Salamat käy taistoon pudotuspelipaikasta

Salamoiden tähän astisia Mestis-sijoituksia määritellessä mielikuvituksellisuus ei ole ollut tärkein kriteeri: seitsemäs, seitsemäs ja seitsemäs.

Sijoitusten monotonisuudesta huolimatta eteenpäin on menty kevät keväältä. Ensimmäinen kevät toi pudotuspeleissä nopeat tappiot, toisena Salamat venyi jatkoajalle ja viime keväänä saldona oli jo kaksi puolivälierävoittoa.

Vaikka valtaosa viime kaudesta sujui Niki Anderssonin päävalmentajuudessa, kirjautuivat salamahistorian ensimmäiset pudotuspelivoitot kesken kevään vastuuvalmentajaksi nousseen Jyrki Tuukkasen tilille.

Nyt Tuukkasella on edessään työteliäs talvi, kun hänen pitäisi yhdessä Paul Högbackan ja Daniel Riesenin kanssa hilata joukkue ensin kahdeksan joukkoon, jotta pudotuspelivoitoista voisi edes haaveilla. Tehtävää ei helpota se, että taloudellinen epävarmuus haittasi joukkueen kokoamista kesän aikana ja iso nippu runkopelaajia sekä läpimurtonsa tehnyt ykkösmaalivahti Simo Vehviläinen vaihtoivat maisemaa.

Puolet viime kevään rungosta sentään jäi jäljelle, mutta kovin hyvältä pelaajatilanne ei näyttänyt, kun Salamat aloitti jääharjoitukset heinäkuun lopulla. Elokuun aikana pelaajapakka alkoi kuitenkin hiljalleen muotoitua sellaiseksi, että Kirkkonummella taistellaan paikasta kahdeksan joukosta myös tänä talvena. Ainakin, mikäli talous ei kaadu niskaan.

Juhien näytön paikat

Pelillisesti kenties tärkein kysymys on, millaista on Salamoiden maalivahtipeli vuosimallia 2006-07. Vehviläinen jätti tolppien väliin suuren aukon. Päävastuun aukon paikkaamisesta kantaa 23-vuotias Juha Korhonen, joka on aiemmin haistellut Mestis-tuulia sekä Vehviläisen että Jan Lundellin kakkosena. Peliaikaa on siunaantunut rikkonaisesti 11 eri ottelussa, ja yhteistorjuntaprosentiksi on jäänyt 88,41.

Syksyn onnistuneet harjoituspelit ovat osoittaneet, että säännöllisellä pelaamisella Korhonen pystyy toistaiseksi vaatimatonta tilastoaan varmempiin esityksiin. Vasta tosipelit osoittavat silti, onko pienikokoisesta vahdista Mestis-tason ykkösmaalivahdiksi.

Apuja kiekkojen pysäyttämiseen Salamat ja Korhonen ovat saamassa toiselta Juhalta, 19-vuotiaalta HPK:n lupaukselta Toivoselta. Tulevaksi liigavahdiksi povattua Toivosta ei pidetä aivan isoveljensä Hannun tasoisena lahjakkuutena, mutta aktiivisesti peliin osallistuva nuorukainen lienee kova tekijä Mestis-tasolla jo alkavalla kaudella. Torjuntaprosentti viime talvelta A-nuorten SM-liigasta puhuu sekin puolestaan: 92,05.

Maalivahtitilanteen arvoituksellisuutta lisää se, että aiempina kausi polvivaivoista kärsineen Juha Korhosen polvi on oirellut kauden alla, ja Toivonen on lainavahti, jota saatetaan kaivata Hämeenlinnassa.

Tarpeen tullen tolppien väliin luistellee viime kaudella II divisioonaa Lohjalla pelannut Lauri Kokko, jo toissa kaudella Salamoissa luukkuvahtina piipahtanut Aleksi Kallio tai Bluesin junioreista lainattava vahti.

Vastuuta tarjolla

Kenttäpelaajiston osalta miehistössä on neljän kentällisen verran Mestis-tason pelureita, mutta valmiita ykköskentällisen tähtiä ei joukossa ole. Nähtäväksi jää, millaisia vastuunkantajia ryhmästä nousee esille.

Viime kauden kymmenestä parhaasta pistemiehestä ovat jäljellä vain laitahyökkääjät Jarno Niinimäki ja Iippo Suutarinen. Heidän vahvuuksiinsa lukeutuu luistelunopeus, joten tiukentuneen tuomarilinjan aikakaudella odotukset ovat korkealla.

Uusi tuomarilinja lienee muutoinkin Salamoille pikemminkin autuus kuin hankaluus. Liikkuva joukkue pelasi lyhyet turnauspelit mukaan lukien 12 harjoitusottelua ja otti vain kolmessa vastustajaansa enemmän rangaistuksia. Akilleen kantapääksi saattavat tosin muodostua ylivoimatehot, sillä huippuluokan pelinpyörittäjää miehistöstä ei löydy.

Katseet kohdistuvat tilanteiden rakentelun osalta etenkin Simo Romoon ja Markku Flinckiin. Jommankumman pitäisi ottaa ykkössentterin rooli harteilleen. Junioreissa tehokas Romo sai lentävän lähdön Mestis-tasolle ja taiteili heti ensimmäisellä kaudellaan 22 pistettä 35 ottelussa, mutta kahden viimeisimmän sesongin aikana sentteri ei ole saanut täyttä potentiaaliaan esille kaukalossa.

Flinck oli Bluesin A-nuorten avainpelaaja toissa kaudella ja pääsi haistelemaan myös SM-liigan ilmapiiriä, mutta viime talvena Mestis-näytöt jäivät antamatta intin häiritessä. Nyt otteet ovat olleet Romon tavoin lupaavia harjoituspeleissä.

Sentteristön täydentävät runkopelaajan tittelin lunastanut Timo Korhonen sekä II divisioonasta tullut, oivaksi aloittajaksi osoittautunut isokokoinen Pekka Niemimaa.

Harjoitusotteluiden positiivisin yllättäjä on ollut Niemimaan joukkuekaveri Lohjalta, toistaiseksi tuntematon suuruus nimeltä Janne Laakso. Luontaista maalintekijän vaistoaan esitellyt 22-vuotias Laakso voitti yllättäen Salamoiden harjoituskauden pistepörssin tehoillaan 6+4. Yksi syksyn kiinnostavimpia seurannan kohteita onkin, pystyykö kerralla kaksi sarjatasoa ylöspäin ponnistanut Laakso ylläpitämään pistetahtiaan myös runkosarjassa.

Laitahyökkääjistö on Salamoiden rutinoitunein osa. Niinimäen ja Iippo Suutarisen lisäksi aiempaa Mestis-kokemusta on Sami Tervosella sekä taklausvoimaa tuovilla Immo Suutarisella, Perttu Ahvenaisella ja Matias Keräsellä. Iso ruutu on tarjolla myös Matti Uusivirralle, mikäli Blues-hyökkääjä Kirkkonummella pysyy. Yksi hyökkääjäpaikka Bluesille on joka tapauksessa Salamoissa luvassa.

Vastuuta tarjolla, osa 2

Osa Mestis-joukkueista tuskailee pakkimateriaalinsa kapeuden kanssa, mutta Salamoiden valmennusjohdolla on siinä mielessä suorastaan positiivinen ongelma, että ruutunsa täyttäviä luutijoita riittää jopa neljään pariin. Ongelma on kuitenkin sama kuin hyökkääjistössäkin; kuka ottaisi ykkös- tai kakkospakin roolin?

Harjoitusotteluissa vakiintuneita pakkipareja ovat olleet Pekka Huhtaniemi – Mikko Sairanen ja Juhani Kaisjoki – Dan Marklund. Huhtaniemellä olisi kiekollista potentiaalia, mutta otteiden rauhallisuus ei ole riittänyt suuren roolin ottamiseen aiempina kausina. Lopettamisensa jälkeen kaukaloon palannut Sairanen oli keväällä ajoittain vaikeuksissa, mutta normaalin kauteen valmistautumisen myötä Sairasesta saattaa olla kiekolliseksi johtajaksi. Liigaan siirtyneiden Ville Uusitalon tai Lasse Korhosen tasolle yltäminen lienee kuitenkin turhan iso haaste.

Bluesin A-nuorista tullut Kaisjoki ja viime talven Heinolassa Suomi-sarjassa viettänyt entinen hyökkääjä Marklund ovat muodostaneet yllättävänkin ehyen pakkiparin ja osoittaneet valmiutensa toiseksi ylimmälle sarjatasolla.

Mielenkiintoista on nähdä, millaisen roolin pitkän uran tehnyt ja viimeksi Itävallassa pelannut Jimi Helin, 35, ottaa itselleen. Harjoitusotteluissa Helin ei vielä parrasvaloihin noussut, mutta rauhallisesta kiekonkäsittelystä saattaa olla Kirkkonummella iloa, kunhan konkari saa koneensa lämpimäksi.

Takaportista vastuunkantajaksi on tarjolla myös polveaan kuntouttanut Thomas Heinrichs, joka ehtii pelikuntoon syyskun alun tienoilla. Viime talven Bluesin SM-liigaryhmässä pienellä vastuulla viettänyt 26-vuotias Heinrichs on jo luettavissa Mestis-tason konkariksi, jonka lyöntilaukaus tuo lisää tulivoimaa ylivoimapeliin.

Muut ruutunsa täyttävät puolustajat ovat Haukoissa kypsynyt Joni Öhberg ja isokokoinen Timo Pieninkeroinen. Tyrkyllä listalle on lisäksi Ville Parkkulainen, jota toimittaja ei ole kaukalossa nähnyt.

Spekulointia

Harjoitusottelut ovat sujuneet Salamoilta lupaavasti. Heinäkuun lopun Kotkan-turnauksessa pelaajapakan keskeneräisyys näkyi jumbotilana, mutta sittemmin otteet ovat olleet hyvinkin nousujohteisia. Keravan harjoitusturnauksessa Jyrki Tuukkasen suojatit ylsivät toiseksi hävittyään vain Kiekko-Vantaalle, ja kolmesta kokonaisesta Mestis-joukkueita vastaan pelatusta harjoitusottelusta oli tuloksena voitto ja tasapeli TuToa vastaan sekä jatkoaikatappio Jokipojille.

Runkosarjaa ajatellen realistinen sijoitushaarukka on kahdeksannesta sijasta kymmenenteen. Jatkoajan Mestis-toimituksen rankkaus on yhdeksäs, mutta jos maalivahtiosastolla ei iske katastrofi eivätkä taloushuolet heitä kovin tummaa varjoa kaukalon ylle, kahdeksas sija on kirkkonummelaisten omissa näpeissä. Etuna niskaan hengittäjiksi arvioituihin nousija-HeKiin ja junnupitoiseen FPS:aan nähden Salamoilla on pelaajiston Mestis-kokemus. Toisaalta Heinolassa ja Forssassa maalivahtipeli on hyvällä tolalla, joten Kirkkonummellakaan ei ole varaa sillä saralla horjua.

Vähintäänkin Salamoiden pitäisi onnistua jättämään taakseen sarjanousijat KOO-VEE ja SaPKo. Vastaavasti vahvemmilla resursseilla toimivat ja vahvan pelaajamateriaalin kasanneet Sport, Jukurit, TuTo, KooKoo ja Kiekko-Vantaa lienevät pidemmän päälle liian hankalia vastuksia sarjataulukossa. Hokki, tai ainakin Jokipojat, saattaisi nappikauden myötä olla lyötävissä, jolloin sijoitukseksi saataisiin se perinteinen seitsemäs.

Toki pitää muistaa, että joka vuosi sarjassa on yllättäjiä suuntaan ja toiseen, joten tarjolla olevat sijoitushaarukat ovat korkeintaan suuntaa-antavia. Walleniuksen Bubikin tietää, että pelaamalla hyvin sijoittuu hyvin myös sarjataulukossa.