Nikolishinin, Skrastinsin, Kariyan ja Selänteen hankinnan jälkeen seuran ainoana heikkona kohtana pidetään maalivahtikaksikkoa David Aebischer - Philip Sauve. Vaikka Patrick Roy, Tony Granato ja Lacroix ovat kukin vuorollaan
lausuneet, että organisaation omille kasvatelle Aesbicherille ja Sauvelle pitää antaa mahdollisuus
tavoitella ykkösvahdin paikkaa, niin oikeastaan kukaan ulkopuolisista asiantuntijoista ei usko nuorten miesten mahdollisuuksiin. Suunnilleen jokainen myytävänä oleva maalivahti on siirtohuhuissa liitetty Avalancheen, vaikka seura on toistuvasti ilmoittanut lähtevänsä ensi kauteen
omilla kasvateilla.
Viime viikon alussa Denver Postissa julkaistussa artikkelissa Lacroix sanoi, että veteraanimaalivahdin hankinta ei ole edes käynyt hänen mielessään. Toimittajan ”ettehän te sitä sanoisi vaikka hakisittekin veteraanivahtia”-kommenttiin Lacroixin vastasi hieman ärtyneesti. "Why not? Why would we say different?" ja toisti jälleen kerran että Aebischer ja Sauve ovat
teoillaan ansainneet näyttöpaikan ja heille pitää se antaa. "It's an issue of respect, and that's the way
we operate".
Tälläisten lausuntojen jälkeen Avalanchen on pakko aloittaa ensi kausi kahdella NHL-tasolla suhteellisen kokemattomalla maalivahdilla. Kokeilu tulee kestämään ainakin
ensimmäisen neljänneksen ajan, sillä sitä lyhyemmässä ajassa kahta kokelasta ei pysty testaamaan.
25-vuotiaan Aebischerin näytöt ovat tähän mennessä hiukan vakuuttavammat kuin parisen vuotta nuoremman Sauven. Jälkimmäisellä AHL-kaudellaan sveitsiläinen pelasi niin hyvän runkosarjan ja pudotuspelit, että Avsien johtoryhmä päätti pitää hänet ja myydä Marc Denisin Columbukseen. Vuosi vuodelta kehittynyt otti ensimmäisen taka-askeleensa päättyneellä kaudella. Itselleni oli suuri pettymys ettei Aebischer pystynyt tammikuussa voittamaan peliäkään Royn ollessa lonkkansa vuoksi sairaslomalla. Kuitenkin uskon, että reilun kuudenkymmenen NHL-ottelun kokemuksen ansiosta Aebischer saa ensimmäisenä kokeiluvuoron.
Vaikka Sauven näytöt AHL-tasolla ovat Aebischeriä vähäisemmät, niin joissakin piireissä häntä pidetään todennäköisempänä vaihtoehtona uudeksi ykkösvahdiksi. Buffalossa syntynyt Sauve on ollut kolme kautta Bearsien ykkösmaalivahti, mutta toistaiseksi hän ei ole ainuttakaan pudotuspelisarjaa AHL:ssä. Runkosarjassa hän on kuitenkin ollut vakuuttava ja saanut kahdesti kauden lopussa Bearsien MVP-palkinnon. Hockey Newsin Future Watchissa Sauve rankattiin 'Lanchen lupaavimmaksi prospektiksi ja ainoana seuran nuorukaisista pääsi koko liigan top 50 listalle, sijalle 41.
Jollei kumpikaan kokelas läpäise testiä, niin organisaation johdolla on edessä palaverin paikka. Kuka, mihin hintaan ja milloin? Jollei ennen huhtikuun alkua ole tapahtunut mitään, niin viimeistään silloin huhumylly kohoaa ennen näkemättömiin sfääreihin.
Farmijoukkueessa maalivahdin räpylä on yhtä kokemattomissa käsissä kuin emojoukkueessakin. Slovakki Peter Budaj paransi otteitaan rookiekauden kuluessa ja aloittaa syksyllä Bearsien ykkösenä. Kakkosvahdin nimi ei ole kirkossa kuulutettu, mutta vahvin ehdokas on keväällä
sopimuksen saanut Tom Lawton. Hän oli viime kaudella farmien farmin UHL:n paras maalivahti, joten on vaikea uskoa että Bears-maalin vartiointi jätettäisiin kahden näin kokemattoman moken varaan. Mahdollisesti heinä-elokuun aikana farmijoukkueen palkkalistoille otetaan vielä yksi
AHL-kokemusta omaava veteraani.
Viimeinen pinnistys ennen lakkoa
Kevään pudotuspelien ja Royn ilmoituksen jälkeen GM Lacroixilla näytti olevan edessään Mission
imbossible. Hänen pitäisi uudistaa joukkueen kolmos- ja nelosketjut ja mahdollisesti hankkia seuralle uusi ykkösmaalivahti. Ja samalla tavoitteena oli pitää kiinni organisaation kolmesta perusperiaatteista. Ensimmäiseksi, palkkabudjetti pidetään kurissa. Toiseksi, vapaita agentteja
metsästettäessä pidetään yllä matalaa profiilia. Ja kolmanneksi, organisaation omia kasvatteja pitää
pystyä jalostamaan NHL-tasolle.
Ensimmäistä tehtävää helpotti Patrick Royn päätös uran lopettamisesta, sillä ilmoitus pienensi Avalanchen pelaajabudjettia seitsemän miljoonan taalan verran. Pienempiä säästöjä saatiin Scott Parkerin ja Steve Reinprechtin ulostamisella sekä Jeff Shantzin, Greg de Vriesin ja Bryan Marchmentin hylkäämisellä. Toisaalta Peter Forsbergin ja Derek Morriksen uusien sopimusten palkankorotukset, Nikolishinin, Skrastinsin, Selänteen ja Kariyan palkat sekä Alex Tanguayn ja Bates Battaglian
tulevat sopimukset syövät nämä säästöt. Jos Lacroix haluaa pitää pelaajabudjetin vanhalla tasolla, niin nikolaikhabbiboullin-seanburke -tasoisiin veteraanihankintoihin ei ole varaa. Ei edes Felix
Potviniin. Kolmos-nelosketjulaiseen á la Magnus Arvedssonin raha saattaa vielä riittää, mutta eri asia onko Avsien johtoryhmällä sellaiseen siirtoon kauden tässä vaiheessa halua.
Malliesimerkki PL:n perinteisestä suhtautumisesta vapaisiin agentteihin on Greg de Vriesin kohtelu. Viime syksynä Lacroix teki de Vriesille tarjouksen pitkästä sopimuksesta, mutta pelaaja ja hänen agenttinsa Pat Morris hylkäsivät tarjouksen. Periaatteitaan noudattaen Lacroix ei ole tehnyt
Gregille uutta sopimustarjousta, vaikka miehen menetys on Avalanchen puolustukselle todella paha. Omasta organisaatiosta de Vriesin korvaajaa ei löydy, sillä farmijoukkue Hersheyn pakisto koostuu pääosin AHL-jyristä ja heistäkin paras, Bryan Muir, on kesällä rajoittamaton vapaa agentti.
Näillä näkymin Lacroix yrittää korvata de Vriesin kesäkuun lopussa hankitulla Karlis Skrastinsilla, mutta latvialainen ei ole fyysisesti yhtä kova eikä kokenut kuin de Vries. Toinen UFA-veteraanipuolustaja, siirtorajalla hankittu Bryan Marchment sai samantapaisen kohtelun kuin de Vries. Jonkinlaisia neuvotteluja seuran ja Marchmentin on huhuttu käyneen, mutta heinäkuun alkaessa ex-Hain nimi löytyi vapaiden pelaajien listalta.
Selänteen ja Kariyan hankinta mursi organisaation vanhan ”meillehän ei kalliita UFA-miehiä osteta”-periaatteen. Vaikka kaikkialla on toitotettu, että Kariya ja Selänne tulivat todella halvalla, niin se on vain osatotuus. Yhteishinta on halpa, mutta se johtui Kariyan ”ilmaisuudesta”. Ei Selänteen saama 5,8 miljoonaa taalaa kovinkaan kaukana Teemus nykyisestä markkina-arvosta ole. Sillä summalla sijoitutaan Avalanchen palkkataulukossa neljänneksi Foppan, Sakicin ja Blaken jälkeen, mutta ennen Footea, Morrista ja Hejdukia. Varmasti juuri paketin yhteishinta, sopimuksen pituus - vain yksi vuosi - ja ajankohta saivat Lacroixin rikkomaan yhden perusperiaatteistaan. Kukaan ei tiedä pelaataanko vuoden päästä NHL-kiekkoa - ja jos pelaataan, niin nähdäänkö Pepsi
Centerin jäällä enää numeroa 21...
Myös muiden huippujoukkueiden toimitusjohtajien tekemiset ovat vaikuttaneet Avalanchen asemaan ensi kauden suurimpana ennakkosuosikkina yhtä paljon kuin seuran oman toimitusjohtajan tekemiset. Detroitissa kärsitään post-Bowman syndroomaasta ja isä Ajan ahdisteluista. Derian
Hatcherin hankinta vahvisti puolustusta, mutta Sergei Fedorov on joukkueelle tärkeä pelaaja playoffseissa. Dallasissa isolla rahalla koottu ryhmä on kuristumassa omistajan kukkaron nyöreihin. Vancouverissa - ja St. Lousissa - ihmetellään kadonneen ykkösvahdin arvoitusta. Yllättäen Coloradon pahimmat läntiset vastustajat saattavatkin ensi kaudella tulla Kaliforniasta, mikä on
Avs-fanien kannalta hyvä uutinen. Kings ja Sharks eivät ole voittaneet Avalanchelta yhtään pudotuspelisarjaa, vaikka molemmat ovat koittaneet sitä kahdesti. Mutta toisaalta. Ei ollut Minnesotaakaan voittanut Avseilta yhtään sarjaa ennen tätä kevättä...
