TuTon ja Jukureiden välieräkohtaaminen lähentelee Mestiksen mittakaavassa unelmakohtaamista. Vastakkain asettuvat sarjan kovakuntoisin, voittoennätykset uudelleen kirjannut TuTo ja Mestis-historian menestynein ryhmä, hallitseva mestari Mikkelistä.
Ennakkoasetelma on tasainen ja joukkueissa on paljon samanlaisia ominaisuuksia. Erojakin toki löytyy ja näistä erilaisista painotuksista löytynee ottelusarjan ratkaisu. Myös profiilipelaajat ovat normaalia merkityksellisemmässä roolissa.
Taistelupari 1: Kuokkanen vs. Reunanen
Kummankin ryhmän pelaamisen peruskivi on laadukkaassa maalivahtityöskentelyssä ja tiiviissä kiekottomassa pelaamisessa. Kun odotettavissa on vähämaalisia ja tasaväkisiä kamppailuja, maalivahtipelin merkitys nousee.
Jukureiden Ari Reunanen haparoi hieman Jokipojat-sarjan avausottelussa, mutta pelasi vahvasti kaksi viimeistä peliä. Ilmassa leijuu pieni kysymys siitä, miten turkulaislähtöinen torjuja kestää kasvavat paineet, mutta hurja itseluottamus miehellä tuntuu nyt olevan.
Toisena vaihtoehtona Jukuriluotsi Pekka Lipiäisellä on niin ikään kelpo suorituksiin kykenevä Kai Tillanen, joka kuitenkin saanee aloittaa pelit vaihtopenkin puolella.
TuTon maalia vartioi Juha Kuokkanen, joka nousi tämän kauden runkosarjassa Mestiksen ykköstorjujaksi. Tiiviin viisikkopuolustuksen taustalla Kuokkanen on löytänyt hyvän itseluottamuksen, joka ruokkii koko joukkueen onnistumisia. Viime keväänä hän tosin epäonnistui tärkeimmillä hetkillä, mutta kuluvalla kaudella Kuokkasen suoritustasoa on leimannut tasainen laadukkuus.
Pakistoissa leveyttä, pelikonsepteissa eroja
Joukkueiden puolustuskalustoissa riittää myös yhtäläisyyksiä. Kummallakin on pelien ratkomiseen kykenevä kovan luokan ykköspari, ja näiden takana riittää leveyttä yhden joukkueen tarpeisiin. TuTon tehokaksikko Kai Syväsalmi-Pasi Järvinen jättää omalla sarallaan muut taakseen, mutta jukuripari Lauri Kinos-Simo Mälkiä kestää vertailun kelvollisesti.
Molemmat pakistot kaipaisivat otteisiinsa hieman lisää tasaisuutta. Toisaalta kummassakin miehistössä on kokemusta ja potentiaalia isompaan vastuunkantoon tarvittaessa. Sekä TuTon että Jukureiden puolustuspelaamisen ydin on kuitenkin lopulta koko viisikon saumattomassa pelaamisessa.
Samankaltaisuuksista huolimatta lähestymistavat kiekottoman pelaamisen perusasioihin poikkeavat toisistaan. Jukurit on Reijo Ruotsalaisen potkujen jälkeen ottanut ikään kuin hallitun askeleen taaksepäin, kohti pelaajistolle tuttua dufvamaista äärikontrolloitua puolustusvoittoisuutta. TuTo taas luottaa kovaan liikkeeseen perustuvaan aktiiviseen prässiin, joka parhaimmillaan tukahduttaa vastustajan hyökkäämisen jo kaukana TuTon kenttäpäädystä.
Jos jompikumpi joukkueista saa omalla lähestymistavallaan kunnon yliotteen vastustajan pelinrakentelusta, ovat ratkaisun avaimet tämän ryhmän käsissä melko tukevasti.
Taistelupari 2: Lehtoset vs. Forsellit
Ottelusarjan näkyvin vastakkainasettelu syntyy kokeneiden ykkössenttereiden välille. TuTon Tero Forsell oli runkosarjassa jälleen kerran joukkueensa suurin johtotähti ja koko sarjan paras pelaaja. Jukureiden Petri Lehtosenkaan ei tarvitse hävetä esityksiään ja Forsellista hän on tottunut ottamaan mittaa ennenkin.
Haasteellisemmassa lähtötilanteessa onkin juuri Lehtonen. TuTon ykkösnyrkki, jossa Forsellin rinnalla ja Syväsalmi-Järvinen –kaksikon tukemana hyökkäävät Jouni Virpiö ja Atte Saunamäki, tekee takuuvarmasti pahaa jälkeä päästessään hääräämään vapaasti.
Lehtosen, Antti Laakson ja Andreas Sundinin muodostama Jukureiden ykkösketju kantoi ratkaisuvastuun puolivälierissä, mutta nyt heidän tärkein tehtävänsä on saada kotiedusta hyötyvä TuTon tehoviisikko kuriin. Mikäli tämä onnistuu, Jukureiden muussa hyökkäyskalustossa riittää enemmän kokemusta ja ratkaisuvalmiutta kuin ailahtelevissa TuTon ketjukoostumuksissa.
TuTo-valmentaja Ismo Lehkoselle aiheuttaa päänvaivaa Timo Laakson johtama kakkosketju, joka jäi pimentoon HeKi-sarjassa. Turkulaiset kaipaavat nyt tehoja muiltakin kentällisiltä, kun Forsell adjutantteineen saa entistä tarkempaa erityishuomiota osakseen. Potentiaalia riittää kolmeen tuloskuntoiseen ketjuun, mutta tasavahvaa jukurimiehistöä vastaan oletusarvot eivät riitä, pitää pystyä myös tekoihin.
Jukureiden taas pitää pystyä vastaamaan TuTon parhaimmillaan hurjaksi yltyvään vauhtimyllyyn, jonka kyydistä moni vastustaja on kevätkaudella tippunut. Jos TuTo saa kiekollisen pelaamisensa samalle tasolle liikkumisen kanssa, Jukureilla on edessä tuskainen rupeama.
Eräs vastalääke TuTon vauhtiin saattaa olla tehokas fyysinen peli, johon mikkeliläisillä löytyy kenties enemmän resursseja kuin turkulaisilla. Jo HeKi yritti horjuttaa TuToa kovalla taklauspelillä, tosin heikoin tuloksin.
Osaako TuTo hävitä, osaako Jukurit voittaa?
Vaikka joukkueiden pelaamisessa on tiettyjä perustavanlaatuisia eroavaisuuksia, ottelusarjaa ei ratkota pelikirjan sivuja kääntelemällä. Ratkaisevat erot syntyvät henkisellä puolella – avainpelaajien kaksinkamppailuissa ja joukkueiden kyvyssä käsitellä keskeisiä tilanteita.
TuTo porskuttaa uskomattomassa voittoputkessa, mutta viimeistään nyt on lähellä hetki, jolloin turkulaisten on kenties maistettava yli kahden kuukauden tauon jälkeen tappion karvasta jälkimakua. Jukureiden tasoista joukkuetta vastaan tappio saattaa tulla hyvälläkin pelillä.
Mahdollisella häviön hetkellä avainkysymys kuuluu, miten TuTo osaa käsitellä takaiskun. Päävalmentaja Lehkonen on varmasti tehnyt kaikkensa nollatakseen tilanteen eikä joukkueessa kyde minkäänlaista tappionpelkoa, mutta tilanne olisi silti lähestulkoon uusi vahvan kollektiivisen itseluottamuksen rakentaneelle ryhmälle. Etenkin jos Jukurit onnistuisi yllättämään heti avausottelussa Kupittaalla.
Toisaalta juuri TuTon henkisen vahvuuden vuoksi Jukurit on kovan haasteen edessä. Mikkeliläisryhmällä on rutkasti tietotaitoa kovissa paikoissa ja paineen alla pelaamisesta, mutta totuus on, että TuTo on erittäin vaikeasti voitettavissa oleva joukkue tällä hetkellä.
Turkulaisilla on vahvuutensa kaikilla keskeisillä osa-alueilla, joukkue pelaa erittäin tasapainoista jääkiekkoa ja ammentaa onnistumisista jatkuvasti lisää henkistä vahvuutta. Ellei TuTo taivukaan ensimmäisen vastoinkäymisen kohdatessaan, riittävätkö Jukureiden eväät horjuttaa Lehkosen ryhmää riittävästi?
Analyyttinen intuitio lopputuloksen luonteesta
Turvallisinta on veikata, että luvassa on todella tasainen sarja. Kukaan tuskin hämmästyy, jos finalisti ratkaistaan vasta viidennessä pelissä Turussa. Punnusten ollessa kutakuinkin tasan yksittäiset ottelut kääntyvät sen mukaan, kuka nousee esiin yksittäisistä avainpelaajista ja taistelupareista.
Jukurit on tottunut voittamaan tärkeitä pelejä ja Jokipoikia vastaan Jukurit nousi jokaisessa kohtaamisessa tappioasemasta voittoon. TuTon huima voittoputki antaa näkökulmasta riippuen aihetta joko mörköjen tai ruususenunien näkemiseen. Puhtaasti todennäköisyyksien varassa on kuitenkin varminta arvata TuTon etenevän Mestis-finaaliin voitoin 3-1.
