Viime kausi oli täynnä niin pelillisiä kuin kaukalon ulkopuolisia pettymyksiä. Koko kauden kestänyt selkkaus tähtisentteri Eric Lindrosin ja toimitusjohtaja Bobby Clarken välillä saatiin päätökseen kesän aikana, kun Lindros siirtyi suuren kohun saattelemana New York Rangersin organisaatioon. Joukkueen tähtipelaajat kärsivät loukkaantumisista, ja joukkue joutui vaihtamaan valmentajaa kesken kauden heikkojen otteiden takia. Uudeksi päävalmentajaksi nimitettiin kovissa koitoksissa kypsynyt Bill Barber, ja hänen tulokaskautensa NHL-joukkueen peräsimessä poiki lopulta arvokkaan palkinnon, kun hänet valittiin heti vuoden parhaaksi valmentajaksi. Vaikka repaleinen kausi päättyi lopulta karvaan kalkin nielemiseen tärkeimmässä vaiheessa, niin viime vuoteen sisältyi myös paljon hyvää. Flyersin suurin ongelma menneinä vuosina on ollut maalivahtipeli, mutta viime kauden tulokasvahti Roman Cechmanek osoitti olevansa aivan maailman terävintä kärkeä. Hienot otteet runkosarjassa vakuuttivat kaikki epäilijät, ja hän sijoittui lopulta toiseksi kauden parasta maalivahtia äänestettäessä.
Bobby Clarke ahkerana kesän aikana
Paljon parjattu GM Bobby Clarke nosti huimasti osakkeitaan kesän aikana, sillä Flyers nousi kertaheitolla erääksi ensi kauden suurimmista suosikeista. Clarke oli ahkerana niin pelaajakaupoissa kuin vapaa agentti –markkinoilla ja hän onnistui paikkaamaan joukkueen suurimpia pelillisiä aukkoja erinomaisilla siirroillaan.
Tärkein yksittäinen tapahtuma oli tietenkin Eric Lindrosin kauppaaminen pitkien ja tuskallisten vaiheiden jälkeen Isoon Omenaan. Philadelphia sai vaihdossa yhteensä kolme pelaajaa, joilta voidaan odottaa todella hyvää panosta ensi kauden aikana. Tsekkilaituri Jan Hlavav osoitti viime kaudella kuuluvansa NHL:n nousevien huippulaiturien joukkoon, ja häntä kaavaillaan tulevan kauden kolmosketjun laituriksi. Hlavac on nopea ja taitava pelaaja, joka on synnynnäinen maalintekijä. 25-vuotias Hlavac teki jo viime kaudella (toinen NHL:ssä) pisteitä kuin vanha konkari eikä ole mitään syytä olettaa hänen kehityksensä lopahtavan. Ruotsalaispakki Kim Johnsson tulee vahvistamaan Flyersin alakertaa liikkuvuudellaan ja kiekollisilla taidoilla, sillä viime kaudella juuri tämä osa-alue oli eräs Flyersin akilleenkantapäistä. Koko kaupan suurin jokerikortti on kuitenkin Rangersin ensimmäisen kierroksen varaus vuodelta 1999. Tsekkilaituri Pavel Brendl on takonut huikeita maali- ja pistelukemia junioreissa, mutta hän ei saanut syystä tai toisesta koskaan näyttöpaikkaa Rangersissa. Nuoren miehen työasenne on kyseenalaistettu Rangersin taholta, mutta Flyersin harjoitusleirillä ja –peleissä hän on ollut eräs joukkueen suurimmista yllättäjistä. Brendl on puhdasoppinen sniper, jonka suurin heikkous on heikohko puolustuspään pelaaminen. Brendl muistuttaa monessa mielessä nuorta Brett Hullia, ja hänellä on suuri tulevaisuus kaiken natsatessa kohdalleen. Brendl ansaitsi paikan kokoonpanosta kauden avauksessa loistavilla ja ennakkoluulottomilla otteilla.
Flyers hankki myös muutaman todella kovan vahvistuksen vapailta markkinoilta. Phoenixin ja Chicagon monivuotinen tähtisentteri Jeremy Roenick solmi heinäkuun alussa rahakkaan sopimuksen vapaana agenttina, joten nyt Flyersilla on ensi kaudella kaksi todella kovan kaliiberin keskushyökkääjää joukkuessaan. Sentteriosasto meni kokonaisuudessaan melko lailla uusiksi, sillä joukkueen kolmossentteriksi hankittiin Jiri Dopita Petra Svetinista. 32-vuotias Dopita on dominoinut Tsekin liigaa jo useiden vuosien ajan, mutta aina tähän asti hän on vastannut kieltävästi NHL-joukkueiden houkutuksiin. Flyers sai hänen pelioikeutensa varauspäivänä Floridalta vaihdossa toisen kierroksen varausoikeuteen, ja Clarke sai suostuteltua hänet solmimaan kahden vuoden mittaisen sopimuksen. Dopitan siirron motiivina tässä vaiheessa oli Petra Svetinin rahavaikeudet, ja ennenkaikkea maalivahti Roman Cechmanek. Dopitan ja Cechmanekin vaimot ovat hyviä ystäviä ja miehet ovat monivuotisia seurakavereita Vsetinin riveissä. Dopita kertoi myös halunneensa kokeilla jotain uutta tässä vaiheessa uraa, sillä hän ei ole enää mikään keltanokka jääkiekkokaukaloissa. Dopitaa kaavaillaan joukkueen kolmossentteriksi. Uusien tulokkaiden tieltä väistyivät Daymond Langkow, joka siirtyi Phoenixiin vaihdossa kahteen varausoikeuteen. Myös Clarken vävypoika Peter White pakkasi kimpsunsa ja solmi sopimuksen vapaana agenttina Chicagon kanssa.
Puolustukseen hankittiin lisää kokemusta jenkkipakki Eric Weinrichin muodossa. Viime kaudella Montrealissa ja Bostonissa pelannut Weinrich on kokenut ja varmaotteinen pakki, jonka voi heittää kaukaloon tilanteessa kuin tilanteessa. Weinrich hankittiin myös vapailta markkinoilta, joten Flyersin ei tarvinnut luopua kenestäkään pelaajasta kaupassa.
Uusien puolustajien tieltä väistyivät Michal Sykora, joka palasi takaisin Tsekin Extraliigaan. Sykoraa mainostettiin parhaana Euroopassa pelaavana pakkina ennen viime kauden alkua, mutta hänen kautensa oli paha pettymys Flyers-johdolle. Tästä johtuen hänen kaksivuotisen sopimus purettiin yhteisymmärryksessä seuran ja pelaajan välillä, ja Sykora jatkaa matkaansa kohti uusia haasteita Parduvicen riveissä. Myös Andy Delmore kaupattiin heikkojen otteiden seurauksena Nashvilleen. Nuori yhdysvaltalainen menetti itseluottamuksensa täysin kauden edetessä, eikä hänelle löytynyt paikkaa enää uudistuneesta joukkueesta.
Muita kesän aikana poispotkittuja pelaajia olivat kokeneet Jody Hull, Dean McAmmond, Michel Picard, Derek Plante ja P.J. Stock.
Uusista tulokkaista pelipaikasta taistelevat ainakin kova laituri Jesse Boulerice, joka terrorisoi AHL-liigaa viime kaudella farmijoukkue Phantomsissa. Boulerice on kova jässikkä, joka aloittaa kauden ylhäällä. Hän taistelee Todd Fedorukin kanssa joukkueen enforcerin paikasta. Nuorista puolustajista ovat vakuuttaneet eniten Bruno St. Jacques ja Francis Lessard, mutta tällä hetkellä kumpikaan ei mahdu pelaavaan kokoonpanoon. Eritoten St. Jacques pelasi erinomaisesti harjoituspeleissä, mutta hänet lähetettiin farmiin hakemaan peliaikaa yhdessä Lessardin kanssa. Flyersin organisaatiosta löytyy pitkästä aikaa paljon lupaavia junioreita, joten joukkueen tulevaisuus näyttää kaikin puolin todella valoisalta.
Cechmanek jatkaa takalinjojen lukkona
Viimeisen kymmenen vuoden aikana Flyersista on puuttunut huippuvahti, joka olisi pystynyt johdattamaan joukkueen Stanley Cupin voittoon asti. Tämä ongelma näyttäisi olevan lopultakin ratkaistu, sillä tsekkivahti Roman Cechmanek oli monien mielestä viime kauden paras maalivahti runkosarjassa. Pudotuspeleissä Cechmanekin peli takkusi koko joukkueen mukana, mutta aikainen ei johtunut hänen esityksistä. Cechmanek piti joukkuetta pystyssä kauden aikana pelistä toiseen, ja ilman hänen huippupeliään runkosarjan menestys olisi ollut huomattavasti vähäisempää. Cechmanek on jatkanut harjoituspeleissä erinomaisesti, joten joukkueen kannattajilla ei ole syytä huoleen. Tässä miehessä on ainesta Stanley Cup –mestariksi saakka.
Flyersin kakkosena jatkaa ainakin kauden alussa nuori Brian Boucher, joka kärsi viime kaudella toisen kauden kirouksesta pahimmilla mahdollisella tavalla. Edellisenä keväänä hän johdatti tulokasvahtina Flyersin aina yhden voiton päähän Stanley Cup –finaalista ja aloitti kauden selkeänä ykkösvahtina. Kauden lopussa nuorukainen huomasi istuvansa porttivahtina itseluottamuksena täysin menettäneenä, ja siirtohuhut alkoivat pyöriä hänen ympärillään. Boucher ilmoitti kuitenkin olevansa valmis jatkamaan joukkueessa ja taistelemaan täysillä ykkösmaalivahdin paikasta. Hän kertoi hyväksyvänsä tämänhetkisen tilanteen, mutta lupasi harjoitella joka päivä tavoitteenaan vallata ykkösvahdin paikka takaisin. Boucherin harjoitusleiri ja –pelit enteilevät hyvää, sillä hän näyttäisi saaneen kadotetun itseluottamuksensa takaisin. Boucher kertoi itse vaatineensa liikaa itseltään viime kauden aikana, joka lopulta pilasi koko kauden. Nyt Flyersilla näyttäisi olevan pitkästä aikaa kaksi todella pätevää maalivahtia, jotka voi heittää kaukaloon ilman pelkoa joukkueen vahingoittamisesta.
Flyersin organisaatiossa pelaa myös eräs lupaavimmista nuorista maalivahdeista koko maailmassa, sillä 20-vuotias Maxime Oullet on saavuttanut vahvan aseman asiantuntijoiden silmissä. Oullet on quebecilaisen maalivahtikoulun kasvatteja, ja häntä pidetään koko Flyersin organisaatiton lupaavimpana pelaajana. Tämä kertoo mieheen asetetuista odotuksista paljon, sillä joukkueen organisaatiosta löytyy muun muassa Pavel Brendlin kaltaisia taitureita. Oullet aloittaa kautensa farmijoukkue Phantomsin ykkösmaalivahtina, mutta hän odottaa nälkäisenä näyttöpaikkaa jo tämän kauden aikana. Hän oli Flyersin paras maalivahti jo viime syksyn harjoitusleirillä, mutta Flyers päätti lähettää hänet kasvamaan korkoa junioreihin kahden NHL-pelin jälkeen. Tuleva kausi on hänen ensimmäinen ammattilaiskautensa, ja kaikki merkit viittaavat läpimurtoon ainakin farmitasolla. Oullet on pelannut erinomaisesti harjoitusleirillä ja –peleissä kokeneita konkareita vastaan ja näyttänyt samalla pystyvänsä pelaamaan isossa liigassa. Tämänhetkinen maalivahtitilanne ei vain yksinkertaisesti anna mahdollisuutta NHL-pelin muodossa, mutta hänen aikansa koittaa vielä varmasti, ehkäpä nopeammin kuin uskotaankaan...
Puolustukseen lisää leveyttä
Viime kaudella Flyersilta puuttui kiekollisia pakkeja, jotka olisivat pystyneet ratkaisuihin hyökkäyspäässä. Joukkueessa on kosolti hyviä puolustavia puolustajia, ja kesän aikana joukkueeseen hankittiin kaksi uutta puolustajaa korjaamaan kiekollista osaamista. Eric Weinrich ja Kim Johnsson eivät ole mitään sateentekijöitä, mutta parantavat varmasti tätäkin osa-aluetta. Viime kaudella joukkueessa oli käytännössä nelkä kelvollista NHL-tason pakkia, kun nyt Bill Barber voi heittää huoletta kuusi tai seitsemän tasokasta pelimiestä kentälle.
Toissa kauden lopussa kapteeniksi ylennetty Eric Desjardins pelasi ehkäpä heikoimman kautensa puolustuksellisesti koko pitkän uransa aikana, ja ilman hänen täysipainoista panostaan Flyers tulee olemaan vaikeuksissa ensi kauden aikana. Desjardinsin panos on eräs avaintekijöistä Barberin ensi kauden suunnitelmissa, sillä viime vuosien aikana Flyersin menestys on ollut melkein suoraan riippuvaista Desjardinsin suorituksista. Tämä on kertonut enemmän joukkueen kapeasta materiaalista puolustuspäässä, mutta Desjardins on silti kelpo pelimies joukkueen takalinjoilla. Kim Johnsson on hyvin samantyylinen puolustustaja kuin Desjardins ja auttaa varmasti kokenutta konkaria pelinrakentelussa. Veteraani Eric Weinrich käsittelee myös hyvin kiekkoa ja tuo kaivattua kokemusta ja varmuutta.
Dan McGillis nousi viime kaudella joukkueen puolustuspään kiistattomattomaksi johtajaksi. McGillis hankittiin aikoinaan Edmontonissa vaihdossa Janne Niinimaahan, ja vielä tuolloin kauppa herätti ihmetystä asiantuntijoiden keskuudessa. McGillis nousi viime kaudella lopulta NHL-puolustajien eliittiin monipuolisen pelinsä ansiosta eikä kehitykselle näy mitään estettä. McGillis on modernin puolustajan prototyyppi, sillä hän on taitava kiekon kanssa, iso ja ilkeä eikä hänen pelistään löydy oikeastaan mitään heikkoa kohtaa. McGillis on eräs NHL:n monipuolisimmista puolustajista ja hänen erikoisalaansa ovat uskomattoman kovat avojään taklaukset.
Loput paikat kokoonpanosta valtaavat alustavasti kokeneet puolustavat puolustajat, Luke Richardson sekä Chris Therien. Richardson on todella kokenut ja kovaotteinen puolustaja, jonka vahvuuksiin ei kuulu kiekollinen peli. Richardson on kuitenkin arvokas pelaaja joukkueelleen nimenomaan puolustuspään pelaamisen ja johtajuuden ansiosta. Therien on hyvin samantyyppinen pelaaja kuin Richardson ilman Richardsonin aggressiivisuutta.
Flyersin puolustus on hyvä sekoitus sekä kokemusta ja nuoruutta että taitoa ja kovuutta. Bill Barber on kaavaillut ykköspakkiparikseen Desjardinsia sekä Therienia, sillä kumpikin puolustaja paikkaavat toistensa puutteita hyvin. Viime kaudella Desjardins pelasi suurimman osan kauttaan Chris McAllisterin kanssa, joka on kunnostautunut enemmän tappeluosastolla. Desjardinsin peli kärsi selvästi pakkiparinsa taidollisista puutteista, sillä hän tarvitsee rinnalleen hyvän puolustajan puolustajan paikkaamaan hyökkäyspään nousuja ja puolustuspään voimattomuutta. McAllister solmi kesän aikana kolmevuotisen jatkosopimuksen, mutta tällä kaudella hänen osakseen näyttää koituvan seitsemännen puolustajan paikka. McAllister on todella kova kaveri, joka saa varmasti peliaikaa ainakin runkosarjan aikana.
Kakkospakkipari muodostettaneen McGilliksen ja Richardsonin varaan, sillä miehet pelasivat liki koko viime kauden yhdessä erittäin menestyksekkäästi. Kolmospakkipariin jäisivät näinollen uudet tulokkaat Eric Weinrich ja Kim Johnsson, jotka ovat pelanneet pakkiparina liki koko harjoitusleirin ajan. Barberilla on kuitenkin käytössään sen verran monipuolinen pakkiarsenaali, että erilaisia variaatioita tullaan varmasti kokeilemaan kauden aikana.
Flyersilla on farmissa liuta nälkäisiä nuorukaisia, jotka odottavat omaa tilaisuuttaan edellämainitun seitsikön vanavedessä. Ilman loukkaantumisia kokoonpanoon on kuitenkin erittäin vaikea nousta, mutta ainakin muutama pelaaja on mainitsemisen arvoinen pelipaikoista taisteltaessa.
Eräs mielenkiintoisimmista pelaajista on 22-vuotias Francis Lessard, joka on ansainnut erittäin kovan pelaajan maineen AHL-vuosiensa aikana. Lessard on yli satakiloinen järkäle, joka aiheutti Eric Lindrosin viidennen aivotärähdyksen oman joukkueen harjoituksissa kovalla taklauksellaan. Hän on ottanut jäähyjä viiden edellisen kauden aikana QMJHL:ssä ja AHL:ssä yhteensä 1691 minuuttia. Kautta kohden tämä tekee vajaa 340 minuuttia. Sama mies alkoi tappelemaan joukkueen harjoitusleirillä kaikkien halukkaiden kanssa. Joukkueen valmentaja Bill Barber otti hänet puhutteluun ennen keskinäistä harjoituspeliä ja kielsi tappelut ja kovat taklaukset. Kyseessä on siis mies, joka ei pelkää eikä kumarra ketään, mutta samalla hänen pelikurinsa on suurin ongelma NHL-uraa rakennettaessa. Lessard saa mahdollisuutensa tulevaisuudessa, mutta ensi kaudella ainakin vakiopaikka lienee mahdoton tavoite tälle luupäälle.
Bruno St. Jacques on toinen erittäin lähellä pelipaikkaa oleva nuorukainen. St. Jacques on pelannut erinomaisesti sekä harjoitusleirillä että –peleissä, mutta hänenkin kautensa alkaa Phantomsin riveissä. Muita puolustuksen lupauksia jotka saattavat saada tilaisuutensa ensi kaudella ovat Jason Beckett ja Joe DiPenta. Tämä kaksikko pelannee kuitenkin koko kauden farmissa ellei Flyers kärsi todella pahoista loukkaantumisista.
Kokonaisuutena Flyersin puolustus näyttää huomattavasti paljon leveämmältä kuin viime kaudella eikä mahdolliset loukkaantumisetkaan heikennä tasoa liikaa.
Myös hyökkäys muutosten kourissa
Bobby Clarken peli-ideologiaan on kuulunut suuret ja taitavat sentterit. Viime vuosikymmenellä joukkueessa pelasi Eric Lindrosin, Chris Grattonin ja Joel Otton kaltaisia höyryjunia, mutta viime kaudella Keith Primeau jäi liian yksin keskellä. Kesän aikana Clarken pari kautta jatkunut sentterin metsästys tuotti tulosta, kun moottoriturpa Jeremy Roenick solmi viisivuotisen sopimuksen Flyersin kanssa. Nyt Barberilla on käytössään kaksi todella kovaa ja taitavaa sentteriä, sillä Keith Primeau ja Roenick kuuluvat aivan NHL-eliittiin voimahyökkäjien osalta. Joukkueen kolmossentteriksi värvättiin kokenut tsekki Jiri Dopita, joka on kuin luotu Flyersin pelifilosofiaan: Dopita on iso, vahva ja taitava jässikkä, joka on eräänlainen eurooppalainen versio Eric Lindrosista. Karvaus- eli nelosketjun sentterinä jatkaa Kent Manderville, joka pelasi hienon viime kauden omassa tärkeässä roolissaan. Viime kauden senttereistä tasan puolet eli kaksi sai pakata kimpsunsa, ja kesän siirtojen jälkeen Flyersilla on eräs parhaista ellei paras sentterikalusto koko NHL:ssä.
Myös laitureiden tilanne näyttää todella hyvältä kauden alkaessa. Ykkösketjun laitureina Primeaun rinnalla jatkanevat kokenut Mark Recchi ja nouseva superstara Simon Gagne.
Kolmikko pelasi yhdessä loistavan viime kauden eikä Barberilla ole mitään syytä hajottaa toimivaa ketjua. Kolmikko on jatkanut harjoituspeleissä samoilla linjoilla viime kauden malliin. Simon Gagne on pelaaja, jota kannattaa seurata. Hän on erittäin taitava ja nopea hyökkääjä, joka siirtyi viime kaudella sentterin paikalta vasemmaksi laitahyökkääjäksi. Gagnen urakehitys on ollut huikeaa viime vuosina, ja viime kaudella hän pelasi jo ensimmäisen allstar-ottelunsa vasta 20-vuotiaana. Gagne teki tulokaskaudellaan mukavat 48 pistettä ja viime kaudella pistemäärä nousi jo 59 pisteeseen, vaikka hän kärsi loppukaudesta olkapäävammasta. Tulevalla kaudella Gagne pystyy jo tekemään ainakin 80 pistettä kaiken mennessä nappiin.
Jeremy Roenick hankittiin nimenomaan John LeClairin aisapariksi kakkosketjuun. LeClair kärsi viime kaudella vakavasta selkävammasta, ja miehen tilille kertyi runkosarjassa ainoastaan 16 peliä. LeClairin paluu huipputasolle on eräs ensi kauden avainkysymyksistä, sillä tämä kolminkertainen 50 maalin ylittäjä on eräs NHL:n parhaista voimahyökkääjistä terveenä ollessaan. Harjoituspelissä LeClairin ja Roenickin yhteispeli on sujunut kuin unelma, joten kaikki näyttää hyvältä tälläkin saralla tulevaa kautta ajatellen. Kakkosketjun laiturin oikeasta paikasta käydään todella kovaa taistelua, sillä ainakin neljä miestä on pyrkimässä kahden olympialaisiin valitun pelurin viereen. Rick Tocchet oli ennen harjoituskautta ennakkokaavailuissa ykkössijalla, mutta Flyersin nuorukaisten ennakkoluulottomat otteet ovat vaarantaneet kokeneen konkarin paikan kokoonpanossa.
Rangersista kesän aikana siirtynyt Pavel Brendl on ollut eräs positiivimmista yllättäjistä, ja kolmikon LeClair / Roenick / Brendl peli on kulkenut loistavasti. Brendl kuitenkin aloittanee kauden joko kolmosketjussa tai farmissa, sillä hänen edellään arvoasteikossa on viime kauden tulokas ja edellsisvuoden ykkösvaraus Justin Williams. Nuori kanadalainen oli koko harjoitusleirin paras pelaaja, joka kertoo hänen tasostaan kaiken tarvittavan. Williams aloitti viime kauden erinomaisesti, mutta hiipui kauden aikana rivimiehen tasolle. Kesän aikana Williams panosti ennen kaikkea fyysiseen harjoitteluun, ja tämä on poikinut lisää voimaa ja luistelunopeutta jo ennestään liukkaalle laiturille. Williams on näyttänyt itsevarmalta joka kerta kaukaloon astellessaan, ja hän on kerännyt ylistyssanoja kontolleen kaukalon laitamilla. Williams on takuuvarma tulevaisuuden tähtipelaaja ja kykenevä tekemään ainakin 25-30 maalia ensi kauden aikana kaiken natsatessa kohdalleen.
Kolmosketjussa kauden aikana aloittavat Jan Hlavac ja Jiri Dopita. Hlavac on erinomainen maalintekijä ja vielä kehityskelpoinen pelaaja. Hän teki jo 64 pistettä viime kaudella Rangersin tsekkiketjussa yhdessä Petr Nedvedin ja Radek Dvorakin kanssa. Bill Barber saattaa koota oman Czechmate-ketjunsa, sillä Pavel Brendl on pelannut erinomaisesti myös tässä ketjussa harjoitusleirillä ja –peleissä. Näin ollen Flyersilla olisi kolme erittäin hyvää, ratkaisuihin pystyvää ketjukoostumusta.
Nelosketjussa jatkaa alivoima- ja puolustuspelin spesialistit Paul Ranheim ja Kent Manderville. Flyersin nelosketju on erittäin tärkeässä roolissa, sillä useista joukkueista poiketen Philly pelaa neljällä ketjulla läpi ottelun. Tämä asettaa pelillisiä vaatimuksia, sillä vaihtopenkin päähän ei voida heittää istumaan pelitaidottomia kovanaamoja. Nelosketjun toisen laiturin paikka on kuitenkin näin etukäteen ajatellen varattu enforcerille, ja tästä paikasta kamppailevat lähinnä Todd Fedoruk ja Jesse Boulerice. Kumpikin pystyy myös tarvittaessa pelaamaan hyvää kiekkoa, vaikka he eivät olekaan mitään teemuselanteitä. Fedoruk valtasi viime kaudella vakiopaikan tulokkana, mutta Boulerice on haastanut hänet kesän aikana tosissaan taisteluun pelipaikasta. Luultavasti molemmat aloittavat kautensa ylhäällä, mutta jompi kumpi joutuu väistymään farmiin kauden edetessä.
Taistelu hyökkäyspään pelipaikoista on liki ennennäkemättön kovaa, sillä edellämainittujen lisäksi tyrkyllä joukkueeseen ovat myös erinomaisen tulokaskauden pelannut laituri Ruslan Fedotenko, lupaava tsekkisentteri Tomas Divisek, voimalaituri Mike Watt sekä viime kauden AHL:n pudotuspelien arvokkain pelaaja Marty Murray. Divisek ja Murray aloittavat kautensa farmissa, sillä Flyersin sentterikalusto on tällä hetkellä yksinkertaisesti liigan huipputasoa, eikä kokoonpanossa ole enää tilaa uusille tulokkaille. Watt aloittaa myös samasta syystä farmissa, mutta Fedotenkon tilanne on hieman monimutkaisempi. Hän oli Flyersin viime kauden eräs positiivimmista yllättäjistä ja pelasi koko kauden ylhäällä.
Fedotenko päihitti muun muassa Williamsin kevyesti kauden aikana ja pelasi kaikki pudotuspelit, kun taas Williams istui samaan aikaan lehdistökatsomossa. Williams on kuitenkin tämän kauden ennakkokaavailuissa Fedotenkoa edellä ja uusista tulokkaista ainakin Hlavac ja Brendl vievät kaksi paikkaa laitureiden osalta kauden avauksessa. Näin ollen Fedotenko jäisi ylimääräiseksi hyökkääjäksi ennakkokaavailuissa. Oman mausteensa soppaan tuo fanien suursuosikki Rick Tocchet, joka jäisi kokoonpanon ulkopuolelle pelkästään pelillisten ansioiden takia. Tocchet on kuitenkin eräs esimerkillisimmistä johtajista NHL:ssä ja ehkä suosituin pelaaja koko joukkueessa. Tocchetin lähettäminen farmiin on poissuljettua, sillä tämä ratkaisu ei palvele ketään. Tuleva kausi on Tocchetin uran viimeinen, ja hän haluaa lopettaa uransa Flyers-paidassa. Eräs realistinen vaihtoehto lienee pelaajien kierrättäminen, jolloin myös Tocchet pääsisi kaukaloon aina silloin tällöin.
Flyersin hyökkäyspää näyttää pelottavan hyvältä. Joukkueen kemia ja roolitus on kohdallaan, sillä jokaiselle pelipaikalle löytyy oman alansa huippuosaajia. Lisäksi kilpailu pelipaikoista on niin kovaa, ettei kenelläkään ole varaa löysäilyyn tai lehdistökatsomo kutsuu samantien.
Pystyykö Barber toistamaan loistavan rookiekauden?
Bill Barber otti ohjat käsiinsä kesken viime kauden eikä Bobby Clarken tarvinnut katua päätöstään. Tulokaskoutsi Barber valmensi joukkuettaan vanhan konkarin tavoin, ja kauden päätteeksi hänet palkittiin kauden parhaana valmentajana. Barber on eräs Philadelphian urheiluhistorian suosituimmista ja menestyksekkäimmistä hahmoista, ja merkillepantavaa on hänen lojaalisuutensa Flyersia kohtaan. Hän aloitti NHL-uransa kaudella 1972-73 Flyersissa eikä ole sen jälkeen palvellut mitään muuta organisaatiota. Hänen menestyksekäs pelaajaura loppui kaudella 1983-84, ja muistoksi tästä ajasta jäi muun muassa kaksi Stanley Cup –sormusta ja useat esiintymiset Kanadan maajoukkuepaidassa. Vuonna 1990 hänet valittiin Hockey Fall Of Fameen.
Alkava kausi on peräti 29. peräkkäinen Flyersin organisaatiossa, mutta vasta ensimmäinen kokonainen joukkueen päävalmentaja. Tätä ennen hän on palvellut seuraa pelaajana, apulaisvalmentajana, pelaajascouttina ja farmijoukkueen päävalmentajana, jossa hän vietti viimeiset neljä vuotta. Tuona aikana Phantoms voitti Memorial Trophyn AHL:n mestarina. Barberin suurin vahvuus on täydellinen rehellisyys ja avoimmuus pelaajia kohtaan. Kaikki pelaajat kuuntelevat ja kunnioittavat miestä, jonka veri virtaa mustaoranssina. Barberin intohimo jääkiekkoa ja Flyersia kohtaan on silmiinpistävää, ja hän elää täysillä joukkueen mukana pelistä toiseen. Hän on kypsynyt monissa kovissa koitoksissa, joten erittäin kypsäät otteet tulokasvalmentajana eivät tulleet kenellekään yllätyksenä. Mittava pelaajaura ja laaja kokemus monista tehtävistä kaukalon ulkopuolella ovat tuoneet kokemusta ja hänen pelillinen näkemyksensä on jo tässä vaiheessa huippuluokkaa. Hänen taktinen osaamisensa on hyvää luokkaa, mutta tärkeintä hänen valmennuksessaan on pelaajien kunnioittaminen ja joukkuehengen luominen. Tässä Barber on osoittanut olevansa huippuluokkaa.
Ensi kausi tulee olemaan vedenjakajana myös Barberin valmennusuralla. Pystyykö hänen joukkueensa ottamaan seuraavan askeleen ja edetä aina mestariksi saakka? Flyersilla on koossa nyt sen verran nimekäs nippu, että kaikki muu kuin mestaruus on suuri pettymys faneille ja joukkueelle. Tälläinen asetelma luo omia paineita, mutta Barber itse on luottavainen ensi kaudesta. Menestyspainiden ei saa antaa vaikuttaa, ja uskonkin Barberin kestävän paineet kokemuksensa ansiosta. Hän on jaksanut odottaa ja tehdä kärsivällisesti töitä unelmiensa työpaikkaa varten, eikä hän halua tuottaa pettymystä seuran faneille. Stanley Cupin voittaminen onkin sitten kokonaan toinen tarina, sillä taso nykyliigan huipulla on todella kova.
Erikoistilanteissa parantamisen varaa
Viime kaudella eritoten ylivoimapelaaminen oli luokatonta huippujoukkueelle. Tulevalla kaudella kaiken pitäisi olla toisin, sillä joukkueeseen on tullut kosolti lisää taitoa ja kokemusta. Jos joukkueessa on Recchin, LeClairin, Roenickin, Primeaun, Gagnen, Dopitan ja Hlavacin kaltaisia taitureita, niin ylivoimapelin on melkein pakko toimia. Kun tähän lisätään Desjardins, McGillis, Johnsson ja Weinrich, niin Barber voi heittää todella kovia yv-viisikoita kaukaloon.
Siniviivalla kaksi avainpelaajaa ovat Dan McGillis ja Eric Desjardins. Jälkimmäinen on joukkueen taitavin puolustaja ja ylivoimapelin moottori. Hän pystyy tuomaan kiekon hyökkäysalueelle sulavan luistelun ja pehmeiden käsien ansiosta sekä pyörittämään peliä siniviivalla. Jos Desjardins on siniviivan aivot, niin McGillis on puolestaan nyrkki. McGilliksen lyöntilaukaus lähtee kuin tykin suusta ja hänen syöttötaitonsa ovat melkein Desjardinsin tasoa.
Weinrich ja eritoten Johnsson tulevat saamaan myös paljon peliaikaa ylivoimalla, vaikka he eivät olekaan edellämainitun kaksikon tasolla. Onkin mahdollista että Barber peluuttaa aina silloin tällöin jotakin hyökkääjää viivalla. Johnsson hankittiin nimeomaan tuomaan parannusta takunneeseen ylivoimapeliin, ja häneltä voidaankin odottaa hyviä otteita. Johnssonin suurimmat vahvuudet ovat sulava luistelutaito ja erinomaiset syötöt. Hän onkin kuin tehty ylivoimapeliin kiekon ylöstuojana ja pelin pyörittäjänä siniviivalla.
Hyökkäyspään oikea roolitus pitäisi myös edesauttaa toimivan yv-pelin syntymistä. Joukkueessa on taitavia viimeistelijöitä, kovia maskimiehiä ja erinomaisia pelintekijöitä. Barber voi huoletta jakaa peliaikaa melkein koko joukkueelle, sillä jopa kolmosketjussa pelaa sellaisia pelaajia, jotka kelpaisivat monen heikomman joukkueen kakkos- tai jopa ykkösketjuun. Ylivoimapelin maskimiehinä voidaan käyttää John LeClairia, joka on eräs vaikeimmin siirrettävistä möhkäleistä vastustajan maalin suulla. Kaiken lisäksi hän on eräs NHL:n parhaista maalintekijöistä hurjan laukausensa ansiosta, joten hänet on melkein luotu ylivoimaa varten. Joukkueessa on myös paljon monia muita vahvoja pelaajia, joita voidaan käyttää maskimiehinä ja ainahan Barber voi kaivaa naftaliinistä pienen kerrostalon kokoisen Chris McAllisterin.
Yv-pelin pelintekijöinä voivat toimia esimerkiksi Mark Recchi, Jeremy Roenick ja Simon Gagne. Kaikille heille on yhteistä erinomainen pelinäkemys ja loistavat kädet. Syöttö lähtee tarkasti pienestäkin tilasta tyhjään paikkaan, eikä vastustaja voi antaa pientäkään hengenrauhaa näille taitureille, mutta toisaalta liian passiivinen peli antaa liikaa avaimia miehille. Maalintekoon pystyvät kaikkien edellämainittujen lisäksi ainakin Pavel Brendl ja Justin Williams, joista varsinkin ensinmainittu on ollut ehkäpä vaarallisin pelaaja harjoituspelien ylivoimissa.
Myös joukkueen alivoimapeli näyttää lupaavalta. Viime kaudella Flyers pelasi ihan kohtuullista alivoimaa, ja ykköshyökkäysparina jatkaa Kent Manderville ja Paul Ranheim. Kaksikko pystyy myös vaarallisiin vastahyökkäyksiin alivoimalla ja heidän paras aseensa on aktiivinen karvaus- ja taklauspeli. Joukkueen kaikki sentterit pystyvät pelaamaan alivoimalla eikä laitureistakaan ole pulaa av-aikaa jaettaessa. Flyersin alivoimapeli perustuu aktiiviseen pelaamiseen, jossa vastustajalle ei anneta ylimääräistä tilaa tai aikaa. Karvaajat iskevät heti vastustajaan kiinni ja pyrkivät häiritsemään kiekon siirtelyä ratkaisevasti. Taktiikassa on omat riskinsä, mutta onnistuessaan ratkaisu on erittäin toimiva.
Flyersilta on syytä odottaa huomattavasti parempaa peliä niin yli- kuin alivoimalla viime kauteen nähden. Jos tahti jatkuu samanlaisena kuin viime vuonna, niin joukkueen on syytä unohtaa todelliset menestysmahdollisuudet. Ilman toimivaa erikoistilannepelaamista ei yksinkertaisesti pärjää nykyisin, mutta nykyisellä pelaajanipulla tämänkin osa-alueen pitäisi olla kutakuinkin kunnossa.
Farmijoukkue tärkeä osa Philadelphian organisaatiota
Philadelphian farmijoukkueena jatkaa oman kaupungin Phantoms, joten pelaajien ei tarvitse lähteä matkaamaan halki Amerikan mahdollisen farmikomennuksen myötä. Phantomsin päävalmentaja toimii farmipelaaja John Stevens, joka nimettiin viime heinäkuussa toiseksi päävalmentajaksi. Tulevalla kaudella hän on yksin vastuussa, sillä Bill Barber siirtyi viime kaudella Flyersin päävalmentajaksi. Stevens on pelannut ammattilaisurallaan yli 800 ottelua, joista suurimman osan AHL:ssä. Kaudella 1996-97 hänet valittiin juuri Phantomsin parhaaksi puolustajaksi, ja hän joutui lopettamaan pelaajauransa helmikuussa 1999 silmävamman takia. Hänellä on tilillään myös 53 NHL-peliä Philadelphian ja Hartfordin riveissä. Joukkueen kakkosvalmentajina jatkavat Kjell Samuelsson sekä Don Nachbaur. Samuelssonilla on takanaan mittava NHL-ura muun muassa Philadelphiassa ja hän aloitti valmentajauransa Trenton Titansin kakkosvalmentaja, joka on puolestaan Phantomsin farmijoukkue. Nachbaur on myös entinen NHL-hyökkääjä, ja hänkin on pelannut Flyersin organisaatiossa 1980-luvulle. Samuelsson ja Nachbaur aloittivat työnsä Phantomsin riveissä kesällä 2000.
Phantoms säilytti paikkansa muuttuneella farmikartalla, mutta joukkue vaihtoi divisioona laajennuksen myötä. Vanhat veriviholliset Hershey ja Wilkes-Barre säilyivät samassa divisioonassa, joten myös ensi kaudella fanit pääsevät nauttimaan kiihkeiden pelien tunnelmasta. Phantoms perustettiin vasta viisi vuotta sitten, mutta joukkue on johtanut jokaisella kaudellaan AHL:n katsojatilastoja. Joukkueen paras saavutus on Memorial Cupin voittaminen muutama kausi takaperin, ja myös tulevalta kaudelta voidaan odottaa menestystä. Joukkueen kokoonpano on muuttunut jonkin verran kesän aikana, mutta uusien vahvistusten myötä menestystä voidaan odottaa myös tulevalta kaudelta.
Joukkueen maalissa aloittavat viime kauden ykkösvahti Neil Little ja lupaava Maxime Oullet, joka vallannee Littlen paikan. Oullet saattaa saada kauden aikana myös mahdollisuuden NHL:ssä, mutta kokonaisuudessa maalivahtitilanne on eräs AHL:n parhaista. Kaksikon täydentää kokenut Dan Murphy, joka aloittanee kauden farmijoukkue Trentonissa.
Puolustus on täynnä lupaavia nuorukaisia lisättynä muutamalla veteraanilla. John Slaney ja Brad Tiley edustavat kokemusta ja Bruno St. Jacques, Joe DiPenta, Francis Lessard, Dan Peters, Ian Forbes ja Jason Beckett nuoruutta. Edellämainituista ainakin Forbes ottanee vauhtia farmista, kun taas St. Jacques ja Lessard voivat saada mahdollisuuden Flyersissa.
Hyökkääjistö on myös kovaa luokkaa, ja joukkueeseen hankittiin ykkössentteriksi viime kaudella Saint John Flamesin AHL-mestaruuteen johdattanut Marty Murray. Muita senttereitä ovat kokenut Mark Freet sekä lupaavat tsekit Tomas Divisek sekä Petr Hubacek. Varsinkin ensinmainituilta voidaan odottaa kunnon pistetehtailua ensi kaudella.
Laitureista ainoa kokenut pelaaja on viime kauden kapteeni Mark Greig, joka palasi pienen empimisen jälkeen takaisin viime kauden seuraan. Greig on kokenut farmijyrä, joka on kunnostautunut kausi toisensa jälkeen farmitasolla. Lopuista pelipaikoista taistelee nippu nuoria ja nälkäisiä pelaajia, joista mainitsemisen arvoisia ovat ainakin Mike Watt, Vaclav Pletka, Guillaume Lefebvre ja Matt Zultek. Koska taistelu pelipaikoista emäseuroissa on kovaa, niin Phantoms saattaa saada kauden aikana yllättävänkin kovia vahvistuksia. Kokonaisuudessaan Phantomsin pelaajanippu näyttää tasokkaalta, ja joukkueen faneilla on syytä odottaa menestystä.
Depth Chart / harjoituspelien pistepörssi
Depth chartilla kuvataan joukkueen sisäisiä voimasuhteita pelipaikoittain. Seuraavassa näkemys Flyersin organisaation sisäisestä voimasuhteesta.
Maalivahdit:
1. Roman Cechmanek 4 2.76 3-1-0 (v-h-t) 87.6; selvä ykkösmaalivahti kauden alkaessa
2. Brian Boucher 3 2.18 1-2-0 92.3; pääsemässä tulokaskauden vireeseen, peliaika lisääntyy?
3. Maxime Oullet 1 2.00 0-0-0 95.0; todella lupaava nuorukainen, Phantomsin ykkösmaalivahti
4. Neil Little 1 6.86 0-1-0 75.0; kokenut Phantomsin kakkosvahti
Puolustajat:
1. Dan McGillis 6 2+2=4; viime kaudella läpimurron tehnyt loistava all-around-pakki
2. Eric Desjardins 6 0+2=2; joukkueen kapteeni, paras hyökkäävä puolustaja
3. Eric Weinrich 4 1+1=2; kokenut ja varma kahden suunnan pakki
4. Luke Richardson 4 0+1=1; loistava puolustava puolustaja
5. Kim Johnsson 5 2+1=3; vahvuutena luistelu ja kiekollinen peli
6. Chris Therien 5 0+2=2; varma puolustava puolustaja
7. Chris McAllister 4 0+0=0; goon, tappelee peliajasta seitsemäntenä pakkina
8. Bruno St. Jacques 4 0+1=1; tulevaisuuden lupaus, todella lähellä pelipaikkaa, aloittaa kuitenkin kauden farmissa
9. Francis Lessard 4 0+0=0; hyperaggressiivinen puolustava puolustaja, aloittaa farmissa
10. Joe DiPenta 2 0+1=1; tulevaisuuden lupaus, farmissa
11. John Slaney 2 0+3=3, kokenut kiekollinen pakki, farmissa joukkueen ykköspakkeja
Keskushyökkääjät:
1. Keith Primeau 6 3+6=9; iso ja vahva ykkösketjun sentteri, johtohahmo
2. Jeremy Roenick 6 4+3=7; taitava ja kovaotteinen sentteri, tähtipelaaja
3. Jiri Dopita 6 1+3=4; kokenut kahden suunnan tsekkitulokas
4. Kent Manderville 5 1+1=2; joukkueen paras puolustava hyökkääjä
5. Tomas Divisek 3 1+0=1; lupaava hyökkäävä sentteri, aloittaa farmissa
6. Marty Murray 4 2+1=3; pienikokoinen ja taitava farmisentteri
7. Petr Hubacek 2 0+0=0; toinen lupaavista tsekkisentteristä, farmipelaaja
Vasemmat laitahyökkääjät:
1. John LeClair 6 5+4=9; eräs NHL:n parhaimmista maalintekijöistä
2. Simon Gagne 6 1+2=3; todellisen läpimurron kynnyksellä oleva taitava ja tuulennopea laituri
3. Jan Hlavac 6 1+1=2; maalintekijä, odotetaan tekevän paljon pisteitä
4. Ruslan Fedotenko 5 1+2=3; hyvä kahden suunnan pelaaja
5. Jesse Boulerice 3 1+0=1; enforcer, taistelee nelosketjun paikasta
6. Todd Fedoruk 5 0+2=2; toinen vaihtoehto poliisiksi Boulericen ohella
7. Mike Watt 1 0+0=0; voimahyökkääjä, paikkaa tarvittaessa loukkaantuneita
Oikeat laitahyökkääjät:
1. Mark Recchi 5 1+3=4; kokenut joukkueen esikuva, Flyersin paras pelintekijä
2. Justin Williams 7 1+2=3; läpimurron kynnyksellä oleva taitava laituri
3. Pavel Brendl 6 3+6=9; synnynnäinen maalintekijä, taistelee pelipaikasta kakkosketjussa
4. Rick Tocchet 3 0+0=0; joukkueen isähahmo, kova taistelija
5. Paul Ranheim 5 1+2=3; alivoimaspesialisti, hyvä puolustava hyökkäjä
6. Vaclac Pletka 2 0+0=0; lupaava tsekki, aloittaa farmissa
7. Mark Greig 2 0+0=0; kokenut farmijyrä, kova pistemies farmissa
Nouseva tähti?
Flyersin nousevaksi tähdeksi on ehdolla kaksi nuorta ja taitavaa laituria, Justin Williams sekä Pavel Brendl. Williams on viime vuoden tulokas, mutta Brendl on vasta aloittamassa ensimmäistä ammattilaiskauttaan. Williams on ollut Flyersin harjoitusleirin paras pelaaja, ja Brendl on puolestaan mättänyt pisteitä harjoituspelissä hurjaa tahtia. Williams on kaksikosta monipuolisempi pelaaja, ja näin ollen edellä keskinäisessä arvoasteikossa.
Williams on nopea luistelija ja taitava mailankäsittelijä, jonka puolustuspeliasenne on myös kunnossa. Hän saattaa vallata paikan kakkosketjussa Roenickin ja LeClairin rinnalta, jolloin hänellä on realistiset mahdollisuudet tehdä noin 25-30 maalia. Kesän aikana hän saanut lisää papua varteensa ja ottanut yhden askeleen lähemmäksi NHL:n kärkeä. Williams on pelaaja, jota kannattaa pitää silmällä.
Brendl on puolestaan puhdas sniper, jonka paras ase on nopea ja tarkka laukaus. Hänen luistelunsa on vielä hivenen verkkaista, mutta hän paikkaa puutteitaan hyvällä pelinäkemyksellä. Brendlin puolustus- ja harjoitteluasenne on usein kyseenalaistettu, mutta ainakin harjoituskaudella hän on näyttänyt ainakin osittain epäilijöille. Hän sortuu vielä ajoittain lievään surffailuun, mutta tämäkin osa-alue on parantunut huomattavasti siirron jälkeen. Brendl vallannee paikan kokoonpanosta ja kolmoskentästä maanmiestensä Jiri Dopitan ja Jan Hlavacin rinnalla. Kaiken mennessä nappiin Brendl on selvää Vuoden tulokas –ainesta.
Kunniamaininnan ansaitsee myös kolmatta kauttaan aloittava Simon Gagne, jolta on syytä odottaa todellista läpimurtokautta NHL:n huippulaitureiden joukkoon. Paikka ykkösketjusta Keith Primeaun ja Mark Recchin rinnalla takaa laadukasta peliaikaa, ja realistinen pistetavoite voisi olla 80-90 pisteen välissä.
Menestysarvio
Kuten sanottua, toiveet Philadelphiassa ovat jälleen kerran todella korkealla. Flyers on eräs NHL:n suurimmista seuroista ja sen tavoitteena ei voi olla mitään muuta kuin Stanley Cup jokaikinen kausi. Viimeisten vuosien aikana joukkueen materiaali ei ole ollut yksinkertaisesti tarpeeksi laadukasta ja leveää menestymiseen, mutta tästäkin huolimatta Flyers pääsi toissa kaudella aina yhden voiton päähän finaaleista melko keskinkertaisella joukkueella. Muina kausina Flyers on pelannut joko omalla tasollaan tai sen alapuolella, ja kausi on päättynyt liian aikaisin ainakin fanien silmin katsoen. Philadelphiassa on viimeksi juhlittu voittajina 27 vuotta sitten ja viimeisestä finaaliesiintymisestä on aikaa neljä vuotta. Eric Lindros hankittiin joukkueeseen 1990-luvun alussa tuomaan kannu, mutta syystä tai toisesta tässä ei onnistettu hänen aikanaan. Joukkueen suurin akilleenkantapää menestyksessä on ollut maalivahti- ja puolustuspeli, mutta nämä osa-alueet pitäisivät olla pitkästä aikaa kutakuinkin kunnossa. Hyökkäyspää on ollut perinteisesti Phillyn vahvuus, eikä tulevakaan kausi pitäisi tuoda poikkeusta tähän asiaan.
Flyers vahvistui kesän aikana eniten idän puolella potentiaalisimmista mestariehdokkaista eikä lännestäkään löydy ainakaan enemmän kehittyneitä joukkueita. Joukkueen jokaisen osa-alueen pitäisi olla kunnossa, mutta suurin heikkous on todellisen huippupakin puute tyyliin Nicklas Lidström, Rob Blake tai Chris Pronger. Tämä ei välttämättä ole mikään mahdottoman suuri ongelma, sillä joukkueessa pitäisi kuitenkin olla nyt tarvittava määrä kiekollista taitoa ja johtajuutta. Jokaisesta pelipaikasta käydään kovaa kilpailua ja joukkueen roolitus pitäisi olla kunnossa. Mikä siis voi olla Cupin tiellä? Asia ei ole kuitenkaan aivan näin yksinkertainen, sillä NHL on täynnä yhtä vahvoja ellei vahvempiakin joukkueita.
Idän puolella viime kauden finalisti New Jersey on ehkä pahin vastustaja, sillä joukkue on kokenut ja tottunut menestymään. Devils lähtee kauteen ehkä pienoisena ennakkosuosikkina idän puolella, mutta Flyers pystyy varmasti haastamaan paholaiset idän herruudesta. Mausteensa soppaan tuo myös monet muut joukkueet, Toronto ja Washington etunenässä. Kumpikin joukkue on vahvistunut kesän aikana ainakin paperilla, joten kamppailu idän(kin) puolella on todella kovaa. Kaiken mennessä nappiin Flyers voi saavuttaa finaalipaikan, jolloin kaikki on mahdollista. Yhtä todennäköistä on kuitenkin tippuminen jopa pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella, sillä marginaalit ovat niin pieniä. Jos joukkue säilyy terveenä ja joukkuehenki säilyy viime kauden tapaisena, niin joukkueella pitäisi olla hieno kausi edessäpäin. Joukkue on asettanut omaksi tavoitteekseen Stanley Cupin voittamisen, mutta tavoitteen saavuttamiseksi on edessä vielä pitkä ja kivinen tie. Itse veikkaan Flyersin ja Devilsin olevan idän kaksi parasta joukkuetta, ja näin ollen Flyers sijoittuisi runkosarjassa idän puolella joko ykköseksi tai neljänneksi. Molemmat pelaavat samassa divisioonassa, joten tällä skenaariolla esimerkiksi toinen sija ei ole mahdollinen. Pudotuspeleissä kaikki onkin sitten täysin auki, mutta jopa Stanley Cupin voittaminen ei ole mahdoton saavutus. Oma optimistinen veikkaukseni on, että Flyers pääsee ainakin konferenssifinaaliin saakka eikä Kannunkaan voittaminen ole kovin kaukana.
