Summanen tarjoaa Espoon mallia koko maalle – Osa 2

LIIGA / Haastattelu
Raimo Summanen on uusien haasteiden edessä. Päävalmentajasta on tullut urheilutoimen johtaja ja yksittäisen joukkueen sijasta hän pohtii kokonaisen kiekko-organisaation asioita. Kestävää menestystä Bluesissa lähdetään hakemaan Espoon mallilla, joka tarvittaessa kelpaa koko maalle.

Haastattelun ensimmäisessä osassa Summanen kertoi mielipiteitään valmentamisesta, sen rooleista, vastuusta ja arvostuksesta. Haastattelu on julkaistu 2.9. ja sen voit lukea tästä.

Peruskivenä perusasiat

Summanen myöntää, että on vasta ensimmäistä kertaa urallaan luomassa kokonaisia toimintamalleja ihan aloittelijasta ammattikiekkoilijalle. Hän kuitenkin uskoo, että kun perusasiat ja arvot ovat kunnossa, sen päälle voi lähteä rakentamaan ja kokeilemaan.

– Kehittymisen teeman ympärille yritetään rakentaa erilaisia paketteja ja seurataan kaksi vuotta mitä tapahtuu. Eihän kukaan tiedä miten ne toimivat, tämä on prosessia ja jostain pitää lähteä. Aloitetaan yksinkertaisista jutuista.

– Tämä projekti on vasta alussa, me ollaan vasta raapaistu pintaa, haetaan yhteistä linjaa koko meidän taustatoimintaan. Jossain aikavälillä pitää saada menestystä liigaan ja pitkällä tähtäimellä kestävää menestystä ja pelaajatuotantoa Espoosta liigaan.

– Nopea menestys on paljon helpompi saada kuin pitkän tähtäimen menestys kaikkine pelaajatuotantoineen ja siinä mä olen vasta aloittelija.

Hän hakee vertauskuvia yritysmaailmasta. Citybank, Coca-Cola ja Wal-Mart ovat kaikki suuria yrityksiä, jotka ovat joskus kokeilleet ja epäonnistuneet, mutta ovat pysyneet jaloillaan, koska peruskivet ovat olleet vahvasti selvillä. Niihin kiviin ei myöskään pidä tukeutua liikaa.

– 3M oli kaivosfirma, joka yritti kehittää uudenlaista liimaa. He keksivät liiman, joka piti hetken aikaa ja irtosi sen jälkeen. Tästä keksinnöstä he jalostivat nämä kaikille tutut tarralaput.

Lahjakkuus

Jääkiekossa puhutaan ikuisesti lahjakkuudesta. Mitä itse asiassa on lahjakkuus pelissä nimeltä jääkiekko?

– Lahjakkuuden arviointi on maailman vaikein asia. Missä se lahjakkuus on? Todennäköisestihän se on korvien välissä. Miten sitä pitäisi arvioida? Ei me sitä vastausta löydetä, mutta suljetaan pois muita asioita, kun opetetaan ne pojat luistelemaan ja puhumaan jääkiekosta.

– Me ollaan menossa takaisin 70- ja 80-luvulle, kohti yksinkertaisempaa toimintaa. Meillä on ongelmana se, että me yritetään tehdä liian monimutkaisia asioita valmentajilla, jotka eivät siihen pysty. Ensimmäinen asia on, että ihan sieltä alatasoilta ei ruveta vaatimaan valmentajilta mahdottomuuksia, vaan perusasioita. Se palvelee myös valmentajan identiteettiä, tulee luottavaisempi olo.

Jälleen palataan perusasioihin: luisteluun, syöttämiseen ja laukomiseen.

– Pitäisi olla kolme perusasiaa painottaa niitä ja mennä sitä kautta syvemmälle peliin. Nyt meillä on hirveästi asioita ja uidaan pinnassa. Kun opetellaan luistelemaan, niin sitten luistelutetaan ja harjoitellaan niin, että se poika ymmärtää miksi niitä tehdään ja miten niitä tehdään ja pystyy erotteleen eri juttuja. Lapset on aika fiksuja jo nuorena, kyllä ne sanoo jos tuntuu, että menee hyvin ja menee ilman voimaa.

Mihin menet SM-liiga?

Aikanaan osa nuorista kasvaa SM-liigaan ja mahdollisesti sitä ylemmäksikin. Kotimaisen SM-liigan huonoudesta ja hyvyydestä keskustellaan paljon. Summasen mukaan keskustelua hallitsevat väärät asiat.

– Pelissä on taloudellinen ja pelillinen näkökulma. Ne ovat kuin hyökkäys ja puolustus, ei niitä voi erottaa toisistaan, mutta koko kiekkokeskustelua on hallinnut taloudellinen näkökulma. Peliä arvioi auktoriteetteina ne, jotka arvioi sitä taloudellisesta näkökulmasta. Tämä on joku brändi tai bisnestä ja pitää tuottaa voittoa. Se on luonnollista, mutta sisällöstä se lähtee. Jos peli voi hyvin, niin talous voi hyvin.

– NHL:ssä kun saatiin työsulku ohi, Gary Bettmanin ensimmäinen lausunto oli, että nyt on puhuttu niin paljon dollareista, että pitää alkaa puhua pelistä ja miten se paranee. Kun siitä Suomessa aletaan puhua ja tiedostetaan pelin ongelmia ja mahdollisuuksia, niin ruvetaan mitoittamaan tämän lajin taloudellisia resursseja. Lähtökohtaisesti lätkä ei voi olla kannattava bisnes Suomessa.

Kannattavammaksi bisneksen nimeltä jääkiekko voi saada sillä, että supistetaan ottelumäärää. Se lisää myös kiinnostusta.

– Me saadaan kiinnostava liiga sillä, kun ruvetaan puhumaan joukkuemääristä ja siitä, miten saadaan kiinnostava liiga ja vahva divisioona. Kaikista tärkein on vahva divisioona, siitä se lähtee. Siitä en osaa sanoa, onko avoin liiga oikea ratkaisu, mutta mitä useammalla joukkueella on realistiset mahdollisuudet mestaruuteen, niin sitä parempi, Summanen pohdiskelee.

– NHL on menossa oikeaan suuntaan. Nyt kanadalaisilla joukkueilla on aito mahdollisuus voittaa mestaruus ja niille faneille tulee aito jännitys siitä voittamisesta. Se sitoo faneja. Olisi hienoa, kun Suomessa JYP:n fanit voisivat jonain päivänä aidosti ennen kauden alkua uskoa mestaruuteen.

Summasen mukaan lajin sääntöjä pitäisi muuttaa. NHL lanseerasi termin ”whole new game” – kokonaan uusi peli, ja toi liigaan sääntöjä, joista eräät hänen mukaansa eivät vie peliä eteenpäin.

– Meillä on faktaa siitä, että keskiviivan paitsion poistaminen vähensi maalipaikkoja ja maalien määrää. Ja nyt NHL meni siihen mukaan. Ne luulivat, että tietävät mitä tekivät, Summanen tuhahtaa ja lisää kaksi muuta tärkeää seikkaa pelin tason parantamiseksi.

– Kiekollisella pelaajalla pitää olla nähtäviä paikkoja tehdä maaleja pienemmästäkin sektorista. Maalivahdin varusteita pitää pienentää vielä entuudestaan, tämä 11% ei riitä.

– Pelien määrää pitää vähentää, et pysty olemaan parhaalla mahdollisella tasolla illasta toiseen. Pitkissä otteluruuhkissa sä et ole kunnolla latautunut peliin, pelaaja vain menee sinne jäälle ja toivoo, että kohta saisi pitää taukoa, Summanen toteaa ja muistuttaa, että ajattelee asiaa pelin, ei talouden näkökulmasta.

Hänen mukaansa suomalaisesta huippukiekosta vastaavat väärät ihmiset.

– Liigaan pitäisi perustaa pelikomitea, joka vastaa pelistä pelin sisällä ja ottaa vastuun siitä. Nyt siellä määrää erotuomarit ja ne ihmiset jotka vastaavat taloudesta.

Kuka johtaa jääkiekkoa?

Jääkiekkoa on mainostettu maailman nopeimpana pelinä. Kaukalo on pieni ja siellä kulkee kymmenen miestä pienen kumilätkän perässä.

– Lätkän kiinnostavuudessa on kaksi asiaa. Siellä pitää olla energiaa kentällä ja energialla pitää olla suunta. Se on hyvän joukkueen merkki ja hyvän pelin tunnusmerkki. Pelaajat käyttävät energioitaan oikeisiin asioihin, joku käyttää sitä kiekonriistoihin, toinen taklauksiin. Kiekko liikkuu ja tuntuu, että vauhtia on ja ovat järkeviä ja uhrautuvat ja jengi pelaa yhteen niin, että jokaisen vahvuuksia käytetään. Ei koohoteta, Summanen toteaa.

Hänen mielestään Suomessa pitäisi myös kaukalon ulkopuolella suunnata energia oikeisiin asioihin.

– Suomessa tiedostamatta käytetään energiaa ihan vääriin asioihin. Koko systeemissä puhutaan, että taklataan, taklataan ja sitten aletaan puhumaan, että tämä on väkivaltaa. Intensiteetti ja suunta pitää ohjata siihen, että ne taklaukset on jääkiekkoon liittyvää kontaktia.

Hän kaipaa peliin johtajuutta.

– Vastuu tulee johtajuudesta. Kuka puolustaa jääkiekkoa kun sitä julkisuudessa rapataan? Kuka kertoo ihmisille, mitä tämä peli oikeasti. Nyt lajista puhutaan sellaisille ihmisille, jotka eivät käy halleissa ja ne päättävät mitä me tehdään.

– Ja samaan aikaan fanit puhuvat käytävillä kuinka peli on laimeaa, lopettaa Raimo Summanen, entinen maajoukkueen ja Jokerien päävalmentaja, nykyinen Espoon Bluesin urheilutoimen johtaja.

Mies jolla on aito huoli suomalaisesta kiekosta.

» Lähetä palautetta toimitukselle