Millainen oli TPS:n taloudellinen tulos päättyneellä tilikaudella?
- Se tulee olemaan plus miinus nolla. Pääsemme nollatulokseen ja se on ihan kohtuullinen kuitenkin. Vuosi oli vaikea.
TPS on ollut aktiivinen pelaajamarkkinoilla. Kaksi uutta pelaajaa on solminut tänään sopimuksen. Keitä he ovat ja millaiset sopimukset ovat kyseessä?
- Meillä on kaksi uutta sopimusta. Stanislav Gron ja David Schneider, hyökkääjä ja pakki. Molemmat ovat koeajalla vuoden sopimuksella.
- Schneider oli viime vuonna Lukossa, mutta loukkasi nivusensa ja se on leikattu. Hän on yliopistokasvatti, joka halusi tulla tänne kokeilemaan. Schneider on poikkeuksellinen pohjois-amerikkalainen. Hän tulee tänne huomenna ja alkaa treenata joukkueen kanssa. Hän on menestynyt yliopistosarjoissa erittäin hyvin.
- Katsotaan nyt, millaisia kavereita he ovat ja tietenkin sitten koeajan jälkeen teemme ratkaisut. Pojilla on vähän erilaiset koeajat. Toisella on noin ulkomuistista elokuun loppupuolelle ja toisella elokuun puoleenväliin. Joukkue alkaa olla suunnilleen kasassa. Poikia on jo aika paljonkin.
Millaisiin rooleihin heitä on kaavailtu?
- Schneider ei ole mikään fyysinen pakki. Enemmän peliä tekevä kaveri. Hänelle ei ole laskettu ykkös- tai kakkospakin roolia. Katsotaan nyt, kun hän tulee treenaamaan ja missä kunnossa mies on. Paikat jaetaan sitten aikanaan. Gron on iso laituri ja aika vahva. Ei hän ole mikään pistenikkari ollut, mutta hyvä vääntämään. Odotamme, että hän tuo ryminää peliin.
Onko sponsoripuolella tapahtunut tai tapahtumassa jotakin uutta?
- Sponsoripuolella on keskustelua käyty ja se puoli on mielestäni mennyt hyvin. Tietenkin sen kanssa joudutaan tekemään töitä, eikä mikään tule ilmaiseksi. Pahempia pakkeja ei ole tullut ja meillä on myös joitakin uusia isompia tulossa mukaan. Tähän asti näyttää ihan hyvältä.
Perinteet velvoittavat menestymään
Millainen Tepsin urheilullinen tavoite on tulevalla kaudella?
- Joukkueen pitää pelata huomattavasti paremmin. Ilme on erilainen kuin viime kaudella oli. Seuran johto ei sinänsä aseta tavoitteita, vaan enemmänkin voisi sanoa, että perinteet velvoittavat. Molaripuoli on kunnossa, pakkipuoli on vahvempi kuin viime vuonna ja uskon, että hyökkäyskin on viime vuotista vahvempi. Odotamme, että näistä nuorista pojista muutama tai vaikka kaikki löisivät selkeästi läpi ensi kaudella.
Vieläkö jalkapallopuolen aiheuttama velkataakka painaa jääkiekkoa?
- Ei se toimi niin. Ne järjestelyt ovat vähän erilaisia. Käytännössä tilanteemme konsernitasolla on erittäin hyvä verraten kilpaileviin seuroihin. Absoluuttisesti mitattuna olemme hyvä miinus tasolla suunnilleen.
Millaista kausikorttimyyntiä odotat?
- Toinen puoli on lipputulot ja toinen puoli yhteistyökumppaneilta eli yrityksiltä tulevat tulot. Lipputulojen osalla lähdemme hakemaan varovaista kasvua. Kolmetuhatta kausikorttia pitäisi saada kokoon. Meillä on tarkoitus tuoda uutta ilmettä ottelutapahtumiin niin musiikillisesti kuin visuaalisestikin.
Viime vuoden joukkue oli selkeästi eri tasoinen kuin mihin Turussa on totuttu. Mistä asia lopulta johtui?
- Ei siinä varmaan ollut yhtä syytä. Jos olisi ollut, se olisi varmaan korjattu. Kyllä siinä oli varmasti monia eri asioita, joita en halua julkisuudessa eritellä, koska ne ovat talon sisäisiä. Jossakin kohtaa oli varmasti huonoa tuuriakin. Varsinkin sentteripuolella oli loukkaantumisia ja silloin pelasimme oikeastaan huonointa kiekkoa. Sekin vaikutti aika paljon. Tämä on kuitenkin vain yksi syy ja selitys. Immonen pantiin pois ja kolme muutakin sentteriä taisi olla poissa samaan aikaan.
Moni ihmetteli, ettei joukkuetta tuolloin vahvistettu.
- Ei siellä oikeastaan tullut mistään kulusäästöjäkään.
Hannu Ansas on puhunut julkisuudessa halustaan siirtyä sivuun. Asia ei ole varmasti jäänyt huomiotta sen paremmin talon sisällä kuin julkisuudessakaan. Onko asiaa koskien olemassa aikataulua?
- Ei. Olemme puhuneet asiasta oikeastaan niin kauan kuin olen ollut täällä. Tällaiset asiat pitää aloittaa aika aikaisessa vaiheessa. Jonkinlainen siirtymäaika pitää kuitenkin olla. Täälä hetkellä ei sen suhteen ole tehty aktiivisesti mitään. Ei tämä ole ihan viime talven asia. Tarkoitan, että siitä alettiin keskustella jo silloin neljä vuotta sitten, kun tulin.
- Perjantaina istumme koko päivän hallituksen kanssa palaverissä ja käymme läpi eri asioita. Katsotaan nyt, haluavatko herrat siihen asiaan jotakin sanoa tai keskustella. Se on tällaista luonnollista keskustelua, mitä jokaisessa yhteisössä pitää käydä.
Suljettu sarja on toiminut
Onko liigan sulkeminen toiminut vai pitäisikö siitä luopua?
- Kyllä se sinänsä on toiminut. Tietenkin 13 joukkueen sarja on mielestäni vähän jalkapuoli. Sarjassa pitäisi olla parillinen määrä joukkueita. Mikä joukkue sitten kykenisi nousemaan liigaan taloudellisessa mielessä? Tällä hetkellä ei sellaista mielestäni ole. Se vaatii vielä sellaiset 2-3 vuotta, jotta joku joukkue pystyy luomaan taloudellisesti riittävän pohjan. Tarkoitan volyymia.
- Tietenkin myös vakavaraisuuden tulee olla kunnossa. Urheilulliselta puolelta juniorityön pitää olla myös kunnossa. Vaikka urheilullisia resursseja olisikin, mutta halliin mahtuu pari tuhatta ihmistä, ei taloudellisia mahdollisuuksia ole. Tiettyjen parametrien pitää olla kunnossa, jotta asiassa voidaan edetä. Parin kolmen vuoden päästä näin voi ollakin.
Mikä olisi mielestäsi teoriassa ideaali määrä joukkueita SM-liigassa?
- En ole sitä oikeastaan miettinyt. Määrä voisi varmaan olla pikkuisen pienempikin, mutta tiettyjä faktoja on aika vaikea ohittaa.
Välisarjasysteemi ei kerää kehuja juuri keltään, eikä ole kovin oikeudenmukainen urheilullisesti. Olisiko sille olemassa mielekästä vaihtoehtoa?
- Sitä pohdittin viime talvenakin, mutta porukan hyväksyttävissä ollutta mallia ei löytynyt. Jos ajattelee meidän kantiltamme, olisimme Blues -pelit pois lukien olleet kirkkaastikin play off -joukkue. Toisaalta jos joukkue on hyvässä kunnossa on aika sama, kuka vastaan tulee. Eihän Blues -peli ole meille paikallisottelu. Kun katsoo ensi kauden pk-seudun joukkueita, uskon kuitenkin hyviä pelejä tulevan paljon. Kaikki tulevat olemaan kovia.
Nykyisellä systeemillä runkosarjan arvostus on kyseenalaista. Lähes kaikki pelaavat play offissa ja runkosarjan tahkoamisella ei ole juurikaan merkitystä. Runkosarjan voiton arvostus on myös laskenut. Kärjistäen voi todeta, että on lähes sama, pelataanko runkosarjaa vai ei. Seurojen tulonmuodostuksessahan runkosarjalla on aivan ensiarvoinen asema. Urheilullisesti tilanne on toinen.
- Kyllä ja ei. Kyllähän runkosarja jotain viitteitä antaa porukasta. Rahallisesti runkosarjan voittosta saatava kolmisensataatuhatta on tietenkin paljon rahaa, mutta kun mietitään joukkueiden budjetteja, ei sillä ole välttämättä niin suurta merkitystä. Kyllä se on enemmän kunnia-asia. Näkyvyys on tärkeää.
Uutta nuorisoa mukaan otteluihin
Mikä on SM-liigan pahin ongelma tällä hetkellä?
- Jos puhutaan uhkakuvasta - joka on samalla mahdollisuus - on, että meidän pitää saada uudestaan nuorisoa mukaan otteluihin. Uusia ja innostuneita kuluttajia. Meillä on nyt joukkueessa nuorta kaartia, jonka uskoisin lyövän itsensä läpi. Se voi olla hyvä herättäjä.
- On liigan kannalta oleellista, että saadaan uusi nousu. Tietyt piirit vähättelevät liigaa, mutta kun katsotaan televisoaikaa ja katsojamääriä, niin onhan tämä Suomessa aika iso juttu. Uusi nousu pitäisi pystyä luomaan. Se on mielestäni suurin ongelma tänä päivänä.
Turkuhallin ja Hartwall Arenan uutuudenviehätys on jo mennyt ja vuodesta -95 on jo aikaa. Tarvitaan uusia virikkeitä.
- Kyllä. Kilpailuasetelma on erilainen kuin kymmenen vuotta sitten. Televisiossa on enemmän kanavia ja urheilua tulee paljon. Erilaista harrastuneisuutta on enemmän. Omasta elämästä tiedän, että monen vanhemman aika voi kulua lasten harrastuksiin. On videovuokraamoa ja tietokonepelejä. Maailma on matkalla muuttunut myös. On ehkä isompikin haaste jääkiekkoväelle muuttua sen mukana. Kun tarjontaa on varsinkin television kautta lisätty, riittääkö kysyntä? Vielä on riittänyt ihan kohtuullisen hyvinkin, mutta siitä kysynnästä pitäisi pitää myös huolta.
Oma juniorityö kaiken perusta
Maksetaanko kasvattajaseuralle mielekästä korvausta paljolti toisten hyväksi menevästä työstä?
- Näkisin että kasvattajaseurana olemisessa on mieltä ja jatkossa vielä enemmän. Me olemme pieni maa ja rahallisesti Ruotsi ampuu ylitsemme. Venäjästä on tässä kohtaa turha puhuakaan. Tavallaan ne ovat uusia vanhoja tekijöitä, mutta ovat viimeisten vuosien aikana selkeästi nostaneet profiiliaan. Tämä johtaa siihen, että resursseja pitää pystyä kohdentamaan entistä enemmän junioritoimintaan.
- Jos pelaaja lähtee NHL:ään, saa kasvattajaseura tietysti siirtokorvauksen. Ei tämä ole pelkästään siirtokorvausasia. Mielestäni tämä on edelleenkin tietty arvomaailmakysymys. Kun ottaa mukaan jääkiekon, jalkapallon ja salibandyn, on Tepsissä 2 000 junioria.
- Aika iso mylly pyörittää poikia päivittäin eri kentillä. Jos sieltä löytyy omaa kasvatusta, on se loistava asia. Ei pelkästään siksi, että voisi sanoa heidän olevan oman kaupungin poikia. Siitä seuraa myös sitoutuminen. Tämä on strateginen valintamme sekä jääkiekon, jalkapallon, että salibandyn puolella. Taloudellinen merkitys tulee sitä kautta, että kaikkea ei itse tarvitse ostaa eikä joudu maksamaan ihan viimeistä hintaa. Tässä on sekä urheilullinen puoli, että taloudellinen aspekti.
Maajoukkueista harmaita hiuksia johtajille
A-juniorien maajoukkue pelaa alkavalla kaudella jokaista Mestis-joukkuetta vastaan. Aiheuttaako tämä TPS:lle paljonkin lisärasitusta?
- Ei oikeastaan. Muistaakseni Tuukka Pulliainen oli siinä ryhmässä. Muita ei ollut siinä ryhmässä. Emme myöskään ilmeisesti lähde Spengler Cupiin. Käytämme sen ajan kotimaassa. Kyllä täälläkin on pelejä joulun aikana. Lepäämme ja harjoittelemme.
Maajoukkue kiertää Eurohockey Touria ja vie mukanaan pelaajia liigaseurojen harjoituksista. Loukkaantumisriski on olemassa. Miten suhtaudut asiaan työnantajana?
- Olen koko ajan sanonut, että työnantajallakin pitäisi olla jokin sana sanottavana. Sinänsä on hyvä, että pojat pääsevät pelaamaan kansainvälisiä pelejä. Aika paljon alkaa turnauksia jo olla. Ymmärrän valmentajan kannalta, että hän haluaa peluuttaa suurta joukkoa, mutta se on johtanut siihen, että C- ja D-luokan maajoukkuepelaajat ovatkin A-maajoukkuepelaajia.
- On erittäin raskasta niiden joukkueiden kannalta, joilta on paljon pelaajia mukana. Niiden porukoiden pitää olla vähän suurempia. Viime kaudella meiltä ei ollut mukana paljon poikia, mutta perinteisesti on ollut. Seuran kannalta pelaaja on palkanmaksukuukautena viikon poissa silloin ja toisen tällöin ja lähes kuukauden vuodesta vielä maajoukkueen käytössä keväällä. Siinä suhteessa asiaa ei ole mielestäni käsitelty ja keskusteltu loppuun.
- Toinen puoli on, että liitto satsaa paljon juniorimaajoukkueisiin ja Mestikseen ja tekee osaltaan jääkiekkotyötä. Ei se niin simppeli asia ole. Riippuu siitä, katsooko yksipiippuisesti seuran kannalta vai katsooko kokonaisuuden kannalta. Lopulta luulen, että puntit ovat aika tasan kuitenkin.
Lisää Koivuja Turkuun NHL -lakon myötä?
Jukka Koivu otti Tepsin vastuuvalmentajan tehtävät hoitaakseen. Vuosi on osin nuorta joukkuetta kehitettäessä lyhyt aika ja paremmat tulokset saavutetaan varmasti vasta toisena vuonna. Onko Jukan kanssa ollut puhetta projektin jatkosta ja mikä ratkaisi asian näin? Koivuahan on pyydetty aiemmin useampaankin kertaan valmentamaan muualle.
- Olemme sopineet tietyt kohdat, jolloin keskustelemme uudestaan. Jukkakin halusi sen näin päin, että siinä on voisi sanoa kehityskeskustelu. Sitä pitäsisi kysyä Jukalta, mutta minulla on se näkemys, että hän on ensinnäkin halunnut olla Turussa ja hänen unelmansa on valmentaa Tepsiä. Se on se suurin juttu hänelle. Hän on ollut organisaatiossa eri tehtävissä kypsymässä nämä vuodet oltuaan Jursin kanssa liigajoukkueessa. Hän on suorittanut valmentajatutkinnon sinä aikana pois ja sekin on tietynlaista kypsymistä uuteen rooliin ja tehtävää.
- Meillä on hyvä troikka. Jukka, Sute ja Sokan Mikko on kasvamassa ja haistelemassa ilmapiiriä. Upi jatkaa ja Rautalan Hanski on voimavalmentajana.
Miten TPS aikoo olla hereillä tulevaisuudessa siintävän NHL -pelaajien lakon suhteen? Turkulaiset eivät varmasti sulattaisi vaikkapa Saku Koivun pelaamista missään muualla Suomessa kuin Tepsissä.
- Pyrimme saamaan turkulaisia poikia tänne. Tottakai se olisi katastrofi. Kesän aikana varmasti jutellaan joidenkin poikien kanssa ja käydään keskustelut. Pojat itsekin haluavat todennäköisesti olla mielummin täällä kuin jossakin muualla. Lakon alkaminen on aika varmaa. Olen keskustellut sekä työnantajien, että pelaajien kanssa ja tapasin MM-kisojen aikana yhden ison agenttifirman johtajan, joka oli täällä käymässä. Hän oli sitä mieltä, että ellei syyskuuhun mennessä tapahdu mitään, tulee lakko. Myös työnantajapuolelta sanottiin Calgaryssa ollessamme, että lakko tulee.
Joukkue on koossa
Vykoukalin hankkiminen Tepsin takalinjoille oli lopulta hieman yllättävä veto. Tepsissä ei ole viime vuosina tshekkejä näkynyt. Onko Palloseura potenut tshekkikammoa?
- Ei meillä tshekkikammoa sinänsä ole ollut. Ne ovat olleet osittain taloudellisia kysymyksiä. Linjamme on ollut, että olemme pyrkineet pelaamaan suomalaisilla pelaajilla viimeiset vuodet. Jursin aikana oli muutamia venäläisiä pelureita ja pari tshekkiäkin 90-luvun alkupuolella. Joukkue ei sinä vuonna pärjännyt, eivätkä oikein pojatkaan. Ehkä siitä jäi joku kammo, jota kukaan ei tiedostanutkaan. Etsimme ykköspakkia ja uskon, että löysimmekin sellaisen. Uskoisin, että puolustuksemme tulee olemaan parempi kuin viime kaudella.
Vieläkö Jerkovichin, Grönmanin ja Liuksen kanssa neuvotellaan?
- Schneiderin tulon jälkeen ei neuvotella kenenkään pakin kanssa. Jos jotain teemme, niin sitten nuorempien poikien kanssa. Jonin kanssa olemme keskustelleet ja juttelen tänään vielä Jonin agentin kanssa. Porukka, joka nyt on koossa, alkaa olla joukkueemme.
Onko vielä resursseja vahvistaa joukkuetta tarvittaessa?
- Kyllä pelaajabudjetti alkaa olla käytetty. Tietysti katsomme näiden kahden tänään julkaistun kanssa jatketaanko sopimusta, vaiko ei. Sopimus on 1-vuotinen, mutta siinä on koeaika, jonka aikana päätös tehdään. Jos kaverit eivät jää, pitää tottakai tehdä jotakin.
