Niin valmentajat kuin maalivahditkin näkevät, että nykyinen tilanne on suoraa seurausta valmennuksen tasosta ja määrästä.
- Kyllähän se on Suomen etu, että meillä on paljon maalivahtivalmentajia. Eihän niitä ikinä liikaa ole, mutta hyvin monet saavat jo ensimmäisestä luistelukoulusta asti maalivahtivalmennusta, valottaa Jokerien maalivahtivalmentaja Hannu Nykvist buumin taustoja. Samansuuntaisesti asian näkee myös Nykvistin tuore suojatti, Mikko Rämö.
| haastatteluja Mikko Rämö - Tshehovista Ilmalaan
[lue lisää] Joni Puurula - Huikean Jampan paluu
[lue lisää] Sasu Hovi viihtyy Vsetinissä
[lue lisää] |
- Kyllä se minusta on ihan siinä, että siihen on kiinnitetty huomiota. On se tuottanut aikaisemminkin tulosta, mutta nyt on taas uusi esiinmarssi menossa. Määräänsä nähden aika laadukasta työtä tehdään, Rämö vahvistaa.
Suomalaisvahtien kurssi on nousussa myös Euroopassa. Viimeisimpänä aluevaltauksena voi pitää Tsekkiä. Sasu Hovi on tänä syksynä raivannut tietä sikäläiselle pääsarjatasolle. Hovi itse arvosteli Jatkoajan haastattelussa tsekkiläistä maalivahtivalmennusta perustekniikoiden puutteellisesta harjoittamisesta.
Nykvist on tutustunut eurooppalaiseen maalivahtivalmennukseen Suomen jääkiekkoliiton palveluksessa. Lisäksi Nykvist on itse valmentanut maalivahteja Sveitsissä.
- Niinä vuosina, kun olin liiton hommissa ja Sveitsissä ja jonkun verran seminaareissa ravasin, tuli aika paljon katseltua eri maiden tilannetta. Jos nyt ajattelee koko maalivahtivalmennuskulttuuria, niin uskon, että Tsekit ja Suomi ovat ne maat, joissa se on pisimmällä, Nykvist kertoo.
Ruotsissa suomalaisvahdit ovat olleet jo pitkään kovassa huudossa. Vuodesta toiseen Elitserienin maalivahtipörssin kärkinimet tulevat Pohjanlahden itäpuolelta.
- Jos katsotaan ihan maalivahtivalmentajien määrää ja miten asioita on seuroissa organisoitu, niin itse asiassa minulle oli yllätys, kuinka vähän niitä on tuolla Ruotsin päässä hommissa. Siellähän Tarvaisen Mika on vissiin koko Elitserienin ainoa päätoiminen maalivahtivalmentaja, muistelee Nykvist.
- Sveitsistä tiedän sen verran, että siellä on jonkun verran ollut vierailevia tähtiä. Itsehän aloitin yhteistyön sinne jo melkein viisitoista vuotta sitten. Siellä oli liiton palveluksessa muutamia kavereita, joiden kanssa tehtiin esimerkiksi Suomen jääkiekkoliiton ja Sveitsin jääkiekkoliiton välillä maalivahtien leirivaihtoa ja valmentajien vaihtoja, Nykvist kertoo.
- Siellä alkaa olla maalivahtivalmentajia ja homma menee eteenpäin, mutta jäljessä he ovat Suomea jonkun verran.
Venäjän tilanne on Nykvistille vieraampi, mutta puolitoista kautta itänaapurissa pelanneelle Rämölle käytännön kautta sitäkin tutumpi. Rämö pitää Venäjän maalivahtivalmennuskulttuuria kehittymättömänä.
- Molemmissa seuroissa oli nimellisesti maalivahtivalmentaja, mutta ei sieltä kyllä neuvoa tullut. Toisessa seurassa oli tulkkikin, mutta ei siltikään tullut tietoa. Vaikka sanoin, että olisi hyvä ajatella asioita vähän muultakin kannalta - että sanoisi heti, jos on jotain huomautettavaa, Rämö muistelee.
Perusharjoittelussakin on puutteita.
- Kun siellä seuraa muita maalivahteja, niin ei siellä sitä perustyyliä ja -tekniikoita harjoitella ollenkaan. Kun katsoo ihan junioreita, niin kyllä se lähtee siitä, että lämäriä pitää saada kiinni, eikä paljon muuta, päivittelee Rämö päätään puistellen.
Perustyö tehdään junioreissa
Suomalaisten maalivahtien ja maalivahtivalmentajien puheissa toistuvat samat teemat: maalivahdit tarvitsevat nimenomaan heille suunniteltua valmennusta, jonka olisi syytä alkaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Monessa seurassa onkin jo C-juniori-iästä lähtien kussakin joukkueessa erikseen nimetty maalivahtivalmentaja.
- Jokereissa meillä homma pyörii niin, että itse teen hommia päivittäin liigan ja C-junnujen kanssa ja Urosen Fadu (Jarmo) hoitaa A:ta ja B:tä. Tietysti vähän ristiin jutellaan ja käydään katsomassa pelejä, Nykvist kertoo.
- Meillä on C:stä ylöspäin kaikki ihan hoidossa ja Kettererin Makehan (Markus) on siellä jonkun nuoremman ikäryhmän kanssa. Sinne ihan alas asti en ole oikein ehtinyt vielä kurkistaa, mutta uskoisin, että sielläkin asiat ovat aika hyvällä mallilla.
Lahtelaislähtöisen Rämön valmennustausta on varsin saman kaltainen.
- D-nuorissa oli erillinen maalivahtiharjoitus pari kertaa viikossa ja nuoremmasta C:stä lähtien on ollut aina henkilökohtainen maalivahtivalmentaja, Rämö muistelee juniorivuosiaan.
Rämöllä on uransa aikana ollut Venäjän vuodet pois lukien neljä eri maalivahtivalmentajaa. Pelaajan kannalta ajoittainen vaihtelu on hyvästä.
- Joka kerta kun uusi ihminen tulee, niin jotain uutta oppii. Jos maalivahtivalmentaja pystyisi sanomaan, että toiseltakin kantilta voisi jotain tehdä, niin se on aina tervettä.
Rämön näkemys maalivahtivalmennuksen välttämättömyydestä on selkeä.
- Ei nykypäivänä ilman sitä pärjää. Kyllä sen pitää lähteä nuorista asti, että saa sitä oikeanlaista valmennusta.
