Neljä uutta nimeä Hockey Hall of Fameen - ansaitusti
Clark Gillies oli yksi New York Islandersin 80-luvun alun dynastian tärkeimmistä pelaajista.
Kaikki muut tuon joukkueen tähdet, Denis Potvin, Mike Bossy, Billy Smith ja Bryan Trottier on
jo aikaisemmin kutsuttu HHOF:een ja joka kerta Gillies oli paikalla mukana saattamassa
kavereitaan näitten suurena kunniapäivänä.
Gillies oli sen ajan mittapuun mukaan laskettuna iso ja pelottava ilmestys ja yhtenä hänen
tehtävistään oli suojella ketjukavereita Trottieria ja Bossya. Mutta Gillies oli harvinainen
yhdistelmä kovuutta ja taitoa; hän teki 30 maalia tai enemmän kuusi kertaa; hänet valittiin NHL:n
ykkösviisikkoon 1978 ja 1979. Gillies johti esimerkillään - hänestä tehtiin Islandersin kapteeni
22-vuotiaana.
Clark Gilliesin valinta on herättänyt eniten mussutusta kateellisten
taholta tänä vuonna. Valitsijatoimikunnassa olivat uusina mukana vanha
Islanders-valmentaja Al Arbour, Gilliesin aikalainen John Davidson
sekä entinen NY Rangers-valmentaja Emile Francis - Gillies jäi
yhden äänen päähän valinnasta 1994 ja 1995, mutta ei enää.
Rod Langway oli puolustava puolustaja, joka valittiin NHL:n parhaaksi puolustajaksi kaksi
kertaa, 1983 ja 1984. Hän aloitti NHL-uransa Montreal Canadiensissa voittaen Stanley Cupin
ensimmäisellä kaudellaan 1979 ja oppien parhailta siellä. Sen jälkeen Langway tuli tunnetuksi
Washington Capitalsissa, puolustusministerinä. Amerikkalainen pelaaja, joka oli täysin mahdoton
ohitettava yksi-yhtä vastaan tilanteissa - aina oikein sijoittunut pakkina ja voisi siksi menestyä tänä
päivänäkin - ja joka aina rankaisi vastustajia luunkovilla taklauksilla.
Bernie Federko pelasi koko uransa kaikessa hiljaisuudessa St.Louisissa. Mestarillinen
taitopelaaja ja pelintekijä, ensimmäinen NHL:n historiassa, joka teki yli 50 syöttöä kymmenellä
kaudella peräkkäin. Bernie Federko oli hiljainen ja vaatimaton tähti, joka ei koskaan saanut
ansaitsemaansa huomiota. Valmentaja Jaqcues Demers kutsui Federkoa NHL:n
aliarvostetuimmaksi pelaajaksi. Ensimmäinen St.Louis Bluesin varaama pelaaja HHOF:ssä.
Roger Neilson valittiin valmentajana Hockey Hall of Famen jäseneksi; vaikka hän ei ole koskaan
voittanut Stanley Cupia eikä voittanut olympialaisia tai Canada Cupia Neilson on yksi eniten
NHL-kiekkoon vaikuttaneista valmentajista kautta aikojen. Innovaattori, joka aina oli muita
edellä.
Neilson on tietenkin tunnettu "Captain Video":na, ensimmäisenä valmentajana joka jo 70-luvun
alussa alkoi käyttämään videoita opetusvälineenä. Nykyisin jokainen A-juniori-, yliopisto- ja
ammattilaisjoukkue kuvaa ottelunsa ja katsoo pelin opetusmielessä jälkeenpäin. Samalla tavalla
vastustajien pelejä nauhoitetaan etukäteen.
Neilson luki aina sääntökirjaa ja sai muutamilla tempuillaan jopa sääntömuutoksia aikaan.
Valmentaessaan A-junnuja Neilsonin joukkuetta vastaan tuomittiin rangaistuslaukaus. Neilson otti
maalivahdin pois ja lähetti jäälle isokokoisen puolustajan, joka luisteli suoraan rankkarin tekijää
kohti ja taklasi tämän kiekosta ennenkuin tämä ehti tekemään mitään. Tämä keino toimi kuusi
kertaa peräkkäin kunnes sääntöjä muutettiin - enää ei maalivahtia saa ottaa pois rankkarin ajaksi.
Neilson huomasi myös, ettei sääntökirjassa ollut mitään mainintaa siitä, että kahden miehen
alivoimalla pelaavaa joukkuetta voitaisiin rankaista pelin viivyttämisestä. Sääntöjen mukaanhan
joukkue, joka pelaa kahden miehen alivoimalla ei voi menettää enempää pelaajia jäältä,
lisärangaistut joutuvat vain tekemään toisilleen tilaa jäähyaitiossa. Niinpä Neilson yhden maalin
johtoasemassa, mutta kahden miehen alivoimalla erään ottelun lopussa heitti aina aloitusten
jälkeen pari ylimääräistä miestä jäälle - peli jatkui aina keskeytymättä kunnes Neilsonin joukkueen
pelaaja koski kiekkoon. Sitten tuomari antoi Neilsonin joukkueelle jäähyn pelin viivyttämisestä.
Tämä jatkui pelin loppuun saakka..
Sääntökirjaa muutettiin myöhemmin siten, että nyt joukkue, joka ottaa pelinviivytysrangaistuksen
pelin kahdella viimeisellä minuutilla, saa ottaa rangaistuslaukauksen torjuttavakseen.
Roger Neilson on valmentanut yli 500 NHL-pelaajaa, ollut päävalmentajana seitsemässä
NHL-seurassa valmentaen yli 1000 ottelua ykkösenä. Keväällä 1982 Neilson valmensi
Vancouver Canucksin Stanley Cupin finaaliin saakka. Tuona keväänä semifinaaleissa Neilson ja
muutama Canucksin pelaaja - Tiger Williams muitten joukossa tietenkin - nostivat valkoiset
pyyhkeet mailojensa kärkeen antautumisen merkiksi. NHL antoi tästä tempusta Neilsonille 10
tuhannen taalan sakot - seuraavaan otteluun Vancouverissa yleisölle myytiin valkoisia pyyhkeitä
kahden taalan hintaan - joukkueitten luistellessa jäälle koko 17-tuhatpäinen villinä riehunut yleisö
heilutti valkoisia pyyhkeitä, joista tuli sen kevään tunnusmerkki Vancouverin uskomattomalle
playoff-taipaleelle.
Vielä viime talvena 20 vuotta myöhemmin Roger Neilsonin vieraillessa Vancouverissa Ottawa
Senatorsin apuvalmentajana vancouverilais- yleisö saapui pyyhkeittensä kanssa paikalle - Captain
Videota ei ole unohdettu..
Neilson on ollut myös uranuurtaja kaiken muun ohessa halpojen ja mauttomien kravattien pitäjänä
- tämä alkoi New Yorkissa, jossa voi kadulla ostaa kolme kravattia kymmenellä taalalla.
Kanadalaisen urheilukanavan selostajat pukeutuivat maanantaina mauttomiin kravatteihin Roger
Neilsonia kunnioittaakseen..
Hyvä nähdä, että arvovaltaiset Hockey Hall of Famen valitsijat kunnioittivat tänä vuonna
puolustavan puolustajan ja taklaavan hyökkääjän saavutuksia kutsumalla nämä Hallin jäseneksi.
Ja valmentajan, joka ei koskaan ole voittanut Stanley Cupia eikä valmentanut Canada Cupin tai
olympialaiset voittanutta maajoukkuetta.
Hyvä nähdä, ettei HHOF pelkästään katso pisteitä ja maaleja ja sen perusteella valitse jäseniään
vaan pelaajien todellinen vaikutus NHL-jääkiekkoon osataan huomioida.
HHOF-valitsijat sanovat seuraavaksi valittavan lisää pelaajia kansainvälisen jääkiekon piiristä -
kuten aikaisemmin Vladislav Tretjak tai vuosi sitten valittu Slava Fetisov - HHOF eihalua olla
yksinomaan NHL:n saavutukset huomioonottava laitos. Sergei Makarovin nimi tulee mieleen tässä
tapauksessa.
Itse toivon Dino Ciccarellin, Cam Neelyn, Grant Fuhrin ja Rick Middletonin saavan
ansaitsemansa kunnian ensi vuonna.
Cam Neely pelasi vain 11 täyttä kautta NHL:ssä, hänen kuvansa on sanakirjassa kohdassa
"power forward", tai pitäisi olla. Playoff-peleissä vain kolme pelaajaa on ollut tehokkaampi
maalintekijänä per ottelu Stanley Cupin historiassa kuin Cam Neely: Rocket Richard, Mario
Lemieux ja Mike Bossy.
Esa Tikkanen, Steve Larmer ja Wendel Clark voivat olla ehdolla, mutta heidän mahdollisuuksiaan
on pidettävä pienempinä. Valitettavasti.Guy Carbonneau tulee todennäköisesti valituksi ensi
vuonna.
Viikon pelaaja: Burnaby Joe, kuukauden pelaaja: Mario Le Magnifique
NHL valitsi viikon pelaajaksi Colorado Avalanchen Joe Sakicin. Burnaby Joe teki kaksi maalia
kolmessa pelissä peräkkäin ja oli plus seitsemän. Yhdeksällä maalilla Joe on Alexei Kovalevin
jälkeen kakkonen NHL:n maalipörssissä.
Joe Sakicilla saattaa kauden lopussa olla 40-50 maalia tilillään.
Jostain ihmeen syystä Stanley Cup-mestarisuosikkina pidettävä Avs ei vielä ole voittanut peliä
kotikaukalossaan tällä kaudella.
NHL valitsi lokakuun kuukauden pelaajaksi Pittsburgh Penguinsin Mario Lemieuxin, joka oli
mukana 66:ssa prosentissa joukkueensa lokakuun maaleista. Mario teki kymmenessä lokakuun
ottelussa 23 pistettä, 6+17.
Mario Lemieux missasi edellisellä viikolla 11 minuuttia yhdestä ottelusta, koska hänen kasvoihinsa
neulottiin 25 tikkiä - aika nopeaa tikkaamista. Luonnolisesti Mario palasi tikkauksen jälkeen ampumaan ottelun voittomaalin.
Nyt Pittsburgh on saamassa takaisin kesällä selkänsä punttisalilla loukanneen Martin Strakan.
Kukaan ei ole ollut huonon onnen soturi kuten Straka viimeisen vuoden aikana. Vuosi sitten
Straka pelasi ensimmäiset 11 ottelua; sitten katkaisi jalkansa ja missasi 47 seuraavaa; palasi
helmikuussa, mutta sai oman mailansa heti ensimmäisessä pelissä silmän päällä olevaan luuhunsa
(orbital/sinus bone); missasi seuraavat neljä peliä; palatessaan maaliskuussa loukkasi jalkansa
uudelleen ja kausi päättyi siihen.
Maalivahdit ovat tunnetusti outoa väkeä. Taikauskoisia tai muuten
vain hulluja, selvästi erilaisia kuin muut pelaajat. NHL-maalivahdit
hyppivät jäähän maalattujen viivojen yli kuten Patrick Roy,
puhuvat tolpille jne.
Pittsburghin Johan Hedberg käy kesäisin Ruotsissa urheilupsykologilla,
joka käyttää hypnoosia hoitokeinonaan. Penguinsin päävalmentaja
Rick Kehoen mielestä on ihan sama mitä Hedberg tekee valmistautuakseen
pelikauteen jos se toimii.
Kuukauden tulokkaaksi NHL valitsi Chicago Blackhawksin Tyler Arnasonin, joka on toisen
polven NHL-kiekkoilija - isä Chuck Arnason pelasi NHL:ssä 70-luvulla.
Viime viikon perjantaista alkaen on mahdollista äänestää NHL:n All Star-ottelun
aloituskokoonpanoa joko internetin välityksellä tai täyttämällä kaavakkeen jäähalleissa. Tämän
kauden All-Star viikonloppu vietetään 1-2. Helmikuuta, pelipaikkana Sunrise, Florida eli Florida
Panthersin kotihalli Office Depot Center.
NHL on mennyt takaisin vanhaan kunnon Itä vs. Länsi formaattiin tähtien ottelussaan, mikä on
hyvä ratkaisu mielestäni. NHL-pelejä seuraavat yleensä vertailevat jääkiekkoa liigan sisällä Idän
ja Lännen välillä, kukaan ei välitä siitä mistä pelaajat ovat kotoisin. NHL piti viisi vuotta
Pohjois-Amerikka vastaan muu maailma formaattia, joka oli selvästi aikansa elänyt.
Nyt All-Star pelissä pelaavat sinne kuuluvat NHL:n parhaat pelaajat ja parempaa kilpailua
voidaan saada aikaan palaamalla vanhaan kunnon Itä vs. Länsi formaattiin. Tähtien ottelun
ongelmana on aina se, että maaleja tuossa taitohöntsäilypelissä tehdään aina kolmatta kymmentä.
Ehkä joukkueet pitäisi jakaa täysin uudella tavalla, leftillä ampuvat vastaan rightit, tms. Laatua
pitäisi saada enemmän kuin määrää maalijuhliin.
Numero 26 ja numero 22..
Tampa Bay Lightning on St.Louis Bluesin kanssa NHL:n kärkijoukkue hyökkäystehossa toistaiseksi.
Martin St.Louis on ollut NHL:n pistepörssin kakkosena tai kolmosena viime viikkojen aikana.
St.Louis oli jo viime kaudella joukkueensa paras pistemies ja plus-miinustilaston johtaja kunnes
katkaisi jalkansa ja missasi 26 ottelua.
St.Louis kantaa numeroa 26, koska poikavuosina Quebecissä hänen esikuvansa oli myös
baarituolin kokoinen "Le Petit Viking" Montreal Canadiensin numero 26, Mats Näslund.
St.Louis aloitti ammattilaisuransa Calgary Flamesin organisaatiossa, mutta sai paremman
mahdollisuuden pelata Tampassa. Martin St.Louis ei oikeastaan ole mikään suuresta
tuntemattomuudesta huipulle noussut jääkiekkoilija - hän pelasi neljä kautta yliopistokiekkoa
Vermontin yliopistossa 1993-97 ollen kolmella kaudella ehdolla Hobey Baker-palkinnon voittajaksi.
Kolmella ensimmäisellä ammattilais- kaudellaan St.Louis pelasi IHL- ja AHL-liigoissa yli piste per
ottelu tahdilla.
Dan Boyle on ollut toinen Tampan pelaaja, joka on ollut yllätysnimi NHL:n pistepörssissä
sijoittuen parhaitten puolustajien listalla neljän kärkeen. Myös Boyle kantaa poikavuosien idolinsa
numeroa NHL:ssä - Boylen esikuva oli Philadelphia Flyersin Rick Tocchet.
Kun puhutaan Tampan parhaista pelaajista, aina mainitaan Vincent Lecavalier, Martin St.Louis,
Brad Richards ja Nikolai Khabibulin; mutta ei sovi unohtaa joukkueen kokeneinta, ylivoimapelin
ja roskamaalien kuningasta "Big Dave" Andreychukia, joka on ottamassa omiin nimiinsä Phil
Espositon ylivoimamaalien NHL- ennätyksen 249 maalia millä hetkellä tahansa. Espo toimii
Tampan ottelujen radioselostajana nykyisin - hän oli aikaisemmin yksi Lightningin perustajista ja
seuran GM seitsemän kauden ajan.
Jason Arnott palasi Dallas Starsin kokoonpanoon viime viikon keskiviikkona kotiottelussa Florida
Panthersia vastaan. Arnott pelasi sentterinä Pierre Turgeonin ja Scott Youngin keskellä uudessa
ketjussa, joka teki 10 laukausta Floridaa vastaan. Mike Keenan teki oivallisen valinnan
laittaessaan Jani Hurmeen maalille tähän otteluun Roberto Luongon sijasta. Dallas voitti
laukaukset ottelussa täysin ylivoimaisesti 44-13, kolmannessa erässä 13-0, Jani Hurme pelasi
aivan fantastisesti.
Tim Thomas otti viime viikon keskiviikkona NHL-uransa toisen voiton, toisessa
NHL-aloituksessaan Bruinsin tuhotessa Washington Capitalsin MCI Centerissä 7-2. Thomas
pelasi loistavasti torjuen mm. kahdeksan Jaromir Jagrin laukausta.
Jose Theodore aloitti kauden vain yhdellä voitolla ensimmäisistä viidestä aloituksestaan. Theodore
päästi neljä maalia 14:sta laukauksesta Philadelphia Flyersia vastaan ja sai antaa paikkansa Jeff
Hackettille pari viikkoa sitten. Hackett ei hävinnyt yhtään aloittamaansa ottelua paikattuaan
Theodoren eikä ole vieläkään hävinnyt kertaajaan tällä kaudella.
Mutta Montreal Canadiens heitti Theodoren tuleen perjantaina tuttua Carolina Hurricanesia
vastaan. Thedore teki yhden kauden hienoimmista pelastuksista ottaessaan selkäänsä pudonneen
kiekon hanskallaan kiinni - vaikea pelastus selittää, se on itse nähtävä. 38 torjuntaa - Jose oli
suurin syy sille, että Habs onnistui ottamaan pisteen.
Paha menetys St.Louis Bluesille menettää joukkuetta jäähyissä ja laukauksissa johtanut ja
pisteissä kolmanneksi parhaana ollut Keith Tkachuk murtuneen jalkaterän vuoksi 4-6 viikoksi -
Tkachuk heittäytyi kiekon eteen Nashvilleä vastaan.
Tom Rock..
New Jersey Devilsin Mike Danton joutui vilttiin vähän aikaa sitten ja valitti tästä GM Lou
Lamoriellolle. Sama pelaaja kieltäytyi lähtemästä farmiin viime vuonna. Jos kyseessä olisi pelaaja,
joka olisi pelannut 500 peliä NHL:ssä, ehkä hän saisi jonkin verran sympatiaa. Vancouver
Canucksin Harold Drukenilla oli otsaa sanoa Vancouverin GM Brian Burkelle ettei hän lähde
farmijoukkueeseen kahden viikon kuntoutusjaksolle. Danton pääsi pelaamaan neljä päivää
mussutustensa jälkeen - Druken taas myytiin muualle pian.
Suurin ero NHL-jääkiekossa viimeisten 25 vuoden aikana mitä olen sitä seurannut ei ole pelaajien
nopeudessa tai varusteteknologiassa. Ei edes rahassa, jota voidaan pitää kaiken pahan alkuna.
Suurin ero on näitten poishemmoteltujen urheilijoitten huonossa asenteessa.
25 vuotta tai vielä 15 vuotta sitten farmikomennuksista kieltäytyneitten pelaajien NHL-urat olisi
haudattu toimitusjohtajien toimesta. Eddie Shore olisi keksinyt jotain vielä mukavampaa..
Tomi Kallio pelasi hyvän training campin Atlantassa tehden kolme maalia. Mutta sarjakauden
alettua hän oli tehoton pelaten Trashersin kahdessa parhaassa ketjussa ensimmäisissä kahdessa
NHL-pelissä. Sen jälkeen Kallio joutui vilttiin neljästi seuraavien viiden ottelun aikana. Hänellä oli
kaksi syöttöä ja miinus kaksi neljässä pelissä tilastossaan.
Trashers lähetti Kallion farmijoukkueeseen - samalla tavalla kuin viime kaudella lähettivät Patrik
Stefanin - jotta tämän hyökkäyspeliin saataisiin siellä lisää potkua. Atlantan sikariporras on
todennäköisesti ollut todella yllättynyt kun 120 NHL-peliä pelannut pelaaja kieltäytyi menemästä
farmijoukkueeseen. Tomi Kallio on pidetty ja korkeassa arvossa arvostettu pelaaja Atlantassa.
Mutta hän ei ole puolustava pelaaja - hänen on pelattava joko ykkös- tai kakkosketjussa
ollakseen tehokas.
Kukaan ei syytä Tomi Kalliota Atlantan ongelmista jäällä. Toivottavasti hän menee
farmijoukkueeseen ja jatkaa lupaavaa NHL-uraansa pian.
Pasi Nurminen pelasi Torontossa torstaina ja auttoi ihmepelastuksellaan Atlantaa katkaisemaan
seitsemän pelin häviöputken tasapelillä. Nurminen potkaisi takanaan ilmassa olleen kiekon pois
vaara-alueelta vatsallaan maaten pelin ratkaisuvaiheilla. Atlantan Patrik Stefan tasoitti pelin
Toronton puolustuksen mokasta ja Leafsin kotiyleisö buuasi omansa pois jäältä.
Ennen peliä päävalmentaja Curt Fraser teki erikoisen vedon laittaessaan joukkuetta maaleissa
johtavan Ilja Kovalchukin katsomoon näkemään pelin paremmin. Kovalchuk on koko NHL:n
huonoin plus-miinus tilastossa -13.
"Sekä Iljalla että Danyllä (Heatley) on ollut vaikeaa tämän kauden alussa. Vaikka he ovat tehneet
pisteitä, he ovat päästäneet paljon omaan päähän. Niinpä mielestäni oli tärkeää tänä iltana, että
Ilja ottaa askeleen taaksepäin ja saa nähdä pelin kunnolla katsomosta. Hän on liigan huonoin
plusmiinuspelaaja -13:a. Hän on niin nuori ja lahjakas pelaaja, että hän pystyy tuomaan paljon
enemmän joukkueemme hyväksi," sanoi Fraser TSN:n haastattelussa.
Kukaan ei ole joukkuetta tai peliä korkeammalla. Iljan istuttaminen oli Fraserin viesti koko
joukkueelle ja tasapelillä valmentaja sai ainakin moraalisen voiton.
Curt Fraser oli pelaajana yksi tämän kirjoittaneen suosikkeja pari vuosikymmentä sitten
Vancouverissa. Rehellinen ja kovasti yrittävä taitava pelaaja, joka ei antanut kenenkään koskaan
töniä itseään ympäriinsä. Valmentajana Fraser on samanlainen.
Atlantan kymmenen peliä ilman voittoa kauden alussa on jo historiallisen surkea aloitus, vain San
Jose Sharks 1994-95 11:a, Minnesota North Stars 1973-74 11:a, Pittsburgh Pirates 1927-28
11:a ja NY Rangers 1943-44 15:a pelin voitottomilla putkillaan ovat Atlantaa edellä.
Saa nähdä saako Fraser kenkää ennenkuin Trashers tekee uuden \"ennätyksen\".
Atlantan Media Guide listaa Iljan peräti 235 paunauseksi; pituutta 6\"2. Ilja on uskomattoman
nopea käsistään isoksi ja painavaksi roikaleeksi.
Los Angeles Kingsin Jason Allisonilla kävi hyvä tuuri viime viikolla loukatessaan polvensa
Atlantan puolustajan Andy Suttonin polvitaklauksesta - Kingsin parhaan pistemiehen polvi
vääntyi, mutta nivelsiteita ei mennyt poikki. Allison missaa seuraavat 10-12 viikkoa, mutta ei
joudu leikkaukseen, joka olisi lopettanut koko kauden tähän. Sutton ei saanut NHL:ltä
minkäänlaista rangaistusta, koska NHL katsoi tämän yrittäneen taklata olkapäällään, ei tahallaan
polvella.
Allisonin menettäminen on todella paha isku LA Kingsille ja varsinkin sen ylivoimapelille erittäin
kovassa Lännen konferenssissa. Allison on todellinen pelijohtaja LA:ssä, pelaaja joka tekee
muista parempia samalla. Toinen ylivoimapelispesialisti Ziggy Palffy oli myös syrjässä
nivusvamman takia, mutta ei onneksi joutunut leikkaukseen ja palasi takaisin kokoonpanoon viime
viikolla.
Hellää huolenpitoa..
Hyvä esimerkki NHL-tappelijoiden välillä vallitsevasta toisen hellästä huolenpidosta ja
kunnioittamisesta viime viikon tiistaina: Montrealin Stephane Quintal tappeli Anaheimin Kevin
Sawyerin kanssa ja huomasi yhtäkkiä keskisormensa vääntyneen outoon asentoon. Hän näytti
sormeaan Sawyerille, joka välittömästi lopetti tappelemisen huudahtaen melkein kauhuissaan:
"Oh my God! Go to the dressing room!".
Quintalin keskisormi meni sijoiltaan ja hän joutui seuraamaan pelit Carolinassa ja Torontossa
syrjästä.
Kiireinen Kanadan kiertue Sawyerilla; hän tappeli lauantaina Edmontonissa Georges Laraquen
kanssa, maanantaina Torontossa Tie Domin kanssa ja siis tiistaina vielä Montrealissa puolustaja
Stephane Quintalin kanssa. Quintal ei oikeastaan ole tappelija pelaajarooliltaan - Montreal
Canadiens hankki Sylvain Blouinin Minnesotasta. Montrealista kotoisin oleva Blouin hankki 293
jäähyminuuttia 86:ssa ottelussa Minnesotan paidassa. Järkevä hankinta Habsilta, jolla ei ole varaa
menettää vakiopelaajia kuten Quintal tappeluissa saatuihin loukkaantumisiin.
Kanadalainen urheilukanava TSN testasi katsojiensa mielipidettä tappelujen vähenemisestä
äänestyksellä: 64 % katsojista ei pitänyt tappelujen vähenemisestä - haluaisi nähdä enemmän
hyviä tappeluja
24 % katsojista ei välitä puoleen tai toiseen
12 % katsojista piti suuntausta hyvänä ja haluaisi päästä eroon tappeluista kokonaan.
Ellei Atlanta Trashers tai joku muu NHL-joukkue ehdi tehdä sopimusta Bostonissa viimeksi
pelanneen maalivahti Byron Dafoen kanssa, hän saattaa edustaa Kanadaa Deutschland Cupissa.
Kuusi NHL-joukkuetta on antanut pelaajiaan - siis sopimuksen alla olevia farmipelaajiaan -
Kanadaa edustavan joukkueen käyttöön.
San Jose Sharksin GM Dean Lombardi sanoi, että viime kaudella hänen parhaat pelaajansa
-pelaajat, jotka olivat jatkuvasti hyviä - olivat Brad Stuart, Evgeni Nabokov, Mike Ricci ja Scott
Thornton. Stuartia tarvitaan kokoonpanossa kipeästi, mutta jotain tolkkua on pidettävä
palkkavaatimuksissakin. Nyt Stuart on lähtenyt San Josesta kotiinsa Albertaan.
Colorado Avalanchen ylivoimapeli on ollut pahasti tukossa kauden alussa, viime viikolla NHL:n
toiseksi huonoin. Jotenkin mietityttää se, että joko Avsin johtoa kaduttaa Chris Druryn myyminen
muualle. Drury on loistava playoff-pelaaja, voittomaalien erikoismies, jonka tehokkuutta
Coloradossa nyt tarvittaisiin. Nyt Calgary Flames saa hyötyä Chris Druryn pelistä kaikissa
tilanteissa, häntä käytetään jopa alivoimissa. Drury teki torstaina uransa ensimmäisen vajaalla
tehdyn maalin Buffalon Martin Bironin selän taakse.
Marc Savardin treidaaminen pois Calgarystä on vain ajan kysymys - viime viikon torstaina
aamuharjoituksissa Savard sai kuulla joutuvansa jälleen seuraamaan pelin (Buffalo Sabres)
pressboxista mutta tällä kertaa valmentaja Greg Gilbert ei edes itse kertonut Savardille
päätöksestään vaan Savard sai kuulla asiasta apulaisvalmentaja Brian Skrudlandilta.
Gilbertillä ei selvästi ole mitään käyttöä Savardille - Flames yrittänee saada puolustajan vaihdossa
mahdollisimman pian.
St. Louis Bluesin Eric Boguniecki - viime vuoden MVP AHL:ssä - vakuutti hyvällä pelillään
kovan joukkueen ykkösketjussa niin, että Blues antoi hänelle NHL-sopimuksen. Boguniecki teki
3+4 ensimmäisessä seitsemässä ottelussaan.
Mielenkiintoinen tilasto NHL:n uusien sääntötulkintojen mukana on ollut se, että vain yksi
kakkonen enemmän on vihelletty per peli kuin viime kaudella. Pelättyä jäähysumaa ei ole siis
tullut.
NHL:n pomo Gary Bettman pitää ensimmäistä kertaa NHL-kaukaloihin asennettuja
päätyverkkoja välttämättömänä pahana. Bettman oli kysynyt yhdeltä MLB-seuran
toimitusjohtajalta koska viimeksi baseball-seura oli saanut valituksen kotipesän takana olevasta
suojaverkosta. Vastaus oli "100 vuotta sitten, eli silloin kun verkot ensimmäisen kerran
asennettiin."
Monet Bettmanin tuomat uudistukset ovat hyviä NHL:lle, mutta esimerkiksi nämä uudet
sääntötulkinnat eivät varmasti ole tulleet NHL:n tuomareilta tai heidän pomoltaan Andy Van
Hellemondilta - Bettman on niitten takana. Bettman, joka ennen NHL-pestiään johti koripallon
NBA-liigaa sai kuulemma kiekon lahjaksi tullessaan NHL:n pomoksi ja vietti sitten koko
loppupäivän yrittäen avata sitä..
NY Rangersin maalivahti Mike Richteriä on kunnioitettava sisusta - molempien polvien
leikkausten jälkeen Mike on aina palannut, pelasi viime kaudella olympialaisten finaalissa, on
voittanut urallaan Stanley Cupin ja World Cupin. Viime viikolla Richter voitti NHL-uransa 300:n
ottelun - 300:n voiton kerhossa on vain 19 jäsentä. Kärjessä Patrick Roy 520 voitolla.
Viime viikon torstaina vietettiin Pohjois-Amerikassa Halloweenia, vanhaa kelttiläisten
pakanajuhlaa, johon kuuluvat kauhuelokuvat, kaiverretut kurpitsat ja pukeutuminen
naamiaisasuihin, yleensä kauhua herättäviin asuihin.
Philadelphia Flyersin kotiottelussa Phoenixiä vastaan Jeremy Roenick ilmestyi veryttelyyn juhlan
kunniaksi pukeutuneena parin vuosikymmenen takaiseksi Bobby Clarkeksi; vaalea kihara
peruukki, pitkät mustat housut mallia 1982 ja Clarken nimi ja jäädytetty numero 16 paidan
selässä..heh. Ainakin Clarke näytti olevan huvittunut tämän nähdessään..
Samassa ottelussa pienikokoinen veteraanipelaaja Mark Recchi sai kyynärpäätä Ossi Väänäseltä
ja pudotti hanskat ja veteli köniin itseään päätä pidemmälle puolustajalle. Hyvä tapa oppia
taklaamaan puhtaasti.
Maalivahti Brian Boucher myytiin Philadelphiasta Phoenixiin viime kesänä - Philly sai vaihdossa
maalivahti Robert Eschen ja sentteri Michal Handzusin. Boucher on viime aikoina saanut pelata
Sean Burken loukkaantumisen vuoksi - pelaajakaupan musta hevonen on kuitenkin erittäin hyvin
puolustavaa peliä pelaava Handzus, joka ei ole näyttävä pelaaja, mutta jolle valmentaja Hitchcock
on erittäin onnistuneesti löytänyt paikan 2-3 ketjujen sentterinä.
Örnsköldsvik sucks..
Sedinin kaksoset olivat kesän 1999 draftin ykkös- ja kakkosnimiä. Viime kaudella tvillingarna
Sedin olivat niin paljon hitaampia kuin muut pelaajat jäällä Vancouver Canucksissa, että tuntui
oudolta miksi seura piti heitä yleensä kokoonpanossa; huippuvarausmiljonäärejä, joitten
saamiseksi Vancouver luopui paljosta, ja selvästi hitaampia pelaajia jäällä kuin muut. Viime
kesänä kaksosten sanottiin keskittyneen voiman ja nopeuden tuntuvaan lisäämiseen
kesäharjoittelussaan
Nyt kaksosten yhteinen maalimäärä on yksi. Jopa puolustaja Bryan Allenilla on enemmän maaleja
kuin mielettömällä hypellä rahakasojen ja ilmaisten Volvojen alle upotetuilla Örnsköldvikin
nynnykaksosilla yhteensä. Vancouver Canucks ei millään voi myöntää kallista erehdystään.
Bobby Clarkekin sentään myöntää erehdyksensä. Viime viikolla hän sanoi radiohaastattelussa
tylysti myyneensä vuosia parhaana NHL:n ulkopuolella pelaavana jääkiekkoilijana pidetyn Jiri
Dopitan Edmontoniin, koska "tämä ei osaa pelata." Heh.
Viime otteluissa Dopita on pelannut suhteellisen hyvin uudessa ketjussa Georges Laraquen ja
Marty Reasonerin kanssa.
Legendaarisen Bob Probertin ura on ohi Chicagossa. Seura on ilmoittanut tarjoavansa Probielle
hommia organisaatiossa ja maksavansa tämän kauden palkan kokonaisuudessaan. Probert itse
haluaisi pelata kauden loppuun ja on saanut harvinaisen luvan neuvotella muitten NHL-seurojen
kanssa siirrosta, jos jollakin olisi vanhalle soturille vielä käyttöä.
Blackhawks vetää suureen halliinsa todella surkeita yleisömääriä mikä on häpeä kun ollaan
yhdessä maailman suurimmista ja parhaimmista urheilukaupungeista. GM Mike Smith laski Tony
Amonten menemään muitten mukana ja nyt joukkueella ei ole edes Probertia..
Paul Kariya teki Bostonissa Steve Shieldsin selän taakse hattutempun, yksi maaleista erittäin
hienolla rystylaukauksella. Kariya on NHL:n paras "kronkkupuolen" laukaisija Mats Sundinin ja
Joe Sakicin kanssa. Kariya saattaa tietää muutaman niksin miten kiekko toimitetaan maalivahti
Steve Shieldsin selän taakse - Shields pelasi aikaisemmin Anaheimissa.
Todd Bertuzzi on takkuisen alun jälkeen nousemassa taas myös pistepörssissä, 2+4 Canucksin
meneillään olevan pelikiertueen ensimmäisissä kahdessa pelissä.
Vanhana jaksaa..
Chicago Blackhawksin ikinuori puolustaja Phil Housley upotti LA Kingsin torstaina jatkoajalla
ampumalla lämärin Felix Potvinin taakse. Housley tuli NHL-peleihin 1982 suoraan
amerikkalaisesta lukiokiekosta ja on vieläkin erittäin vaarallinen hyökkäävä puolustaja.
Kaikessa hiljaisuudessa myös St.Louis Bluesin Al MacInnis on kokoamassa vaikuttavaa tilastoa
puolustajana.
Puolustajien kaikkien aikojen pistetilasto:
1. Raymond Bourque 1.579 pts.
2. Paul Coffey 1.531 pts.
3. Larry Murphy 1.216 pts.
4. Al MacInnis 1.213 pts.
5. Phil Housley 1.211 pts.
New Yorkissa Mark Messier on jo nyt tehnyt kuusi maalia eli yhtä paljon kuin koko viime
kaudella yhteensä. 42 vuotta tammikuussa täyttävä "Moose" pystyy edelleen luistelemaan
muitten vauhdissa, ehkä kukaan Rangersin organisaatiossa ei uskalla ehdottaa Messierille että ura
alkaa olla loppupäässä..
Messier meni juuri Larry Murphyn ohi kaikkien aikojen pelattujen pelien listalla 1616:a
ottelullaan. Edellä on enää vain Gordie Howe. (1767). Messierillä oli viime kaudella
loukkaantumisongelmia - Moosen kuntoa ei kukaan ole koskaan asettanut kyseenalaiseksi.
Valmentaja Bryan Trottier on istuttanut Eric Lindrosia vilttiketjussa jo muutaman kerran - mutta
Messier pelaa.
Öljyn viikko
Edmonton Oilers alkaa todella takkuisen alun jälkeen näyttää merkkejä siitä, että parempaa voi
olla tulossa. Öljyä on testattu henkisesti kauden alussa. Perjantaina Oilers pelasi kotona Buffalo
Sabresia vastaan tasapelin 1-1. Kukaan ei ollut tyytyväinen vain yhteen pisteeseen
matkaväsyneestä Buffalosta.
Mika Noronen aloitti kauden toisen pelinsä Edmontonissa - sitä ennen hän oli pelannut lokakuun
19. häviön Phoenixiä vastaan. Martin Biron on urakoinut kaikki muut.
Noronen pelasi erinomaisesti Edmontonissa, pitäen joukkueensa pelissä mukana hienoilla
torjunnoilla; 39 torjuntaa yhteensä, joista tärkein viimeinen, jatkoajan päätteeksi Mike Comrien
pysäyttäminen yksinläpiajosta.
Buffalon sentteri Chris Gratton on viimeinkin lunaustamassa lupaustaan - hän johtaa joukkuettaan
pisteissä yhdeksän vuotta sen jälkeen kun hän oli korkea varaus, peräti kolmas 1992.
Buffalossa kausikorttien myynti ei ole ollut kovin hyvää - on ymmärrettävää, kun fanit viimeksi
näkivät seuran omistajan tätä vietiin alakaupungille käsiraudoissa…siitä ei tule mukavaa ja
lämmintä fiilistä. NHL on ottanut Sabresin haltuunsa huijariksi osoittautuneen omistajan jätettyä
sen konkurssin partaalle.
Buffalon pitäisi ehkä laittaa logonsa tilalle teksti: FOR SALE
Janne Niinimaa on ollut joukkueen harvoja valopilkkuja; viiden peräkkäisen pelin pisteputki ja
jälleen todella paljon jääaikaa, yli 29 minuuttia keskimäärin per ottelu. Pelaaja voi toki säästellä
energiaansa pelatessaan, mutta Niinimaan minuutit nostaa suurempaan arvoon vielä se, että hän
pelaa erittäin paljon luistelevaa hyökkäyspeliä ja osallistuu aina hyökkäyksiin tarvittaessa
unohtamatta oman pään peliä. Janne on viimeisiä puumailan jättäneitä pelaajia ja ampuu nyt
enemmän laukauksia - enemmän maaleja.
Tämän jälkeen Oilers lähti peräti kuuden ottelun kiertueelle; aloittaen hyvin Chicagossa voitolla
sunnuntaina ja sitten häviämällä New Yorkissa tiistaina. Tommy Salo pelasi hyvin Buffaloa ja
Chicagoa vastaan, mutta ei vakuuttanut New Yorkissa.
Jounin NHL-raportit Sport FM-radiossa joka torstai.