Pavel Brendl hyökkäsi alusta loppuun Jokipoikien ykkösketjussa vasemmalla laidalla sentteri Tapio Ahtosen ja laitahyökkääjä Jani Keräsen rinnalla. Kolmikko oli hyökkäyspäädyssä joensuulaisten paras osa, mutta paljon jäi vielä parannettavaakin.
Brendl sai peliaikaa ehkäpä jonkin verran odotettua vähemmän. Jokipojat pyöritti koko ottelun tasaisella neljän ketjun ja kolmen pakkiparin rotaatiolla.
Ylivoimista Brendl pelasi jokseenkin puolet, silloinkin ketjukavereinaan Ahtonen ja Keränen – Jokipojillahan ei tällä hetkellä edes erillisiä ylivoimakenttiä ole. Alivoimalla mies ei vastuuta saanut, ja tämä näkyi välillisestikin peliajassa, sillä aina täysilukuiseksi päästyään Jokipojat heitti kaukaloon joko kakkos- tai kolmosketjun.
Avauserässä Brendl oli varsin vaisu. Usein hän ei päässyt edes kiekkoon käsiksi – tai joukkuekaverit eivät sitä hänelle osanneet syöttää. Joka tapauksessa monet vaihdot menivät pelkäksi tilanteiden seuraamiseksi, eikä luistinkaan liikkunut kovin sutjakkaasti. Samasta ongelmasta tosin kärsi torstai-iltana koko joensuulaisjoukkue.
Ensimmäisen kerran tshekkihyökkääjä laukoi vasta neljännessä vaihdossaan, ottelun 13. minuutilla. Terävä laukaus lähti salamannopeasti Brendlin saatua kiekon. Erinomainen kuti olisi saattanut paremmalla onnella päätyä heti maaliinkin.
Loistavan laukaisutaitonsa lisäksi Pavel Brendl väläytteli ajoittain toista avuaan, syöttötaitoa. Varsinkin ylivoimapelissä mies antoi muutaman kerran todella tarkan ja oivaltavan syötön.
Hyvästä syötöstä syntyi myös Jokipoikien illan ainokainen, loppunumerot 1-1:een sinetöinyt tasoitus. Brendl sai kiekon maaliviivalla, syötti maalin eteen Keräselle, joka täräytti sekuntia-kahta myöhemmin lätyn turkulaisten pussiin.
Paras vielä edessä
Pavel Brendlin ensiesiintymisen saldoksi jäi siis kohtalaisen vaatimaton 0+1 sekä tehotilastoon +1. Hän kuitenkin laukoi peräti kahdeksan kertaa – tuplasti enemmän kuin kukaan muu jokipoika.
Avausottelun perusteella voi kuitenkin jo perustellusti arvioida, että Jokipojat teki hyvän hankinnan. Kun yhteispeli ketjun kanssa paranee, niin luultavasti tulosta alkaa todella tulla. Pelien myötä myös liike lisääntynee.
– Pelaajien pitää vähän opetella syöttämään hänelle. Herrat Keränen ja Ahtonen pelasivat viime vuonna Suomi-sarjassa, Brendl NHL:ssä, Jokipoikien valmentaja Jouni Varis vertasi osuvasti ykkösketjun hyökkääjien keskinäistä eroa.
– Brendl on aivan superlisä tähän sarjaan. Tietysti hänelläkin on vielä vähän hakemista. Kolme edellistä viikkoa kun on kierrellyt ristiin rastiin, niin ei varmastikaan ollut nyt parhaimmillaan, Varis jatkoi.
Sentterivahvistukselle paikka tarjolla!
Saattaa kuitenkin olla, ettei Jokipoikien nykyisellä sentterikalustolla ole edes mahdollista saada Brendlistä parhaita tehoja irti. Nyky-Mestis on kuitenkin sen verran kova sarja, ettei NHL-laiturikaan tee ihmeitä yksinään.
Topi Riutta on toki hyvä ja kokenut sentteri, muttei pelaajatyyppinä sellainen oivaltava syöttelijä, mikä olisi ideaali ruokkimaan Brendlin kaltaista tykkiä. Jokipoikien kannattaisikin pyrkiä hankkimaan joukkueeseen yksi todellinen sentterivahvistus. Vaikka Brendl joulutauolla lähtisikin, niin kunnon pelinrakentajalla olisi silti taatusti käyttöä.
Ratkaisu saattaisi jopa löytyä yllättävänkin läheltä, tarkemmin määriteltynä Joensuun naapurikunnasta: Kontiolahden Kajastuksen kolmosdivisioonajoukkueessa kiekkoilee nimittäin muuan Mikko Kinnunen. Jos vasta 26-vuotiaalla ”Kinellä” vain aikaa ja intoa riittäisi, niin hän voisi todennäköisesti olla palapelin puuttuva osanen.
