilla houkutellaan ihmisiä peleihin, Hämeenlinnassa halli täyttyy niistä huolimatta.
Nyt kun kaikki oranssista värijuovista Janis Spruktsiin on jo puhuttu halki, niin tiivistäpä ensi kauden Pallokerhon joukkue näpsäkästi.
TL: Mustassa asussa kohti välieriä!
