NHL on tosimiesten liiga. Pelit ovat rajuja ja fyysisiä. Lyöntilaukaukset vaarallisia ja tulisia. Tosimiesten taistoissa kaikki on kovempaa ja vakavampaa. Niin myös loukkaantumiset. Silti vain 60-70 prosenttia NHL-pelaajista käyttää esimerkiksi kypärässään silmiä suojaavaa visiiriä. Visiiri kun ei ole tosimiesten kapistus, vaan pikemminkin neitien ja eurooppalaisten naismaista hössötystä.
NHL-kauden 2005-06 alku toi välittömästi surullisia uutisia koko liigalle, mutta erityisesti Toronto Maple Leafsin kannattajille. Joukkueen kapteeni, Mats Sundin, sai heti NHL:n avauskierroksella kiekon kasvoihinsa ja joutui näin kuukaudeksi sairastuvalle. Onni oli onnettomuudessa, sillä kiekko mursi ainoastaan ruotsalaistähden vasemman silmäkuopan luun. Osuman ei olisi tarvinnut kohdistua kuin hiukan ylemmäksi ja Sundin luistelisi kiekkokaukaloissa silmälapun kanssa.
Kaudella 1999-00 Maple Leafsissä pelanneen Bryan Berardin kiekkoura oli päättyä jo vuoden 2000 marraskuussa, kun nuori puolustaja sai Ottawa Senatorsissa kiekkoilleen Marian Hossan mailan kasvoihinsa. Mailanisku aiheutti Berardille vakavan silmävamman, joka sokeutti yhdysvaltalaisen toisen silmän lähes täysin. Silmävamman vuoksi seuraavan kauden huilannut Berard pystyi kuitenkin palaamaan NHL-ympyröihin, joskin miehen näkökenttä oli nyt aikaisempaa huomattavasti rajoittuneenpi.
NHL on täynnä edellisten kaltaisia murheellisia tapauksia, joissa ilman visiiriä kiekkoillut pelaaja on saanut mailan- tai kiekoniskusta vakavan kasvo- tai silmävamman. Silti kasvoja merkittävästi suojaava visiiri on yhä kuin kirosana NHL-piireissä.
Viisirin käyttämättömyyttä perustellaan sen näkökenttää haittaavilla vaikutuksilla: NHL-areenoiden valot heijastuvat visiireistä häiritsevästi tai visiiri vääristää jotenkin muuten kentän tapahtumia. Visiiri saattaa toki häiritä ilman visiiriä pelaamaan tottunutta kiekkoilijaa. Se saattaa myös vääristää näkökenttää jonkun verran. Kiekoniskusta vaurioituneet silmät sen sijaan vääristävät näkökenttää varmuudella.
Turhat suojavälineet kuten visiirit eivät myöskään sovi NHL:n kovaan macho-kulttuuriin. Liigassa pelataan kovaa ja yksi kovuuden ilmentymä on pelata juuri ilman visiiriä. NHL-kulttuurilla on tunnetusti pitkät perinteet ja kovuus on mielletty jo iät ja ajat yhdeksi NHL-kiekon tunnusmerkeistä.
NHL-kulttuurin vaaliminen ja kovien miesten maineen ylläpitäminen uhkaavat kuitenkin syrjäyttää pelaajien terveyden. Etenkin kun NHL-kiekossa pelin yleinen vauhti on yhä nopeampaa ja lyöntilaukaukset entistä tulisempia - mailat ja kiekot viuhuvatkin kaukaloissa tiuhemmin kuin koskaan ennen.
Kypärään kiinnitettävä visiiri tuskin vähentää taklausten kovuutta tai rajuutta. Harvoin on myöskään nähty visiirin hidastavan lyöntilaukauksen vauhtia. Silti fyysisesti visiirin kanssa pelaavat kiekkoilijat määritellään lähes poikkeuksetta visiiripelleiksi tai neideiksi. Visiirin kanssa ei NHL-maailmassa sovi taklata. Tappeluista ei kannata edes puhua.
Tämän sai kokea esimerkiksi Phoenix Coyotesin kovaa pelaava puolustaja Denis Gauthier, jonka Los Angeles Kingsin hyökkääjä ja NHL:n suurin rääväsuu, Sean Avery, haukkui julkisesti. Gauthier taklasi Kingsin Jeremy Roenickia täysin puhtaasti, mutta koska Gauthier käyttää kypärässään visiiriä, hän on luonnollisesti pelkkä pelle ja neiti.
Vapaavalintainen terveys
NHL on kampanjoinut vakuutusyhtiöiden rinnalla jo vuosia visiireitä pakollisiksi suojavarusteiksi. Liigan pelaajayhdistys, NHLPA, ei ole kuitenkaan tähän suostunut, sillä suurin osa pelaajista haluaa säilyttää visiirin käytön jokaisen henkilökohtaisena päätöksenä.
Kypärän käyttö oli myös aikoinaan vapaaehtoista. Ajan oloon liiga kuitenkin sääti potan pakolliseksi jokaiselle pelaajalle. Myös kypärää pidettiin peliä haittaavana tekijänä. Silti siitä tuli pakollinen suojavaruste ja silti NHL-kiekko näyttää sujuvan yhtä mallikkaasti kuin ennen vanhaan.
NHL-pelaajien olisikin ehkä aika löystää sidettään vallitsevaan vanhan koulukunnan kulttuuriin ja ajatella visiirikysymystä puhtaasti turvallisuus- ja terveysnäkökulmista. Kaikki pelaajat kyllä tottuvat visiiriin, pelaavathan he jo junioreissa visiiri suojanaan.
Tai toki myös muista varusteista voisi tehdä vapaaehtoisia. Esimerkiksi alapään suoja vapaaehtoiseksi kertaheitolla: jos kuppi on epämiellyttävä ja se haittaa peliä, niin pois vain. Liikkuvuus helpottuu ja ilman alapään suojaa pelaava kiekkoilija on varmuudella kaukaloiden kovin jätkä - ainakin kriittiseen osumaan asti.
Tai ehkäpä maalivahdeilta voisi kieltää kypärän ja maskin käytön kokonaan. Hehän ovat ehdottomasti NHL-maailman suurimpia neitejä kaikkine suurine varusteineen. Todella kovat jätkät ja maalivahdit kun torjuisivat vaikka pelkällä räpylällä ja mailalla.
Tulevaisuuden näkymiä
Nykyisen NHL:n kaksi suurinta superlupausta ja todennäköisesti näkyvintä johtotähteä käyttää visiiriä. Toinen lupauksista on enemmänkin perinteinen taitopelaaja, jolle visiirin käyttö on kirjoittamattomien sääntöjen puitteissa sallitumpaa. Toinen lupauksista sen sijaan jakelee myös varsin hanakasti taklauksia. Hän on kuitenkin eurooppalainen, joten visiiri kuuluu täten hänen varusteisiinsa luonnollisena osana.
Tosimiesten NHL-kulttuurin mukaan sekä Sidney Crosby että Aleksandr Ovetshkin ovat kaikesta huolimatta pelkkiä neitejä ja pellejä. Etenkin hanakasti taklaava, mutta eurooppalainen Ovetshkin. Tiedä sitten miten unelmien macho-maailmassa asiat olisivat ilman visiirejä, mutta ihkaoikeassa NHL:ssä kummatkin pelaajat ovat kyenneet maagisiin suorituksiin myös visiirin kanssa.
Kenties nuoret supertähdet pystyvät esimerkillään muuttamaan ikivanhaa NHL-kulttuuria. Kenties tulevaisuudessa visiiri on yhtä luonnollinen ja hyväksytty suojavaruste kuin vaikkapa kypärä. Kenties jopa pakollinen.
Todennäköisesti tämänkaltainen kehityslinja vaatii kuitenkin vielä liian monia vakavia silmävammoja ja lukuisia sanasotia NHL:n vanhan koulukunnan kovien edustajien ja visiiripellejen sekä NHL:n ja NHLPA:n välillä. Todennäköisesti turhan moni NHL-pelaaja ei ole tällaista kehityslinjaa edes näkemässä.
Kovuus kuuluu kiistatta NHL:ään, mutta siitä ei missään nimessä pitäisi maksaa liian suurta tai näkyvää hintaa. NHL-pelaajat tarvitsevat pelisilmää kentällä. Visiirikysymyksessä pelisilmää tarvittaisiin kuitenkin myös kaukaloiden ulkopuolella ja kabinettien päätöksissä.