Herra kurinpitäjä

LIIGA / Haastattelu
SM-liigan kurinpitäjänä aloittava Sampo Liusjärvi on kiekkokansalle tuntematon nimi. Mikä hän on miehiään? Jatkoaika selvitti.

31-vuotias hämeenlinnalainen asianajaja. Se tuli selväksi Sampo Liusjärven taustasta, kun SM-liiga nimitti hänet kurinpitopäälliköksi kesäkuun lopulla. Hän on kiekkoyleisölle tuntematon nimi ja sitä voi pitää hyvänäkin puolena, sillä tavanomaisesti tällaiset tehtävät on annettu eläkevirkoina tai suojatyöpaikkoina vanhoille ystäville.

Taustatyöllä selvisi, että Liusjärvi on pelannut 1990-luvun lopulla HPK:n A-nuorissa.

– Viimeisenä vuonna [1999] pääsin liigarinkiin pelaamaan harjoitusotteluita, mutta varsinaisia liigaotteluita ei kertynyt, Liusjärvi kertaa.

Kun ammattilaisura ei alkanut, Liusjärvi lähti opiskelemaan oikeustieteitä Turkuun. Kunnianhimoinen kiekkoilu loppui. Koko viisivuotisen opiskelun ohessa Liusjärvi kiekkoili II ja III divisioonissa, joissa hän pelaa nykyisinkin silloin tällöin.

Valmistuttuaan Liusjärvi palasi Hämeenlinnaan, jossa hän on työskennellyt neljä ja puoli vuotta asianajajana.

Miksi hait kurinpitäjäksi?

– Olen jääkiekosta kiinnostunut, kuten historiani osoittaa. Kiinnostuin kurinpitäjän työstä, kun siihen valittiin juristi eli [Jarmo] Muukkonen. Viimeiset vuodet olen aika tiiviistikin seurannut Muukkosen päätöksiä. Muukkosen perustelut ovat kiinnostaneet minua.

– Näin viime keväänä uutisen, että Muukkonen lopettaa työn, eikä mennyt kauan, kun tuli mieleen, että siinä voisi olla paikka, jossa pystyisin yhdistämään jääkiekon ja lakimiehen osaamisen mielekkäästi. Päätin hakea työtä.

Erotuomarijohtaja Arto I. Järvelä ja SM-liigan toimitusjohtaja Jukka-Pekka Vuorinen haastattelivat Liusjärven – ja päättivät nimittää hänet kurinpitäjäksi.

Epäkiitollinen työ

Muukkonen kertoi puolitoista vuotta sitten haastattelussani, kuinka hän oli kerran päättänyt kahden ottelun pelikiellosta. Tuomittu osapuoli kritisoi, ettei rikkeestä olisi kuulunut antaa lainkaan pelikieltoa. Rikotun osapuolen mielestä pelikiellon olisi pitänyt olla vähintään viisi ottelua.

SM-liigan kurinpitäjänä on mahdotonta välttyä kritiikiltä.

– Olen tiedostanut tämän ennen hakemistani. Olen lukenut esimerkiksi Jatkoajan keskustelupalstaa, ja eihän siellä koskaan voida olla tyytyväisiä, ja näinhän se tällaisessa ratkaisutoiminnassa on. Karrikoiden sanoen näissä päätöksissä aina toinen voittaa ja toinen häviää. Se kuuluu tähän työhön. En ole hakemassa selkään taputtelijoita sinänsä, että pitäisi kaikille osapuolille pystyä olemaan mieliksi, Liusjärvi sanoo.

Liusjärvi on tehtävään melko nuori, vain 31-vuotias, joten auktoriteetin luominen on tavallistakin haastavampaa. Miten se onnistuu?

– Pitää pystyä kirjoittamaan perustelut päätökselle, ja sitä kautta kunnioitus on mahdollista ansaita. Ei se mitenkään muuten tule.

Tärkeintä on johdonmukaisuus.

– Siinä on Muukkosen seitsemän vuoden historia takana. Siellä on ennakkotapauksia ja linja, ja jos linjaa ruvetaan muuttamaan, se täytyy näkyä. Onhan jokainen tapaus ainutlaatuinen, mutta päätösten täytyy kestää keskinäinen vertailu.

Tappelut kuuluvat jääkiekkoon

Liusjärvi on ollut kohtalaisen tyytyväinen Muukkosen toimintaan kurinpitäjänä.

– Yleislinjaukseltaan on mennyt hyvin, mutta yksittäistapauksissa olen välillä jäänyt ihmettelemään päätöksiä, koska perustelut ja päätös eivät näyttäisi kohtaavan. On ollut joitakin näkemyseroja, että mikä on rangaistavaa ja mikä ei, ja kuinka paljon olisi rangaistava, Liusjärvi miettii.

– Mutta aika pienistä asioista puhutaan.

SM-liiga piti kokouksen kurinpidosta liigakauden aattona.

– Saman pelaajan toistuviin rikkomuksiin tultaneen puuttumaan aiempaa kovemmin, Liusjärvi kertoo.

Myös päähän kohdistuneen taklauksen tulkintaa on tarkennettu.

Aloitteleva kurinpitäjä saa olla tarkkana heti torstaina SM-liigan avauskierroksella. Paikallisotteluissa on ollut tapana tapella, jotta liigakausi saisi räjähtävän lähtölaukauksen. Tappeluiden pelikiellot herättävät aina keskustelua.

Mitä mieltä kurinpitäjä Sampo Liusjärvi on kiekkotappeluista?

– Tunteet ja kontakti kuuluvat jääkiekkoon, ja tunteet voivat mennä yli, ja tällaiset yhteenotot ovat jääkiekkoon aina kuuluneet ja kuuluvat edelleen. Mutta se, että sinne mennään sovitusti tappelemaan, niin se ei mielestäni kuulu jääkiekkoon.

» Lähetä palautetta toimitukselle