Torstain jääharjoituksessa Leijonat esiintyi uusien ketjukoostumuksien kera. Saku Koivu oli liittynyt remmiin ja ottanut Olli Jokisen paikan ykkösketjun keskellä. Koivun ja Teemu Selänteen sovittaminen samaan ketjuun on ollut ennakkoherkuttelun kohteena, eikä syyttä.
− Saku ja Teemu ovat kaksikkona olleet ennenkin maaginen yhdistelmä tällä tasolla. Nytkin sen näki heti ensimmäisessä jäätreenissä, että yhteinen sävel löytyy nopeasti. He tietävät toistensa liikkeet, valmentaja Jukka Jalonen toteaa.
− Olli kuljettaa kiekkoa paljon ja etsii itse ratkaisuja. Saku on selkeämmin pelintekijä, joka pistää kiekon nopeasti liikkeelle.
| style="border: solid 1px #ddd; border-right: solid 1px #ddd; padding: 4px;">,, |
Kolmantena ketjussa on Leijonien kapteeni Ville Peltonen. Peltonen on tavallaan tuttu mies tehoduon jatkeeksi, sillä hän on aiemminkin pelannut Koivun ja Selänteen rinnalla, viimeksi MM-kotikisoissa 2003.
− Ihan hyvältä tuntui ensimmäinen harjoitus. Ehdimme vähän puhua ennen treeniä ja myös sen aikana. Illalla on vielä yksi palaveri, ja pelissä tulee varmasti uusia juttuja mukaan, Peltonen ennakoi.
− Silloin kotikisoissa yhteispeli toimi meillä hyvin, vaikka pelit loppuivat lyhyeen [puolivälieriin].
Peliaikatilastojen perusteella Peltonen oli Leijonien kovin työjuhta alkusarjan peleissä. Norja-ottelussa hänelle kirjattiin reilun 27 minuutin peliaika.
− Luulen, että tilastoissa on virhe niissä ajoissa.
Oli tai ei, Peltosen vastuu on joka tapauksessa painava. Hän pelaa isossa roolissa niin tasakentällisin kuin erikoistilanteissa. Jos ottelu on jäähyrikas, Peltonen on jatkuvasti jäällä, sillä hän kuuluu ykkösylivoimaviisikkoon ja luotetuimpiin alivoiman tappajiin.
− Alivoima toimii hyvin, kun vedämme sopivan lyhyttä pätkää. Ei se minusta ole hyökkäyspelaamisesta pois, että pelaan paljon alivoimaa.
Uusien kentällisten erikoisuutena on viiden hyökkääjän ykkösylivoima. Peltonen ei sitä koostumusta kummeksu, sillä hän on pelannut viiden hyökkääjän ylivoimaa niin Sveitsissä kuin NHL:ssä. Leijonilla viivamiehen virkaa hoitavat Saku Koivu ja Olli Jokinen.
− Olen joskus itse pelannut vastaavasti viivamiehen paikalla. Se on hyvä paikka, kun saa vähän tuntumaa.
− Nyt en kuitenkaan ajattele asiaa erikoisemmin, kun minun rooliini muutos ei vaikuta.
Täysillä sylintereillä
Perjantain vastustajaa Latviaa Ville Peltonen arvioi taitavaksi, hieman venäläistyyppiseksi joukkueeksi. Hänellä on selkeä käsitys siitä, miten tällainen kamppailu ratkeaa kapeassa kaukalossa.
− Joku voittaa jonkun yksi vastaan yksi -tilanteessa tai luomme nopean ylivoimahyökkäyksen, sellaiset tilanteet ratkaisevat. Saku ja Teemu ovat huippuja noissa tilanteissa kiekon kanssa.
− Teemu on nopea ja pystyy mielettömän hyvin rytminmuutoksiin, ja lisäksi hänellä on maalintekijän taito ja vainu. Pelintekijänä hän on aliarvostettu, hän luo muillekin paljon paikkoja, Peltonen teroittaa.
− Saku on hyvin peliä kontrolloiva hyökkääjä. Häntä on vaikea puolustaa, kun hänellä on kiekko.
Kaiken kaikkiaan Peltonen on ollut tyytyväinen Suomen esiintymiseen turnauksen alussa, vaikka leijonajoukkue ei ole vielä kulkenut ihan "täysillä sylintereillä".
− Pelinopeuden ja viisikkopelaamisen tiiviyden pitää parantua. Sitä kautta voimme saada tulosta. Kunhan taitokiekko onnistuu ja pelaamme aggressiivisesti, pystymme riisumaan Latvian aseet.
