Tampereella lahdataan ihmisiä tiiliseinää vasten.
Ja tämä ei ollut Työmies-lehden poliittisesti värittynyt otsikko keväältä 1918, vaan totuus jääkiekosta 2010-luvulla.
Heti kauden avauspelissä menivät Atte Pentikäinen ja Niko Peltola. Viime lauantaina osui Pekka Jormakkaan.
Tiistaina saatiin taas säikähtää. Kai Kantola löi kasvonsa pleksiin, ja TPS:n laitahyökkääjä Mikko Rantanen talutettiin vaihtopenkille Ilveksen Martti Järventien puhtaan taklauksen jälkeen.
Aivan sama, oliko Rantanen huonossa asennossa tai osuiko hänen päänsä kohtisuorasti laitaan. 17-vuotiaan juniorin raahaaminen vapisevin jaloin pois kentältä on sydäntä kylmäävää katseltavaa, kun tietää, mitä piittaamattomuutta Tampereella on harrastettu joustokaukalon suhteen.
Tappara, Ilves ja omistaja Tampereen kaupunki vähättelevät kilpaa kaukalon merkitystä ja osoittelevat toisiaan sormella, kun maksajaa kysytään. Aikeena on paitsi venyttää investointi Liigan asettamaan takarajaan, nähtävästi myös hakea erikoisluvalla jatkoaikaa uuden hallin valmistumiseen asti.
Hakametsän jäähalli on suomalaisen jääkiekon kruununjalokivi ja yksi maamme pyhimmistä urheiluareenoista. Siellä pelataan edelleen kahden seuran liigaottelut ja paljon muita virallisia sarjapelejä.
Nykyaikaisen turvakaukalon olisi pitänyt tulla Tampereelle ensimmäisenä, ei viimeisenä.
Pelleilyä ja farssia tämä on jo nyt, mutta jos kaukalo-ostosta lykätään vielä ensi syksystäkin, kyseessä on silkka pyhäinhäväistys.
Tappara kieriskelee viime kevään pudotuspelirahoissa, Ilves miettii Daniel Corsolle kuusinumeroista hintalappua ja kaupungin jäävuorojen hinnat ovat ennätyskorkeat, mutta 70 000 euroa per taho on liian kallista.
Pelkkä palikkafysiikka ja MAOL-taulukko riittävät kertomaan, että joustokaukalo ehkäisee loukkaantumisia vääjäämättä kuin turvavyö. Muutaman tuuman pehmennys pienentää törmäysvoimia jopa kymmenillä kiloilla. Samainen taulukko myös kertoo, että vaadittava parisataa tonnia kyllä löytyy pankkitileiltä. Kevyesti.
En käsitä, miten pomot kehtaavat katsella pelejä aitiosta päätöstensä jälkeen. Mieleen tulevat Rooman gladiaattoritaistelut ja katsomossa mässäilevät keisarit.
Liigan on laitettava surkuhupaisalle vehkeilylle piste. Tarvittaessa pelaajayhdistyksen pitää kantaa kortensa kekoon. Johan tämä touhu rikkoo työehtosopimuksen työturvallisuuspykäliäkin kohta.
NHL:ssä asia olisi aikaa sitten puitu käräjäsalissa läpihuutojuttuna pelaajien hyväksi.
Jos näen sen vihonviimeisen, jumalten hylkäämän, jääkiekkoilijoiden terveyden vaarantavan itsemurhakaukalon paikoillaan vielä ensi vuoden syyskuussa, otan itse jakoavaimen ja alan irrottaa pleksejä. Pultti kerrallaan.
Olkaa hyvä ja alkakaa kantaa vastuuta.
