Kuka syttyy pudotuspeleihin?

Viidakon vanhan totuuden mukaan pudotuspelit ovat aina oma maailmansa. Siinä missä tekninen pelaaja voi neppailla vielä runkosarjassa vastustajan viisikon hajalle, on tila ja aika kuumemmissa väännöissä kortilla. Mustelmia on pakko kestää ja pohkeet sekä perslihakset joutuvat kovalle tiiviissä peli- ja matkustustahdissa. Pääkopankin on oltava kunnossa kun pelataan ratkaisupelejä, joissa yksikin epäonnistuminen voi viedä kesälomille.

Mestiksen kokeneimmilla pelaajilla on takanaan jo kymmenkunta kautta tällä sarjatasolla. Niinpä tavallinen runkosarjaottelu ei aina jaksa konkareita sytyttää, mutta pudotuspeleihin ei latausta tarvitse erikseen kaivaa. Monissa ottelusarjoissa sankareita ovatkin olleet tasoaan nostaneet konkarit sekä runkosarjoissa harvemmin otsikoihin nousseet neloskentän möyrijät.

Ketkä sitten olisivat alkavan Hokki-KooKoo-parin ratkaisijoita?

Vladimir Kolek odottaa ”torjuntoja maalivahdeilta ja onnistumisia avainpelaajilta.” Reijo Mansikkakaan ei suostu ennustamaan tärkeimpiä pelaajia, vaan odottaa tekojen puhuvan puolestaan.

– Ei pudotuspeleissä saa olla yhtään heikkoa lenkkiä, vaan onnistumiset lähtevät koko joukkueesta. Ratkaisijoita toki tarvitaan, mutta kyllä meiltä pitäisi löytyä maalintekijöitä.

Koska valmentajilta ei vinkkejä pudotuspelien ”seuraa heitä” –osastolle irronnut, oli Jatkoajan toimituksen käärittävä hihat ylös ja kaivettava kalkulaattorit esille. Kajaanilaispelaajista 14 on pelannut aiemmin urallaan Mestiksen pudotuspelejä, KooKoosta kolmetoista. Kokemuksessa on kuitenkin suuri ero nimenomaan KooKoolle, jonka pelaajat ovat tahkonneet vuosien varrella tuplamäärän pudotuspelejä kainuulaisiin nähden.

Nikoskelainen Hokin johtotähtenä

Hokin paras esimerkki pudotuspeleihin tasoaan nostavasta konkarista on Tuomas Nikoskelainen. Ykkösketjun sitkeä taistelija oli ratkaisuotteluissa Kiekko-Vantaan parhaimmistoa kaikilla neljällä kaudellaan – ja on jopa parantanut pistetahtiaan tosipelien alkaessa. Mestis-hopean (2003) lisäksi Nikoskelaisella on voittokokemusta myös A-nuorten SM-sarjasta sekä Mestis-karsinnoista.

Hokki oli runkosarjan kevätkierroksilla pitkälti ykkösketjunsa Nikoskelainen – Ville Vimpari – Kimmo Happo varassa. Kapteeni-Happo on totuttu näkemään paitsi raatavana joukkuepelaajana, mutta myös ahnaana pistehaina. Pudotuspeleissä laitahyökkääjä ei ole kuitenkaan koskaan onnistunut nousemaan runkosarjan lailla ratkaisijoiden joukkoon.

Taitava Vimpari puolestaan on playoff-maailmassa lähes täysi noviisi, ja sitä myötä arvoitus. Yksi Hokin kuumista kysymyksistä onkin, pystyykö Nikoskelainen sytyttämään todella pienikokoisen (174-175-173) ykköskentän parhaimpaansa, vai katoaako poikien peli-ilo romuluisten pakkien entistä kovemmassakin puristuksessa?

Juha Silvanderia lukuun ottamatta muillakaan Hokin avainhyökkääjistä ei ole suuremmin pudotuspelikokemusta. Silvanderilla sitä on Mestiksen lisäksi myös muutaman vaihdon verran kulta-Kärpistä. Kokemattomasta kaartista pudotuspelien voisi kuvitella sopivan myös röyhkeälle Markus Haveriselle, kun taas virtuoosimaisen Teemu Virtalan sopeutuminen uransa ensimmäisiin tosipeleihin on arvoitus.

Yllättäjän rooliin voi kainuulaisista nostaa yleispelaaja Matti Tiihosen. KalPan viime kevään nousujuhlissa sekä puolustajana että hyökkääjänä pelaavan Tiihosen osuus ei kovin suureksi noussut. Keväällä 2004 hän sen sijaan oli sankareista suurin, iskettyään kuopiolaisille mestaruuden tuoneen jatkoaikamaalin ratkaisevassa viidennessä finaalissa. Hokki-puolustajista eniten pudotuspelikokemusta on Teemu Kolehmaisella. Loukkaantumista kärsinyt Kolehmainen oli Nikoskelaisen tavoin Kiekko-Vantaan avainpelaajia keväällä 2003.

Sen sijaan kajaanilaisvahtien Joni Myllykoski ja Tuomas Lohtander paineensietokyky joutuu tosi testiin vasta nyt. Kumpikaan ei ole torjunut aiemmin näin tärkeissä pudotuspeleissä. KooKoon Carl Grahnilla on puolestaan alla kaksi vahvaa kevättä ykkösvahtina.

Raattama taitaa hengenluonnin

Kouvolalaishyökkääjistä tärkein on, tai olisi, Tatu Kattelus. Kapteeni on kuitenkin loukkaantuneena sivussa vähintään pudotuspelien ensimmäisen viikon. Keväällä 2002 Kattelus oli pudotuspelien paras maalintekijä ja pistemies, ja petrannut tosipeleihin monella muullakin kaudellaan. Arvokkaan joukkuepelaajan panos ei kuitenkaan näy pelkästään tehotilastossa, sillä Kattelus on myös tärkeä joukkuepelaaja, jonka säästelemättömään pelityyliin kovat pudotuspelit sopivat kuin nyrkki silmään.

Katteluksen tavoin myös puolustuspään erikoismies Teemu Timoskainen sekä ikitaistelija Jari Keltanen kuuluvat profiilinnostajien sakkiin. Reino Soijärvi on puolestaan lukuisista loukkaantumisistaan huolimatta kunnostautunut isojen pelien ratkaisijana – mikä Vaasassa taatusti muistetaan… Keltanen ja Soijärvi petrasivat peliään kevään edetessä, Timoskainen puolestaan kuuluu pukukopin hengenluojiin.

Hyökkäyksen taito-osastoa edustavat Mikko Liukkonen, Timo Nurmberg, Teemu Somppi ja Aapo Lampinen. Heistä kaksi ensin mainittua ovat pystyneet pitämään tasonsa runkosarjan jälkeenkin aiemmilla kausilla. Mikkelissä voitetun mestaruuden lisäksi Liukkosen uralta löytyy myös menestystä A-nuorissa JYPissä. Nurmbergin keväitä ovat sotkeneet loukkaantumiset, eikä maestro nytkään parhaassa pelivireessä ole pitkän poissaolon päätteeksi.

Somppi oli voittamassa KalPan mestaruutta keväällä 2004, mutta maaliahnaan laitahyökkääjän rooli pieneni pelien kovetessa. Niin Sompin kuin pudotuspeleissä ensimmäistä kertaa esiintyvän Lampisenkin runkosarja sujui syyspainotteisesti. Sen sijaan duunarihyökkääjä Kimmo Haapa-aro nostaa ensikertalaisista profiiliaan taatusti, kuten mahdollisesti myös kesken kauden hankitut Tuomas Ilola ja Mikko Silvennoinenkin.

Puolustaja Jari Raattama on koko sarjan kokeneimpia pelaajia. Jallun rooli kaukalossa tuskin kuitenkaan nousee kovin ratkaisevaksi tänäkään keväänä, mutta vaihtoaitiossa ja pukukopissa rauhallinen konkari on painonsa arvoinen kultaa. Tarinoiden mukaan mies on herättänyt joukkuehenkeä muun muassa varustautumalla Pohjanmaan reissuille jättikokoinen leukku vyöllään roikkuen.

Muista KooKoo-pakeista kokemusta löytyy runsaasti myös Jukka-Pekka Holopaiselta. Ykköspakilta odotetaan vahvaa panosta, mutta ainakaan aiempina keväinä mies ei ole kunnostautunut ratkaisijana.

Puolustuksessa mielenkiintoisia ensikertalaisia sen sijaan ovat jykevät Matti Hana ja Martin Toms. Tomsin puolirikollinen pelityyli voi parhaimmillaan olla jopa yksi palapelin avainosista, sillä YV:n maskimiehenä pelaava tsekki osaa kuumentaa vastustajia. Maalittomuudestaan tunnettu Hana puolestaan pelaa aikuisuransa ensimmäiset pudotuspelit, vaikka tilillä on kaksisataa runkosarjan peliä.