Kulunut NHL-kausi on jälleen tarjonnut paljon mielenkiintoisia tilanteita ja tapahtumia. Fanit ovat päässeet seuraamaan maailman kovimman kiekkosarjan yllättäjiä, mutta myös pettymyksiä. Väriä on taas ollut riittämiin ja sen ovat taanneet muun muassa pelaajat, kuten Sidney Crosby sekä Chris Simon.
NHL:ssä on selkeästi käynnissä siirtymävaihe, jossa moni 90-luvulla loistanut tähti on hiipumassa ja tuore nuorisokaarti Sidney Crosbyn johdolla on ottamassa valtaa liigan terävimmässä tähtijoukossa. NHL ei kuitenkaan ole pelkästään nuorten mellastuskenttä. Siitä pitävät huolen esimerkiksi Teemu Selänteen ja Ray Whitneyn kaltaiset veteraanit.
Seuraavassa Jatkoajan NHL-toimittajat arvioivat kuluneen kauden ilmiöitä ja pelaajia. Mukana myös ennustusta tulevasta.
Kauden positiivisin yllätys?
Harri Haavisto
- Coloradon keskushyökkääjä Paul Stastny on ollut todella pirteällä pelipäällä. Odotin, että nuorukainen päätyisi farmiin hakemaan kokemusta, mutta vielä mitä! Legendaarisen Peter Stastnyn poika ei pelkästään murtautunut Coloradon kokoonpanoon, vaan myös tulokkaiden pistepörssin kärkikahinoihin. Ehdottomasti valintani kauden yllättäjäksi.
- Jos jotain muita yllättäjiä haetaan, niin Anaheimissa kautensa aloittanut, sittemmin Tampa Bayn riveihin kaupattu Shane O'Brien on onnistunut säväyttämään. Ennakkoluuloton kaveri, joka ei pelkää tiputtaa hanskojaan. Tampa Bay maksoi miehestä kovan hinnan, mutta olettaa sopii että O'Brienistä on iloa Tampalle. Joukkuetasolla Pittsburgh on ollut yllättävänkin hyvä. Pingviinit näyttävät marssivan nuorten tähtien johdattamana kohti pudotuspelejä.
Kimmo Vainikainen
- Tulokkaat. Jevgeni Malkinin taidot tiedettiin, mutta esimerkiksi Paul Stastnyn, Anze Kopitarin, Jordan Staalin, Joe Pavelskin ja Mike Smithin vakuuttavat esitykset jo heti ensimmäisellä NHL-kaudella ovat yllätys. Ja vaikka kuluvan kauden tulokaskisasta ei kehkeydykään Sidney Crosbyn ja Aleksandr Ovetshkinin välisen superkisan kaltaista vuosisadan herkuttelua, eräs toisen polven kiekkoilija ja ennätyksiä rikkonut nuorukainen Avalanchesta pitää huolen, ettei tulokaskausi 2006-07 ole pelkkää Malkinin yksilönäytöstä.
Ville Sala
- Atlanta Thrashers. Joko viimein saadaan joukkue pudotuspeleihin? Siltä nyt näyttää. Joukkue on täynnä kokemusta, mutta joukkueena ei olla vielä voitettu mitään. Kauden jatko runkosarjan jälkeen on omissa käsissä. Silti positiivinen yllätys.
Miika Mänty
- Mielestäni kauden positiivinen yllätys on ollut muutamien tulokkaiden yllättävän hyvä peli. Jokainen osasi varmasti odottaa supertulokas Jevgeni Malkinilta läpimurtoa heti ensimmäisellä NHL-kaudella, mutta aika harva taisi satsata panoksiaan Coloradon toisen polven kiekkoilijaan Paul Stastnyyn, Kingsin slovenialaiseen Anze Kopitariin tai Pittsburghin 18-vuotiaaseen Jordan Staaliin.
- Stastny on kuitenkin jo rikkonut Teemu Selänteen tulokas-pisteputkiennätyksen, isokokoisesta Kopitarista on tulossa Kingsille tulevaisuuden hyökkäyksen supertähti ja peräti seitsemän alivoimamaalia tulokkaana tehnyt, ja erinomaista kahden suunnan peliä pelaava Staal on ollut parempi maalintekijä kuin neljä vuotta vanhempi isoveli Eric Staal. Tulokkaiden kovat nimet ovat jälleen hyökkääjiä. Nuoret puolustajat kasvavat huipulle hitaammin, mutta tulevaisuuden nimiä on tämänkin vuoden tulokas-puolustajista tulossa.
Jussi Luokomaa
- Tässä olen muiden kanssa samoilla linjoilla. Monet tulokkaat ovat nousseet joukkueidensa ratkaisupelaajiksi, vaikka heiltä ei välttämättä suuria tekoja odotettukaan. Jo edellä mainittujen nimien lisäksi haluaisin nostaa esille Dallas Starsin tulokkaan Joel Lundvistin, joka on hurmannut Teksasin lätkäskenen äärimmäisen kypsillä otteillaan. Toki myös Fredrik Norrenan sekä Niklas Bäckströmin otteet ovat papukaijamerkin arvoisia.
Kauden suurin yksittäinen pettymys?
Haavisto
- Derian Hatcher. Koko Philadelphian joukkueelta odotettiin tälläkin kaudella paljon, mutta Flyers ei ole pystynyt vastaamaan huutoon. Erityisesti konkaripakki Hatcher on flopannut totaalisesti, harvoin näkee ihan yhtä pihalla olevia pelureita NHL-tasolla. Myös tilastojen valossa Hatcherin kausi on ollut tuskaista korpivaellusta.
- Philadelphian ohella Los Angeles voidaan laskea joukkuetasolla pahaksi pettymykseksi. Muutamien yksilöiden satunnaista loistoa lukuun ottamatta Kings on ollut todella vaisu.
Vainikainen
- Philadelphia Flyers ja Chris Simon. Vielä kauden kynnyksellä Flyers vaikutti yhdeltä Itäisen konferenssin vahvimmista joukkueista. Forsbergin ja Gagnen piti hassuttaa vastustajat täysin solmuun ja Antero Niittymäen piti nousta selkeäksi ykkösmaalivahdiksi. Kankeat ja vanhat jalat eivät kuitenkaan enää pysyneet uudistuneen NHL:n vauhdissa eikä kauden 1992-93 mallilla kasattu puolustus sopinut nykypelin vaatimuksiin. Onneksi edes Scottie Upshall on yllättänyt positiivisesti.
- Chris Simonin aivokramppi tuskin aiheuttaa Todd Bertuzzi -tapauksen kaltaista mediakohua, mutta Ryan Hollwegiin kohdistunut kirvesmiesisku oli silti aivan käsittämätön teko. Simonin hyvä kausi sai valitettavan tahran, mutta vielä valitettavamman tahran saa koko NHL. Kukkahattutädeillä on jälleen yksi lisätodiste siitä, että NHL on pelkkää väkivaltaviihdettä ja aivotonta rusikoimista.
Sala
- Philadelphia Flyers. Joukkue, joka on ollut korkealla pitkään NHL:ssa, mutta nyt tuli todellinen mahalasku. Väärin koottu joukkue vajosi liigan viimeiseksi, eikä nousua ainakaan ennen ensi kautta ole tiedossa. Edessä on pitkä uudelleenrakennusvaihe.
Mänty
- Philadelphia Flyers. Flyersin rakenteessa oli nähtävissä puutteita jo ennen kauden alkua kehnon puolustuksen, vähän epävarman maalivahtitilanteen ja hyökkäyksessä olleiden kysymysmerkkien vuoksi, mutta yllätyksenähän Philadelphian onneton kausi kuitenkin tuli. Liigan huonointa kiekkoa esittävä Flyers-sirkus on käynyt tämän kauden aikana matalammalla kuin kertaakaan seuran 39 vuotta kestäneen historian aikana. Saavutushan sekin.
Luokomaa
- Pakko peesata muita. Philadelphian kausi ei ole ollut heikko, vaan äärimmäisen synkkä. Koko surkeus kulminoitui kapteeni-Forsbergin kauppaamiseen muualle. Onneksi seura sai sentään pidettyä Simon Gagnen riveissään, mikä lisää uskottavuutta tulevaisuuteen. Philadelphia on kuitenkin ehdottomasti kauden suurin pettymys.
- Kakkossija tässä kategoriassa menee Kevin Lowelle, joka treidasi seuraikoni Ryan Smythin ei enempää eikä vähempää, kuin NY Islandersiin. Tätä kauppaa toki voi jollain tapaa puolustella, mutta mielestäni kyseessä oli suuren luokan pyllistys Ryan Smythille, sekä Oilers-faneille.
Kauden ehdoton puheenaihe?
Haavisto
- Nuorten pelaajien nousu liigan eliittiin. Pistepörssin kärkisijoilla roikkuu useita alle 30-vuotiaita tähtipelureita. Kirkkaimpana kruununa kärjessä dominoiva Sidney Crosby, tahtia lyövät taustalla mm. Aleksandr Ovetshkin ja Jevgeni Malkin. Vanhusten on tullut ilmeisesti aika väistyä, tulevaisuus on täällä jo nyt.
Vainikainen
- Pittsburgh Penguinsin kohtalo. On jopa hieman ironista, että joukkue jonka kokoonpanossa taituroi kenties koko NHL:n lahjakkain nuorisokaarti ja jonka tulevaisuus pelillisesti vaikuttaa erittäin lupaavalta, oli pitkään siirtouhan alla. Ammattilaisurheilu on raakaa liiketoimintaa, mutta, luojan kiitos, Pittsburgh Penguins kuuluu yhä NHL-kartalle - eikä esimerkiksi Las Vegas Gamblers.
Sala
- Sidney Crosby. Nuori mies on näyttänyt, että hänestä on siihen johtajan rooliin, minkä takia hänestä on puhuttu jo 15-vuotiaana. Dominoi NHL:n pistepörssiä ja tulee pelaamaan huipulla vielä monta vuotta.
Mänty
- Pittsburgh Penguins, vaikka NY Islanders haastaakin manageri- ja sopimussirkuksineen tosissaan. Penguins on ihmisten huulilla oikeastaan jo pelkän pistepörssiä johtavan ihmepoika Sidney Crosbyn ansiosta. Kun tähän päälle lisätään vielä tulokas Jevgeni Malkinin kesän siirtokikkailu, tulokas Jordan Staalin erinomaiset otteet, seuran myyntihuhut ja näistä nousseet keskustelut medioissa, viime kesän managerin vaihdokset ja legendaarisen Craig Patrickin jääminen sivuun, Penguinsin omistaja Mario Lemieux näyttää osaavan vetää oikeista naruista myös kentän ulkopuolella.
Luokomaa
- Toki Crosby on viilettänyt ansaitusti parrasvaloissa, mutta ainakin kevätkauden suuri puheen aihe on ollut ylilyönnit itäisessä konferensissa. Ensin Chris Drury jäi kaimansa Chris Neilin jyrän alle, tämän jälkeen Cam Janssen kolasi Tomas Kaberlen ja lopuksi Chris Simon meinasi tappaa Ryan Hollwegin. Myös läntisessä konferensissa osataan; Jordan Tootoo nukutti Stephane Robidas`n raukkamaisella iskulla ja pilasi Mike Modanon juhlaillan.
Mikä joukkue näyttää tällä hetkellä vahvimmalta voittaakseen Itäisen Konferenssin?
Haavisto
- New Jersey Devilsin tilanne vaikuttaisi aika herkulliselta. Joukkueella on todella vahva valttikortti vuodesta toiseen, kun huippuvireinen Martin Brodeur pysäyttelee kiekkoja. Mies pystyy voittamaan parhaimmillaan pelejä vaikka yksin. Devilsillä on laadukas nippu kasassa, ja uskon sen olevan idän kovin joukkue. Buffalo olisi äärimmäisen kova haastaja, mutta loukkaantumistilanne näyttää valitettavan murheelliselta.
Vainikainen
- Sabres. Vaikka meno ei olekaan yhtä lennokasta kuin kauden syyspuoliskolla, Sabres voittaa konferenssinsa laajan materiaalin turvin. Ja Ryan Miller pystyy todellakin hoitamaan maalivahtivastuun ihan yksinkin.
Sala
- Buffalo Sabres. Joukkue porskuttaa voitosta toiseen. Vaikka välillä onkin tullut tappioputkia, on joukkue pystynyt kääntämään ne voittoputkiksi – ja pitemmiksi. Taso ei heilahtele paljon, vaan juna puksuttaa kohti Prince of Wales Trophya.
Mänty
- Veikkaan New Jersey Devilsin vielä voittavan Itäisen konferenssin, vaikka Buffalolla onkin tällä hetkellä niukka konferenssin piikkipaikka. Devilsilla on NHL:n arvokkain pelaaja tärkeimmällä pelipaikalla, Devils pelaa erittäin hyvin puolustuksensa ja joukkue on kerännyt tämän vuoden puolella enemmän pisteitä kuin kovin haastaja.
Luokomaa
- Buffalo pitää pintansa ja voittaa itäisen konferenssin tiukasti. New Jersey Martin Brodeurin johdolla romahti käsittämättömästi Carolinaa vastaan. Vaikka kyseessä vain yksi ottelu olikin en usko, että tuolla menolla Sabresia hätyytellään.
Mikä joukkue näyttää tällä hetkellä vahvimmalta voittaakseen Läntisen Konferenssin?
Haavisto
- Eiköhän Peter Forsbergillä vahvistunut Nashville Predators ole lännen ykkönen. Joukkue näyttää pelottavan vahvalta, ja tuntuu vaikealta kuvitella minkään mahdin maailmassa pysäyttävän kantrikaupungin ihmeen marssia. Tasaisen laadukas materiaali. Sopiva sekoitus nousevia nuorukaisia, ja kaukaloiden konkareita. Forsbergin liittyminen Predators-nippuun saattoi olla ratkaiseva tapahtuma, kunhan mies nyt sopeutuu joukkueeseen. Ehdoton suosikkini Stanley Cup -voittajaksi asti.
Vainikainen
- Red Wings. Puolet pelaajista sairastuvalla ja joukkue voittaa silti esimerkiksi Predatorsin. Ei kai tätä sakkia pysäytä yhtään mikään.
Sala
- Nashville Predators. On koonnut rauhassa hyvän joukkueen ja panostanut elementteihin, joilla pärjää uudessa NHL:ssä. Ensimmäistä kertaa seuran historiassa joukkueella on mahdollisuudet menestyä, kokemusta ei vain ole plakkarissa – vielä.
Mänty
- Lännessä käydään vielä kova runkosarjan lopun taistelu Detroitin, Anaheimin ja Nashvillen kesken ja voittajaa tästä kolmikosta on vaikea lähteä veikkaamaan. Anaheim ei ole hävinnyt varsinaisella peliajalla viimeisiin 14 otteluun kuin kerran, ja Detroit vain kaksi kertaa. Mielenkiintoiseksi runkosarjan lopun näiden joukkueiden kesken tekee se, että kaikki pelaavat vielä toisiaan vastaan. Detroit osaa kuitenkin pelata Nashvillea vastaan ja lisäksi Detroit pääsee pelaamaan Anaheimia vastaan joukkueiden välisen ottelun kotonaan, joten laitetaan panokset Red Wingsin puolesta.
Luokomaa
- Nashville Peter Forsbergin ja Kimmo Timosen johdolla pitää pintansa ja ottaa läntisen konferenssin herruuden. Detroitin puristus ei loukkaantumisten vuoksi sittenkään riitä ja Anaheimilta jää tarvittavat pisteet saamatta, kun joukkue häviää Dallasille kahdesti.
Mikä joukkue laantuu keväällä?
Haavisto
- Pittsburgh Penguins. Joukkue on pelannut mainiosti runkosarjassa, mutta jotenkin on sellainen tunne, että Pittsburgh ei kevään tosipeleissä etene kovin pitkälle. Tulevina vuosina Penguinsilta on kuitenkin syytä odottaa suurtekoja. Kevään pudotuspelit tuovat nuorelle joukkueelle arvokasta kokemusta, vaikka taival ei pitkä olisikaan. Useimmiten olen väärässä, mutta veikkaanpa että tämä joukkue lähtee laulukuoroon jo avauskierroksella, voittaen ehkä 1-2 ottelua. Tosin ensin Pittsburghin pitää lunastaa paikka pudotuspeleissä, siihen kuitenkin uskon.
Vainikainen
- Canadiens. Laantuminen on jo alkanut, mutta Canadiens tippuu kevään aikana lopullisesti pudotuspelitaistosta. Koivu kiukuttelee, muut eivät tehoihin pysty ja maalivahdit ovat mitä ovat, kun 21-vuotias Jaroslav Halak kantaa vastuuta. Kesällä Souray saa Canadiens-historian rahakkaimman sopimuksen ja seuraavat viisi kautta Montrealissa ihmetellään, miksei menestystä tule.
Sala
- Vancouver Canucks. Joukkue sai alkuvuodesta kovan kirivaihteen päälle, mutta pudotuspelit jäävät lyhyeksi keväällä. Ei yhdellä Roberto Luongolla vielä kuuhun mennä. Tarvitaan vahvempi pelaajisto kuin mitä Canucksilla nyt on.
Mänty
- Pittsburgh Penguins. Pittsburghin peliä on hieno katsella, sillä joukkueessa riittää taitoa ja huikea määrä tulevaisuuden lahjakkuutta. Mutta minulla ei ole riittävästi uskoa Pittsburghin puolustukseen isoissa peleissä. Penguinsin siirtotakarajan hankinnat yllättivät minut sikäli, että olisin odottanut joukkueen panostavan enemmän puolustukseensa. Joel Kwiatkowskin hankinnalla tuskin mennään pitkälle.
Luokomaa
- Anaheim putoaa kaikkien yllätykseksi jo pudotuspelien ensimmäisellä tai toisella kierroksella. Joukkueella tulee heti vastaan Dallasin tai Calgaryn tyylinen joukkue, joka pystyy sulkemaan Teemu Selänteen tien Stanley Cup –voittoon. Ankkojen maalivahtiosasto pettää ja nuorille hyökkääjille iskee toisen kauden kirous. Suur-yllätys on siis valmis.
Kevään musta hevonen mestaruustaistossa?
Haavisto
- Tähän on hieman vaikea heittää mitään yksittäistä joukkuetta. Pudotuspelipaikassa kohtalaisen tukevasti kiinni oleva Calgary Flames voisi olla potentiaalinen jokerikortti, vaikka otteet nyt eivät ole viime aikoina säväyttäneet. Joukkueessa on kuitenkin muutamia kantavia voimia, jotka pystyvät viemään Flamesin pitkälle. Myös Atlantalta odottelen jonkinlaista panosta. Nämä kaksi nyt pääasiassa ovat sellaisia, millä katsoisin olevan pienet saumat mennä yllättävänkin pitkälle.
Vainikainen
- San Jose Sharks. Kaikki puhuvat Sabresista, Predatorsista, Ducksista tai Red Wingsistä, mutta Bill Guerenilla vahvistunut Sharks saattaa hyvinkin nousta suosikkien takaa yllätysmestariksi. Joukkueessa ei ole suurempia heikkouksia, joten ainakin paperilla homma vaikuttaa hyvältä.
Sala
- Tampa Bay Lightning. Joukkue on tämän vuoden puolella pelannut mainiota jääkiekkoa, eikä vähiten maalivahti Johan Holmqvistin ansiosta. Kukaan ei odota mitään Lightningilta, joten nyt on saumaa mennä taas pitkälle. Kokemusta voittamisesta joukkueella kyllä on.
Mänty
- Vancouver Canucks, josta on kehittynyt tällä kaudella kova duunarijoukkue. Vancouverilla ei ole eniten ratkaisutaitoa hyökkäyksessä, mutta joukkue saattaa olla kevään otteluissa vaarallinen. Vancouver on pelannut koko kauden vahvaa puolustusta koko joukkueen voimin, joukkueella on NHL:n tämän kauden toiseksi paras maalivahti Roberto Luongo, joukkueella on laadukas puolustus ja Canucks on ottanut isoja askeleita eteenpäin pelimäärän kasvaessa kauden mittaan. Vancouver on ottanut joulun jälkeen 25 voittoa ja hävinnyt varsinaisella peliajalla vain viisi kertaa.
Luokomaa
- Dallas Stars. Kahtena edellisvuonna ensimmäisellä kierroksella pudonneet tähdet ovat ottaneet opiksi pettymyksistä. Dallas on nyt joukkue isolla J:llä ja ketjukoostumukset ovat vakiintuneet jo aikoja sitten. Starsin maaliin on äärimmäisen vaikea pistää kiekkoa laadukkaan puolustuksen ja tiiviin viisikkopelin ansiosta. Kaiken lisäksi Mike Modano on äitymässä huimaan vireeseen juuri pudotuspelien kynnyksellä. Teksasissa ollaan enemmän kuin valmiita kevään koitokseen.
Kuka on ollut NHL:n arvokkain pelaaja tähän mennessä?
Haavisto
- NHL:n tulevaisuus, eli Sidney Crosby. Nuorukaisen otteet ovat olleet sitä luokkaa, että on vaikea kuvitella kyseessä olevan vasta 19-vuotias miehen alku. Crosbylla on erittäin tukeva ote pistepörssin voitosta, ja sadan pisteen raja rikkoutuu leikitellen. Äärimmäisen tärkeä pelaaja joukkueelleen, ja vielä tärkeämpi koko liigalle. NHL tarvitsee uusia Sidney Crosbyja.
- Pakko ylistää myös toista nuorukaista, Aleksandr Ovetshkinia. Heikon Washingtonin kantavia voimia, ilman Aleksanteri Suurta Capitalsilla menisi todella huonosti. Nyt joukkueella on mies, jonka ympärille rakentaa tulevaisuutta.
Vainikainen
- Martin Brodeur. Sidney Crosby valitaan NHL:n arvokkaimmaksi pelaajaksi - ja täysin oikeutetusti. Crosbyn tehot ovat uskomattomat, kun huomioidaan nuorukaisen ikä. Lisäksi nuoren supertähden valinta on huomattavasti mediaseksikkäämpää kuin suolla pelaavan maalivahdin.
Tästä huolimatta Martin Brodeur on Crosbyäkin tärkeämpi pelaaja omalle joukkueelleen. Devilsin hyökkäysaseet ovat olleet kuluvalla kaudella yllättävän vaisuja ja puolustus on heikoin vuosiin. Silti Brodeurin tilastot ovat jälleen kerran liigan parhaimmistoa ja silti Devils keikkuu joukkueena Itäisen konferenssin kärkisijoilla.
Sala
- Sidney Crosby. Teki NHL-historiaa ollen nuorin pelaaja saavuttaen 200 pistettä NHL:ssä, ja hän on Pittsburghin todellinen franchise-pelaaja. Pelaa Penguins sitten missä kaupungissa tahansa tai millä nimellä tahansa.
Mänty
- Martin Brodeur. Brodeur ei näytä hiljentävän tahtiaan iän karttuessa. Tämän kauden 12 nollapeliä oikeuttaa NHL:n selvään ykköspaikkaan nollapeleissä ja samalla lukema on kokeneen maalivahdin oma ennätys. Kanadanranskalainen on NHL:n eniten voittoja kerännyt maalivahti ja tuttuun tapaan Brodeur on ollut Itäisen konferenssin toisen kärkijoukkueen selvääkin selvempi tukipilari koko kauden ajan.
Luokomaa
- Sidney Crosby valitaan MVP:ksi, mutta Martin Brodeur on silti tärkein yksittäinen pelaaja joukkueelleen. Ilman Brodeuria New Jersey tuskin olisi edes pudotuspeleissä, puhumattakaan liigan kärkisijoista.
Kuka suomalaispelaaja on erityisesti säväyttänyt kauden aikana?
Haavisto
- Teemu Selänne. Ankkahyökkäyksen ykköstykki kirmaa jäällä kuin orivarsa laitumella. Koko kauden ajan on ollut ilo seurata Selänteen hurjaa pelivirettä. Tehoja on kertynyt hurjaan tahtiin ja mies taistelee tosissaan maalipörssin voitosta. Vielä kun Teemu saisi uralleen todellisen kruunun, ja pääsisi nostelemaan Stanley Cupia, niin kausi olisi täydellinen.
Vainikainen
- Valtteri Filppula. Kyllä tästä kaverista vähintään pirun hyvä kakkosketjun pelaaja kehittyy. Jo nyt melkoisen vakuuttavia esityksiä ensimmäisissä ketjussa Red Wingsin loukkaantumissuman aikana.
Sala
- Niklas Bäckström. Kuin mitään ei olisi tapahtunut siitä kun Bäckström jätti Kärpät ja lähti NHL:aan. Pelaa loistavasti päästyään tolppien väliin, ja on noussut yhdeksi Minnesotan tukipilariksi. Varsinkin valmentaja Lemaire luottaa mieheen ja Bäckström voi olla keväällä kirjoittamaton kortti, jos/kun Wild menee pudotuspeleihin.
Mänty
- Niklas Bäckström on säväyttänyt eniten. Kauden alussa en uskonut Bäckströmin saavan edes kunnolla peliaikaa Minnesotan maalilla Manny Fernandezin ja Josh Hardingin johdosta, mutta Bäckström on ottanut hyvistä maalivahdeista tunnetun joukkueen ykkösvahdin aseman. Tilastojen valossa Bäckströmin kausi on ollut jopa parempi kuin saman divisioonan toisen suomalaisvahdin Miikka Kiprusoffin kausi. Ja Kiprusoffia pidettiin ennen kauden alkua joissakin arvioissa jopa NHL:n parhaana pelaajana.
Luokomaa
- Ihme, ettei kukaan kundeista jo maininnut minun hevosta, Mikko Koivua. Jacques Lemairen suosikkipelaaja on yli 50 pisteen tahdissa ja saa jo paljon vastuuta. TPS:n tuittupäästä on kasvanut NHL:ssä nöyrästi joukkueelleen pelaava mies. Suomalainen media voisi hieman paremmin noteerata tämän kaverin.
Kenen suomalaispelurin otteet ovat olleet odotettua vaisumpia?
Haavisto
- Vaikea lähteä hakemaan tähän juurikaan ketään. Oikeastaan kukaan ei ole ollut odotuksiin nähden huono. Joni Pitkänen tietysti on ollut pieni pettymys, mutta eiköhän vaisuuteen ole syynä koko joukkueen totaalinen koomatila. Tehotilaston miinussaldo on kyllä Jonilla todella synkkä.
Vainikainen
- Antti Laaksonen. Eihän sen näin pitänyt mennä, ei ainakaan farmiin asti. Uudistuneen NHL:nhän piti nimenomaan sopia vikkeläjalkaisille pelaajille.
Sala
- Jussi Jokinen. Toinen kausi ei ole ollut ensimmäisen veroista maalijuhlaa. Arki tuli toisen kauden kirouksen muodossa kovaa päin naamaa. Etukäteen odotettiin lähes vastaavaa kautta. Joukkue on kyllä pelannut hyvin.
Mänty
- Antti Laaksoselta odotin kieltämättä enemmän. Aikaisemmin kelvollisena roolipelaajana tunnettu Laaksonen pelasi viime kaudella Coloradossa keskimäärin 16 minuuttia ottelussa ja teki näissä 16 maalia ja 34 pistettä. Tällä kaudella Laaksosen otteista puuttui kuitenkin tehoja ja Antti löysikin itsensä kauden puolivälissä farmijoukkue Albanyn riveistä.
Luokomaa
- Kyllä Antti Laaksosen putoaminen farmiin on ollut suurin suomalaispettymys, vaikka Niko Kapanen, Ville Nieminen ja jopa Jarkko Immonen hyvän vastuksen tässä kategoriassa antavatkin. Kahden ja puolen miljoonan dollarin Janne Niinimaalta kukaan tuskin odottikaan mitään, joten jätetään hänet rauhaan.
Jatkoajan NHL-toimittajat päättivät katsoa kristallipalloon myös pidemmällä tähtäimellä.
Kumpi voittaa nopeammin Stanley Cupin? Blackhawks (viimeisin voitto 1961) vai Maple Leafs (viimeisin voitto 1967)?
Haavisto
- Tämä on paha kysymys. Chicagolla on muutamia ihan mielenkiintoisia pelaajia viime vuosien varauksissa, mm. Cam Barker ja Jonathan Toews. Siinä valossa voisin nostaa Blackhawksin näistä korkeammalle. Torontolta taas puuttuvat potentiaaliset tulevaisuuden tähtipelaajat lähes kokonaan. Henkilökohtaisesti en usko kummankaan voittavan himoittua Stanley Cupia pitkiin aikoihin, mutta eihän näistä ikinä tiedä. Chicago olisi kuitenkin valintani näistä kahdesta.
Vainikainen
- Maple Leafs. Blackhawks-omistaja Bill Wirtz jääräpäisine dinosaurusapureineen pitää vaikka haudan takaa huolen, ettei Blackhawks voita Stanley Cup -mestaruutta allekirjoittaneen elinaikana. Voittaakseen mestaruuden Blackhawksin johtoportaassa olisi tapahduttavat ennennäkemätön suursiivous ja tärkeimpiä naruja vetämään pitäisi saada ihan oikeasti päteviä kiekkovaikuttajia. Ei enää ikäloppuja harmaahapsia, jotka elävät yhä 1960-luvun NHL:ää eikä entisiä kommentaattoreita, jotka eivät osaa valita kasataanko joukkueesta kovaa pelaava, hidas ja kädetön Old School -ryhmä vai pehmeä smurffiyhteisö, joka kaadetaan yhdellä puhauksella.
- Vaikka Blackhawksin nuorisokaarti vaikuttaa tällä hetkellä lupaavammalta kuin Maple Leafsin, Blackhawks-organisaatiossa on liian vahvat perinteet kullan muuttamiseksi täydeksi roskaksi ja avainpelaajien riitauttamiseksi, jotta Blackhawks voisi voittaa mestaruuksia. Todennäköisesti kannattajien menestymisvaatimuksien alla Maple Leafsissa tajutaankin huomattavasti nopeammin, mitä Stanley Cupin voittamiseen vaaditaan. Eli jo joskus vuonna 2022, jolloin kukaan ei enää edes kannata Blackhawksia.
Sala
- Hyvä kysymys. Molemmat joukkueet tuntuvan tekevän tyhmiä päätöksiä seuran toimistolla. Pitkäjänteisyyttä ei ole lainkaan tai siitä luovutaan lähes heti. Koska toinen on valittava, kohdistuu valinta Chicago Blackhawksiin. Organisaatio on edes yrittänyt viime aikoina tehdä fiksuja kauppoja saadakseen joukkueen jälleen NHL:n kärkeen. Chicago voittaa näistä joukkueista ensin Stanley Cupin.
Mänty
- Chicago ehtii näistä kahdesta kivikaudelle jääneestä joukkueesta ensin. Toronton etsikkoaika Stanley Cupin metsästyksessä meni pari kautta sitten ja tämän jälkeen intohimoisessa kiekkokaupungissa ei olla ymmärretty rakentaa alusta, vaan joukkuetta on yritetty väkisin pitää yllä jonkinlaisella tekohengityksellä.
- Pian legendaarinen Maple Leafs ajautuu synkkään keskiaikaan profiilipelaajien vanhetessa, ja vasta tämän synkän keskiajan jälkeen joukkueella voi olla edessä valoa. Chicagossa puolestaan käännytään jo nyt kohti parempaa päivänpaistetta ja Wirtz ja Pulford paistattelevat kohta kilpaa auringossa nuorten lupausten lunastaessa kaikki mahdolliset odotukset murtautumalla NHL:n supertähtien eliittiin.
Luokomaa
- Piti ensin julistaa Maple Leafs tämän kisan voittajaksi, mutta sitten aloin miettimään asiaa tosissani. Torontossa meininki ei pahemmin vakuuta ja Mats Sundinkin lopettaa upean uransa pian. Chicagolla on nuoria lupaavia pelaajia organisaatiossa enemmän, joten veikkaan Blackhawksia. Stanley Cupia ei näistä joukkueista kumpikaan voita ennen vuotta 2020.
Mitkä joukkueet ovat vahvimpia vuonna 2012?
Haavisto
- Eiköhän Sidney Crosbyn, Jevgeni Malkinin, Jordan Staalin ja kumppanien tähdittämä Pittsburgh Penguins ole liigan kovimpia joukkueita. Mikäli nyt jotenkin pystyvät nuoren runkonsa pitämään kasassa. Kaliforniasta kajahtaa myös tulevaisuudessa; Los Angelesilla ja Anaheimilla on mielenkiintoisia nuorukaisia riveissään. Kingsin nuorten esiinmarssia johdattavat Patrick O'Sullivan, Anze Kopitar ja Jack Johnson, kun taas Ducksilla on heittää kehiin Corey Perry, Ryan Getzlaf, Bobby Ryan, Mark Mitera ja muut ankanpoikaset.
Vainikainen
- Red Wings. Organisaatio on kuin yliärsyttävä vastakohta Blackhawksille. Joukkue pärjää kaudesta toiseen, vaikka sääntöjä muutettaisiin ja palkkakattoja asetettaisiin. Kykyjenetsijät löytävät varaustilaisuuksien viimeisiltä kierrokselta tulevaisuuden Hall of Fame -legendoja, ja valmennuksen käsissä ikuisista lupauksista kuten danclearyistä ja mikaelsamuelssoneista kehittyy ihan oikeita pelaajia. Olen todella kateellinen.
- Kings. Anze Kopitar on ihan oikeasti hyvä jääkiekkoilija - eikä b-luokan kauhuelokuvasta keksitty nimihirviö. Ja varmuudella paljon nykyistä parempi vuonna 2012.
- Penguins. Uusi pelipaikkakunta ja korkeampi palkkakatto mahdollistavat Penguinsin pysymisen NHL:n eliitissä usean kauden ajan. Ilmiömäinen Crosby pystyy johdattamaan joukkueen mestaruustaistoihin sen jälkeenkin, kun Malkin ja Staal ovat siirtyneet Rangersiin ja Red Wingsiin.
Sala
- Pittsburgh Penguins. Joukkueen runko on jo nyt täynnä nuoria huippulupauksia. Hiljaisella kypsyttelyllä Penguins rakentaa rauhassa huippujoukkuetta. Jopa mahdollisuudet dynastiaan nyky-NHL:n mittakaavassa ovat olemassa.
- New York Islanders. Valmentaja Ted Nolan on jo nyt saanut lähes viime kauden joukkueesta kovan potentiaalin irti. Kun vielä toimistolla tehdään hyviä kauppoja, voi tulevaisuudessa Islanders olla taas kova nippu.
- Anaheim Ducks. Joukkueessa on hyviä nuoria pelaajia jo nyt, ja korkeita varausvuoroja käyttämättä. Tulevaisuuden joukkue, joka nousee lähivuosina NHL:n huipulle erinomaisen GM:n johdolla.
Mänty
- Chicagon nuorten pelaajien lunastaessa kaikki mahdolliset odotukset ja kehittyvän supertähtiluokan pelaajiksi, Blackhawks on toinen vuoden 2012 finalisteista. Idän finalisti onkin sitten nuorista tähtipelaajista jo nyt tunnettu Pittsburgh ja näin vuonna 2012 toteutuu 20 vuoden takainen (vuoden 1992) Stanley Cup -finaali Pittsburgh-Chicago.
Luokomaa
- Tampa Bay Lightning Vinny Lecavalierin johdolla viilettää viiden vuoden päästä NHL:n kärkisijoilla. Joukkueella on silloin myös selkeä ja voittava ykkösmaalivahti, jonka he ovat saaneet haltuun yhden suuren pelaajakaupan avulla.
- Pittsburgh on Sidney Crosbyn ja Jevgeni Malkinin ansiosta tulevaisuudessa hätyyttelemässä liigan kärkisijoja kaudesta toiseen.