Kolmatta erää on pelattu kahdeksan minuuttia. Kotijoukkue on maalin tappiolla ja se tavoittelee raivoisasti tasoitusta. Rintamahyökkäyksiä, laukauksia, puskemista maalille, melkein maalivahdin päälle. Torikokouksia. Seuraavaan hyökkäykseen. Karvaamista. Taklauksia. Tunnetila on korkeimmillaan. Läsnäolon tuntee katsomossakin.
Seuraava pelikatko. ”SM-liigan timeout”, kuulutetaan. Viisikot valuvat vaihtoaitioille. Seisoskellaan, katsellaan tulostaululle, nojaillaan toisella kädellä mailaan, toisella vaihtoaitioon. Odotellaan.
Menee minuutti. Valutaan takaisin aloitukseen. Yleisö on hiljentynyt. Tunteet ovat rauhoittuneet. Kaikki alkaa taas alusta. Intensiteetin rakentaminen. Menee monta minuuttia ennen kuin aiempi tunnetila kasvaa takaisin.
SM-liigan timeout-mainoskatkoa perusteltiin alun perin sillä, että tähtipelaajat saisivat hengähdystauon ja pystyisivät näin ollen pelaamaan enemmän. Sen sanottiin kasvattavan pelin intensiteettiä. Sen sanottiin lisäävän pelin viihdearvoa.
Käytännössä sen vaikutus on päinvastainen. Eikä pelkästään siksi, ettei SM-liigassa pelaa tähtiä.
Kaksi minuutin mainoskatkoa erää kohden on kohtuutonta. Se rikkoo rytmin. Se katkoo pelin palasiin. Käsikirjoitus halkeilee. Peli ei virtaa luontevasti.
SM-liigan perustelut toiselle mainoskatkolle ontuvat. Katko mahdollistaa markkinoinnin lisäresurssoinnin? Kuulostaa ympäripyöreältä selittelyltä. Yleisöä voidaan palvella lisähidastuksilla? Eikö sitä muka muuten voi? Television tarjonta on lisääntynyt? Senkö ehdoilla menemme?
NHL:ssä mainoskatkoja on kaksi tai kolme erää kohden. Sikäläisessä kulttuurissa se luonnistuu, sillä amerikkalaisuuteen kuuluu kaikki oheistoiminta. Suomalaiseen kulttuuriin se ei sovi. SM-liigaottelusta on tullut liian hidas, ensi kaudella se on tällä muutoksella entistäkin hitaampi. Ottelutapahtumaa on venytetty liian pitkäksi. Se edesauttaa yleisön mielenkiinnon menettämistä. Ei ketään kiinnosta turhanpäiväinen odottelu.
SM-liigan ottelutapahtumaa pitäisi päinvastoin tiivistää napakammaksi paketiksi, jossa tunnetila ei pääse turhaan laskemaan, kaukalossa tai katsomossa. Sitä ei pitäisi venyttää pidemmäksi odottelun täyttämäksi puhteeksi, jolloin itse pelin osuus on entistäkin pienempi.
Kirjoittaja on espoolainen vapaa toimittaja.