Jatkoajan SM-liigatoimituksen toimituspäälliköt Matias Strozyk ja Manu Lempinen puntaroivat kauden ajan edellisen liigaviikon tärkeimpiä tapahtumia ja puhuttaneimpia aiheita. Tällä viikolla mukana on myös Jatkoajan perustajajäsen ja ensimmäinen päätoimittaja Matti Liljaniemi.
Onko molemmat välieräsarjat jo taputeltu?
Matias Strozyk: Jokereista ei ole nousemaan kolmen tappion takaa-ajoasemasta voittoon, vaikka olisikin komeaa nähdä Bluesin nousun toisinto saman kevään aikana. JYP ei missään nimessä ole ollut pelillisesti ylivoimainen, lauantain(kin) ottelu oli oiva osoitus tämän sarjan tasaisuudesta ja viihdearvosta. Yksikään JYPin pelin osa-alueista ei vihjaa Jokereiden olevan niin ratkaisevasti parempi, että se voittaisi tässä tilanteessa peräti neljä peräkkäistä ottelua rutinoitunutta JYPiä vastaan. Toinen sarja on kinkkisempi, mutta uskon senkin kääntyvän nykyisen johtajan, eli Pelicansin eduksi Bluesin rasituksen vuoksi. Hyvässä lykyssä Blues voi viedä nimiinsä toisenkin ottelun, mutta vielä kaksi lisää sen jälkeen tuntuu utopistiselta. Jossain vaiheessa se bensakin alkaa loppua.
Manu Lempinen: Kun toisessa sarjassa on osallisena Blues, olisi sulaa hulluutta sanoa oikeastaan minkään olevan koskaan taputeltu. Pelicans on edelleen sarjan suosikki, mutta espoolaisnipun sitkeys on jotain sellaista, mitä on turha edes yrittää kuvailla enää mitenkään. Erityisesti Bluesin taktiikassa hämmentää se, että Tommi Huhtala tekee jotain epämääräistä, kuten kolaa maalivahdin tai ottaa jatkoajalla jäähyn, ja siitä seuraa kuitenkin jotain hyvää. Pelicansin maalivahtirintamalla tapahtui odotettavissa ollut henkilömuutos, joten sekin lisää Bluesin uskoa mahdollisuuksiinsa. Uskoa, joka ei juuri ole tähänkään asti horjunut.
Matti Liljaniemi: Ei. JYP menee toisesta parista kyllä varmasti jatkoon, mutta ei tuonkaan kaksikon välillä kaikkea ole vielä nähty. Jokerit kuitenkin hölmöili itsensä nolosti pronssipeliin. Pelicansin ja Bluesin sarja taas on vasta täysin aluillaan. Ratakierroksella ollaan päästy takasuoralle ja on yhä täysin auki kumpi joukkueista raivaa tiensä finaaliin JYPin vastukseksi.
Lue lisää:
SM-liigan pudotuspelipaketti
Kykeneekö Joonas Kuusela korvaamaan Niko Hovisen?
Strozyk: Tämä riippuu näkökulmasta. Kuusela ei kykene korvaamaan sarjan eliittiin kuuluvaa Hovista, mutta Hovisen paikan hän voi pystyä ottamaan, jos ei muuten, niin pudotuspelitaian avulla. Hovinen voisi yksin olla mestaruuden ratkaiseva tekijä, toimivalla puolustuspelillä Kuusela voi kuitenkin auttaa Pelicansin sinne asti. Pelicansin laaja materiaali ja terävä kärki eivät pakota Kuuselaa nousemaan ihmemieheksi, vaan siedettävä ja perusvarma pelaaminen riittävät vähintään loppuottelupaikan turvaamiseen.
Lempinen: Kuusela ei ole huono maalivahti, kaukana siitä. Nyt nuorukainen on tilanteessa, jossa hänen pitäisi korvata joukkueen henkinen tukipilari, oman pelipaikkansa eliittiin kuuluva tähti. Miten se tehdään? Ei mitenkään. Kuuselan on keskityttävä vain kohti tuleviin kiekkoihin, ei Hovisen korvaamiseen. Se on paras tapa myös joukkueen luottamuksen saamiseksi ja samalla pelin vakauttamiseksi. Kaikki joukkueet tarvitsevat hyvää maalivahtipeliä voittaakseen mestaruuden. Pelicans on kuitenkin niin erinomainen joukkue, että hyvin pelatessaan se ei välttämättä tarvitse Niko Hovista mestaruuden takaamiseksi.
Liljaniemi: Lonkkavaivaisen Hovisen kyllä, mutta ei Kuusela samalle tasolle kykene kuin mitä Hovinen olisi ollut täydessä pelikunnossa. Mikäli Pelicans tiensä finaaliin selvittää, on vastustajalla joka tapauksessa selvä etu maalivahdeissa. Oma osansa on miten luottoveskarin puute vaikuttaa kenttäpelaajien otteisiin. Tästä parhaimpina esimerkkeinä vaikkapa caset Ahonen & Vehanen.
Pitäisikö SM-liigan siirtyä Elitserienin karsintamalliin?
Strozyk: Muutos voisi olla hyväksi, mutta en kopioisi Ruotsin mallia. Allsvenskanissa on rutkasti enemmän taloudellisesti ja urheilullisesti pääsarjatasolle valmiita joukkueita kuin Mestiksessä, jossa realistiset SM-liigahaaveet on tällä hetkellä korkeintaan kolmella tai neljällä seuralla. Nykyinen järjestelmä antaa mielestäni Mestis-joukkueelle riittävät mahdollisuudet haastaa liigajoukkueen, varsinkin kun tällä kertaa kumpikaan ei saanut kohtuuttoman suurta etua lepopäivien määrässä. Valtavin ero on tällä hetkellä resursseissa, ja se kuilu Mestis-seuran on kurottava umpeen noustaakseen SM-liigaan. Tätä työtä pitäisi pyrkiä edistämään ja siihen asti nykymallin liigakarsinnat ovat todellakin vain tasonmittauksia.
Lempinen: Jos liigan halutaan oikeasti uskotella olevan auki, kummankin sarjan nykyrealismin huomioiden jonkinlainen karsintasarja olisi hyvinkin luonteva ratkaisu. Tämänhetkiset karsinnat ovat hieman kärjistettynä melkoista kosmetiikkaa. Mestis-joukkueiden kannalta sarjamuotoinen karsinta olisi paljonkin ystävällisempi, ja toisaalta taas liigajoukkueen pitäisi olla varpaillaan kaikissa peleissä, toisin kuin nykymallilla. Tällä hetkellä liigajoukkue voi olla turhan luottavaisin mielin, koska se on pelannut käsittämättömän huonosti, mikäli Mestis-joukkueella on ensimmäisenä kasassa neljä voittoa.
Liljaniemi: Näin irrallisena kysymyksenä: ei pitäisi. Mutta SM-liigan ja Jääkiekkoliiton pitäisi pyrkiä Ruotsin malliin siltä osin, että joukkueet voivat oikeasti pudota ja nousta - ja pelaavat seuralle sen hetkisellä oikealla tasolla. Pelkkä karsintojen järjestämisen tapa ei tätä Suomessa ratkaise, vaan se vaatii sarjojen välisen eron kaventamista monin muinkin tavoin.
Lue lisää:
Kolumni: Ruotsista mallia!
Mikä välieräjoukkue vaikuttaa potentiaalisimmalta mestarilta?
Strozyk: Ehdottomasti JYP. Sami Vatasen puuttuminen syö hyökkäyspelaamista, mutta takarivistä on noussut useampi paikkaaja kantamaan taakkaa. JYPin jokaisen ketjun peli-ilme on kuin ykkösvitjalla, kaikki tietävät roolinsa ja täyttävät sen. Riku Helenius on jäljellä olevista maalivahdeista luotettavin ja kurinalainen pelaaminen pitää vastustajat edelleen hyvin poissa parhailta vetopaikoilta. Toistaiseksi JYP ei ole saanut täysiä tehoja irti ykkösketjustaan, mutta Jani Tuppurainen on urakoinut senkin edestä. Kovimman vastuksen JYPille voi tarjota runsaasta ratkaisupotentiaalista nauttiva Pelicans, mutta JYPin alhainen virhemäärä ja, valitettavasti, "robottimainen" rutiini menevät muun kolmikon edelle.
Lempinen: JYPin puolesta puhuu ainakin yksi kiistämätön asia. Se ei pelaa yleensä merkittävästi vastustajaansa paremmin, mutta poistuu silti aina voittajana kaukalosta. Näin on tapahtunut jo seitsemän kertaa putkeen. Jos joukkue voittaa kolme kertaa peräkkäin välierävaiheessa Jokerit, voidaan lopettaa Sami Vatasestakin spekuloiminen. Ässät-sarjassa en ollut täysin vakuuttunut Riku Heleniuksen viimeisestä terävyydestä, mutta Jokereita vastaan hän on näyttänyt mestarivahdilta. Uskoni on edelleen kova myös Pelicansiin, mutta tämänhetkinen JYP voi vaikeuttaa lahtelaisten tilannetta merkittävästi. JYP kun ei häviä.
Liljaniemi: JYP on tasapainoisin ja mestaruuden nappaamiseen parhaiten valmis joukkue ja kokonaisuus. Vaikka Sami Vatasen loukkaantuminen oli kova isku, se vain korostaa ryhmän yhtenäisyyttä. Kaikkien muiden kolmen jengin yllä on kaikenlaisia kysymysmerkkejä, mutta JYPin kohdalla ainoa sellainen oli Vatasen puuttuminen – ja se on osoittautunut turhaksi peloksi.
Onko pudotuspelien ottelutahdissa järkeä?
Strozyk: Ei siinä sinänsä mitään väärää ole. Runkosarja päätetään samana päivänä ja jokainen joukkue pelaa samalla tahdilla. Jääkiekkoammattilaisuus ei välttämättä ole oikea ala, jos jalka alkaakin painaa huhtikuussa. Toisaalta on vaikea perustella kenen vuoksi pelit pitää rynniä läpi näin kiireellä? Suomessa otteluita esittää suurimman osan kaudesta yksi kanava, välierissä kaksi, joten ainakaan monimutkaisilla TV-aikataulusovituksilla hoppua ei voi perustella.
Lempinen: Toki rääkki ottaa voimille, mutta niin sen kai tässä vaiheessa kuuluukin. Luonnollisesti pelin taso saattaisi olla ajoittain terävämpää, jos pelaajat olisivat virkeämpiä. Toisaalta taas menestyvät joukkueet näyttävät hyvin sen, kuinka paljon väsymyksessä on läsnä henkinen puoli. Playoff-vaiheen yksi tunnistettavimpia piirteitä on nimenomaan hektisyys, se kuuluu tähän vuodenaikaan. Pelejä on peräkkäisinä päivinä, taistelupareja syntyy ja kannattajat matkaavat joukkueensa perässä. Absoluuttisen huippu-urheilun mittareilla nykyjärjestely ei varmaan ole paras mahdollinen, mutta jos urheilua ja lätkäkevättä halutaan hieman romantisoida, aikataulussa on paljonkin järkeä.
Liljaniemi: On. Pudotuspeleissä ei kaivata mitään huili- tai harjoittelupäiviä. Molemmille on ollut koko vuosi aikaa. Nyt mennään, eikä harmitella pikkupipejä. Samalla otetaan parhaalla tavalla mittaa myös joukkueiden kuntopohjasta ja henkisestä kantista.
Lue lisää:
Kolumni: Järjetön tahti – välierissä taas epäjääkiekkoa?
Viikon kommentti
Kärppien päävalmentaja Hannu Aravirta vertasi voitokkaan ensimmäisen kierroksen pudotuspelisarjan päättymistä seurustelusuhteen loppuun. Parisuhdevertaus löytyi myös tappiollisen puolivälieräsarjan jälkeen.
– Tämä [kauden päättyminen] on aina kuin avioero. No, sitä en ole koskaan kokenut enkä toivottavasti koe, mutta on tämä sellainen tunnetyhjiö, että tekisi mieli päästellä kunnolla. Mutta en päästele.
Lue lisää:
Haastattelu: "Tämä on kuin avioero"
Aiemmat maanantaijäät:
Viikko 14 (26.3.-1.4., Juha Pajuoja)
Viikko 13 (19.3.-25.3., Ilkka Palomäki)
Viikko 12 (12.3.-18.3., Esko Seppänen)
Viikko 11 (5.3.-11.3., Juhani Tamminen)
Viikko 10 (27.2.-4.3., Harri Rindell)
Viikko 9 (20.2.-26.2., Juha Koljonen)
Viikko 8 (13.2.-19.2., Tiiu Houni)
Viikko 7 (6.2.-12.2., Jukka-Pekka Vuorinen)
Viikko 6 (30.1.-5.2., Ilari Savonen)
Viikko 5 (23.1.-29.1., Matti Väisänen)
Viikko 4 (16.1.-22.1., Teemu Tammilehto)
Viikko 3 (9.1.-15.1., Harri Laiho)
Viikko 2 (2.1.-8.1., Jarmo Korhonen)
Viikko 1 (26.12.-1.1., Eero Hurmerinta)
Viikko 51 (12.12.-18.12.)
Viikko 50 (5.12.-11.12., Ilari Isotalo)
Viikko 49 (28.11.-4.12. Alpo Suhonen)
Viikko 48 (21.11.-27.11., Asko Huuki)
Viikko 47 (14.11.-20.11., Tommi Koivunen)
Viikko 46 (7.11.-13.11., Mika Tuutti)
Viikko 45 (31.10.-6.11., Jukka Jalonen)
Viikko 44 (24.-30.10., Hannu Viinikkala)
Viikko 43 (17.-23.10., Janne Onnela)
Viikko 42 (10.-16.10., Timo Tolonen)
Viikko 41 (3.-9.10., Marko Kivenmäki)
Viikko 40 (26.9.-2.10., Juha Palosaari)
Viikko 39 (19.-25.9., Eetu Huisman)
Viikko 38 (12.-18.9.)
