Jokerit on harjoitellut tiiviisti päävalmentajansa Waltteri Immosen johdolla elokuun aikana. Thomasin mukaan harjoittelu on ollut jopa astetta kovempaa fyysisesti, mutta taitoakaan ei olla unohdettu.
| Lue myös "NHL:n rikkaat tähdet myivät alakerran väen sopimusneuvotteluissa"
[lue lisää] |
- Tänä vuonna kauteen valmistautuminen on ollut erilaista, mutta en tiedä vielä miten paljon se on ollut kiinni valmentajasta, vaan pelaajista. Meillä ei ole ollut edes neljää kenttää harjoituksissa – ja puolet heistä junioreita, manailee Thomas.
Hartwall Areenan jäällä on ollut harjoituksissa tilaa, kun viimeisimpiin treeneihin on osallistunut vain 16 pelaajaa, heistä 6-8 A-junioreita laskentatavasta riippuen. Harjoittelu tällä kokoonpanolla on vaikeaa pelaamisesta puhumattakaan – jokainen tietää, että vahvistuksia on tultava.
- Tällä hetkellä ei saa ollenkaan kuvaa joukkueesta, kun osa on loukkaantuneena ja NHL:ään lähti pelaajia.
Fanit eivät ole ainoita, jotka uusia miehiä odottavat. Joukkueessa onkin odottava tunnelma paitsi sairastuvan tyhjentymisen, myös pelaajamarkkinoiden tapahtumien suhteen. Ensi kauden Jokerit tulee vielä olemaan eri näköinen kuin tällä hetkellä jäällä treenaava.
- Koko liiga tulee näyttämään erilaiselta tällä kaudella, ja Jokerit myös. Kunhan saamme loukkaantuneet pelaajat takaisin, on puolustuksemme toki samanlainen kuin viime vuonna. Mutta tarvitsemme vielä maaleja ja pisteitä tekeviä hyökkääjiä. Kaikki tulee näyttämään erilaiselta kahden kuukauden päästä tästä, toteaa Thomaskin.
Narri nauraa taas
Positiivista on kuitenkin pukukopin tunnelman puolella jo nyt nähtävissä oleva kehitys. Päävalmentajan vaihdos ei ole näkynyt jäällä vain fläppitaulun kiemuroiden muuttumisen muodossa, vaan olennaisen muutoksen voi tuntea kypärän sisällä.
- Tunnelma on ehdottomasti erilainen. Jortikan aikana pelaajat pelasivat pelko motivaationaan, nyt Waden kanssa pelaajat pelaavat koska heillä on hauskaa ja he haluavat pelata ja voittaa, muotoilee Thomas.
Jortikan valtakauden aikana ulkomaalaisvahvistukset, varsinkaan maalivahti, juurikaan kommunikoineet päävalmentajan kanssa. Thomas kertaakin hauskalla tavalla viime talvea, jolloin hänen ei juuri tarvinnut miettiä omaa asemaansa joukkueessa.
- Minun ei tarvinnut puhua Jortikan kanssa, hän vain antoi minulle vallan pelata, eikä hänen tarvinnut sanoa minulle mitään.
- Kerran kauden aikana kun olin pelannut huonon pelin hän kysyi, että alanko väsyä, niin kuin oikeasti aloinkin. Olin pelannut siinä vaiheessa varmaan 30 matsia putkeen. Tämä oli oikeastaan ainoa kerta kaudella kun hän puhui minulle.
15 nollapelin mies hallitsikin jokerimaalilla yksinvaltaisesti, eikä Pasi Häkkisen rooliksi jäänyt kuin luukun avaaminen. Jortikan metodi olikin pelaamisesta pitävälle jenkkivahdille periaatteessa mieleinen, mutta toisaalta ei voinut oikein olla varma siitäkään, oliko väsyminen sallittua.
- Jos tällä kaudella jossain vaiheessa väsyn, kerron siitä Wadelle ja se on yksinkertaista. Mutta Hannulle… Ehkä hänelle olisi voinut sanoa että on väsynyt, mutta kaikki olivat liian peloissaan yrittääkseen, muistelee Thomas nauraen.
Viime kausi oli liigan parhaaksi valitulta Thomasilta liki täydellinen, vain mestaruus jäi puuttumaan. Finaaleissa Kärpät oli Jokereita ratkaisevan hitusen verran parempi ja käytti Thomasinkin heikot kohdat onnistuneesti hyväkseen.
Thomas oli omaan peliinsä finaaleissa tyytyväinen ja muistutti myös, miten pienet marginaalit lopulta olivat.
- Viimeisen finaalin ratkaiseva 0-1 –maali oli todella ”meant to be”. Katselimme sitä videolta kesällä, ja huomasimme että se meni maaliin patjan ja luistimen yhtymäkohdassa olevasta pienestä reiästä, joka jää vähän auki mennessäni perhosasentoon, muistelee Thomas.
Varusteuudistuksista tulee vaikeita
NHL muutti tälle kaudelle kovalla kädellä sääntöjä liittyen maalivahdin varusteisiin, niiden kokoon ja sääntöjen valvontaan. SM-liiga ei muuta sääntöjä ainakaan vielä tälle kaudelle. Thomas ei itse ollut perillä sääntömuutoksien tilasta tai tulevasta aikataulusta. Kaikenlaisia huhuja on vellonut asian ympärillä. Miehen mielipide on kuitenkin selvä: muutoksia on varsin vaikea toteuttaa Suomessa.
- Siitä tulee kallis muutos, kun Suomessa varusteet annetaan eteenpäin junioreille ja niin edelleen. Hyviä patjoja käytetään 5 vuotta. Jos halutaan muuttaa sääntöjä niin pitää muuttaa kaikkien junioreidenkin sääntöjä.
Käytännön toteutus olisi liigamaalivahtienkin kohdalla vaikeaa. Thomasin mukaan yksilöllisiksi muokattujen varusteiden hankkiminen Kanadasta Suomeen on jo muutenkin turhauttavan vaikeaa. NHL:n omaksumat sännöt pakottavat huippuvahdin hankkimaan kaikki varusteet räätälintyönä kroppaan mitoitettuina. Lyhyessä hetkessä sääntöuudistusta ei voi viedä läpi.
- En todellakaan tiedä, miten sääntöjen muuttaminen tapahtuu oikeassa ajassa ja oikein. Varustetehtailijat eivät nytkään saa tehtyä varusteita oikein. Jos pyydät pienen muutoksen johonkin, niin ei varmasti onnistu.
- Jos sääntöjä tiukennetaan tulee niiden valvonnasta todella vaikeata täällä. Jos minulle lähetetään väärän kokoiset housut ja ne eivät mene tarkastuksesta läpi, niin millä minä sitten pelaan, kun vanhojakaan housuja ei voi käyttää, kysyy Thomas ihmetellen.
Thomas ei katso, että varusteiden pienentämisellä olisi olennaista vaikutusta esimerkiksi jenkkivahdin pelityyliin. Suurin muutos maalivahdeille ylipäänsä tulisi yksinkertaisesti siinä, että harjoitukset kävisivät hankalammiksi ja kivuliaammiksi viedä läpi. Tämä saattaisi näkyä kentällä, varsinkin nuorten vahtien tapauksessa.
- Eniten pienemmät varusteet vaikuttavat itseluottamukseen, kun harjoituksista tulee paljon kovempia ja ikävämpiä. Otteluissa sitä ei tietenkään huomaa.
- Nuoret maalivahdit voivat menettää itseluottamuksensa, jos harjoituksissa ei saa mitään kiinni. Minun ei onneksi enää tarvitse miettiä sellaista, naurahtaa Thomas kokemukseensa vedoten.
- Minä varmaan pystyn helpoiten mukauttamaan torjumiseni uusien varusteiden mukaisesti, kun minulla ei oikeastaan ole mitään torjuntatyyliä. Perhostyylin maalivahdeille muutos on varmasti kokonaan toinen. Itse torjun vain siten mikä parhaalta tuntuu, toteaa Thomas.
- Harjoituksissa yritän harjoitella erilaisia tekniikoita, mutta otteluissa vedän ihan ”fiilispohjalta”, nauraa Thomas.
Michiganista kotoisin oleva Thomas kehittyi huippuvahdiksi Vermontin yliopistojoukkueessa. Hänellä ei juniorivuosiensa aikana ollut oikeastaan lainkaan maalivahtivalmentajia, ja miehen torjuntatyyli onkin varsin epäortodoksinen. Esimerkiksi Suomen nuoret huippuvahdit, kuten Thomasinkin takana paikkaa kärkkyvät Joonas Hallikainen ja Niko Hovinen, ovat saaneet pienestä pitäen valmennusta, kuten myös vaikkapa Quebecin perhostelijat.
- Suomalaiset maalivahdit harjoittelevat tekniikoita tarkasti. Kun tulin tänne kahdeksan vuotta sitten täällä oli juuri huipullakin alettu harjoittelemaan tosissaan tekniikoita.
Thomas uskoo kuitenkin, että osa suomalaisvahdeista on päässyt suomivahtien buumin siivellä hieman helpostikin näyttöpaikkaan kiinni NHL:ssä. Suomalaisia on varattu paljon korkeilla varausnumeroilla. Selkeiksi huipuiksi Thomas nostaa kuitenkin esimerkiksi Miikka Kiprusoffin, Kari Lehtosen ja Hannu Toivosen.
Veteraanien pienet kikat
Suomen maajoukkueella voi olla runsaudenpulaa hyvistä NHL-vahdeista, mutta kädelliset sentterit tuntuvat ainakin SM-liigasta käyvän vuosi toisensa perään yhä harvinaisemmiksi. Maalivahtivalmennus onkin Suomessa luultavasti erittäin tasokasta, mutta nuorten nappuloiden valmennuksessa on Thomasin mukaan vikaa niin täällä kuin Kanadassakin.
- Maalivahdeilla on maalivahtivalmentajat. Hyökkääjille opetetaan puolustamista harjoituksissa kun he ovat 8-vuotiaita. Harjoituksissa opetellaan ehkä kiekonkäsittelyä, mutta hyökkäysvalmennusta ei ole. Ei ole yhtään Jari Kurria opettamassa skideille miten maaleja tehdään. Kukaan ei opeta hyökkäystä, ihmettelee Thomas.
- Sama asia on Pohjois-Amerikassa, kun kaikki juniorit harjoittelevat koko ajan vain lämäämistä. Kuinka monta lämäriä pääset vetämään ottelussa? Ja yleensä lämärit tulevat siniviivalta. Kukaan ei opeta rannelaukausta tai parhaiden hyökkääjien pieniä temppuja.
Pienistä kikkailijoista Thomas mainitsee ensimmäisenä esimerkkinä Jokereihin täksi kaudeksi siirtyneen Tony Virran, joka on Thomasin mukaan erinomainen esimerkki nuorille.
- Pienet kikat, kuten vaikka mitä Tony Virta täällä osaa, nuoret juniorit eivät tiedä niistä mitään, eikä kukaan opeta niitä. Petri Varis ei ehkä enää ole muilta ominaisuuksiltaan parhaimmiltaan, mutta hän osaa niitä pieniä asioita, mitä nuoret pojat eivät osaa ollenkaan, kritisoi Thomas nykyjunioreita.
Thomasin oppipojille Hallikaiselle ja Huoviselle parasta oppia on Thomasin mukaan istua ja katsella. Osa-aikaiseen valmennussuhteeseen Thomas ei nuorukaisten kanssa selvästikään ole sitoutunut, muttei toki kieltäydy kysymyksistäkään.
- Joonakselle ja Nikolle ei ole opettavinta katsoa miten minä teknisesti pelaan, vaan ehkä miten elän pelien aikana, miten valmistaudun otteluihin ja miten reagoin erilaisiin joukkueen asioihin kauden aikana, toteaa Thomas.
- Heillä on molemmilla tekniikka luultavasti paremmassa kunnossa kuin minulla, nauraa Thomas.
Ei Venäjälle tai Sveitsiin
NHL:n nykyinen työehtosopimus tekee Thomasin kaltaiselle 31-vuotiaalle konkarille paluun rapakon taakse yllättävän vaikeaksi. Kaksisuuntaisen sopimuksen 75 000 euron maksimipalkka AHL:ssä ei juuri houkuttele.
Helsinki saa Thomasilta amerikkalaisen kohteliaat kehut juuri sopivan kokoisena kaupunkina. Thomasia olisi vaikea saada pelaamaan Venäjälle, tai johonkin Euroopan pikkukylään. Sveitsi ei ole ollut miehelle edes kiinnostuksen kohteena. Pelipaikkojakin on loppujen lopuksi varsin vähän tarjolla.
- Sveitsi on ulkomaalaiselle maalivahdille vaikea paikka. Sulander taitaa olla ainoa joka on tänä vuonna siellä.
- Itse viihdyn mieluummin vähän isommassa kaupungissa. Sveitsissä on vain kolme joukkuetta kaupungeissa ja he eivät tarvitse maalivahteja, toteaa Thomas.
Thomas ymmärtää kuitenkin monien liigapelaajien hinkua pois Suomen jäiltä.
- Verot ovat suuri ongelma. Kaikki haluavat verojen takia Sveitsiin.
Thomas tuli ensimmäisen kerran Suomeen ja IFK:hon kaudelle 1997-1998. Liigan kehitys on maalivahdin mukaan ollut sen jälkeen selkeästi nähtävissä: vauhti ja taito on pysynyt tasokkaana, mutta pelaajat nuorentuvat jatkuvasti.
- Liiga oli todella kova kun olin täällä 1997-1998. Seuraavan parin vuoden aikana menetitte paljon hyviä pelaajia. Kun tulin Kärppiin seuraavan kerran, oli liiga jo erilainen. Se oli edelleen todella hyvä, mutta hyvät pelaajat olivat paljon nuorempia.
Kaikkia asioita Thomas ei ymmärrä Suomessa. Vaikka golf-kesä olisi parhaimmillaan joutuu maalivahtikin vetämään ohjatusti kovaa treeniä monta kertaa jokainen päivä pitkin elokuuta.
Vaikka viime kauden perusteella metodia voi väittää vähintäänkin toimivaksi, ei Thomasin ole helppo käsittää, miten elokuun rehkiminen parantaisi ainakaan hänen peliään tammikuussa.
- Tähän aikaan vuodesta en oikeastaan viihdy Suomessa, kun harjoittelu on niin rankkaa, nauraa Thomas.
