Kuinka hyvä on Sidney Crosby? Maalintekovaikeuksissa kauden aikana ollut Pittsburgh kaipasi jo viime kaudella lisätehoja rinnalleen. Marian Hossa jätti seuran pari vuotta sitten ja sen jälkeen Crosbyn rinnalle on haettu ratkaisijaa ja viimeistelijää toisensa jälkeen. Lupaavatkaan pelaajat eivät ole kuitenkaan vielä onnistuneet Adam Oatesin ja Brett Hullin tasoista yhteyttä kultalapsen kanssa löytämään, viimeisimpänä tuore hankinta Aleksei Ponikarovski. Sitä ennen muun muassa Miroslav Satan, Ruslan Fedotenko ja Chris Kunitz ovat kaikki lähteneet pelaamaan elämänsä kautta Crosbyn rinnalla, mutta lähes yhtä laihoin tuloksin. Crosby päättikin siis ottaa ohjat omiin käsiinsä, ja ruveta tekemään maaleja itse.
Tuloksena oli runkosarjassa jaettu maalipörssin voitto, ja vaikka joukkueen toiselle supertähdelle Jevgeni Malkinille kulunut kausi ei ole tehojen valossa mikään täysosuma ollut, lähtee Penguins jo yksin Crosbyn avulla uusimaan mestaruutta tosissaan. Nyt täytyykin kysyä, miten Crosby tänä vuonna voitaisiin pysäyttää, ja riittääkö se, vai nousevatko Penguins-joukkueesta tarvittaessa muut nimet pääosaan?
Kuka heittää eniten löylyä?
Viisitoista peliä runkosarjassa sivussa olleen Malkinin maalimäärä putosi 12 osumalla kaudesta 2008-09. Kun samaan aikaan syötötkin kärsivät inflaation, voidaan yhteensä 36 pistettä edelliskautta vähemmän nakuttaneen venäläisen tulosta runkosarjassa pitää vähintäänkin hiipuneena. Asialla ei ole kuitenkaan mitään merkitystä, jos miehen terveys kestää ja peli loksahtaa uomiinsa oikealla hetkellä.
Malkinin ja Crosbyn jälkeen tulee selkeä pudotus tehoissa. Jordan Staal, Bill Guerin, Chris Kunitz ja muu hyökkäys, sekä liikkuva puolustus omaa kuitenkin sen verran tulivoimaa ja monipuolisuutta, että joukkueella on taitoa kääntää tiukkoja otteluita voitokseen.
Tiukkaa taistoa on nimittäin luvassa. Suurimman tähtensä Dany Heatleyn edellisenä kesänä kaupannut Senators toipui erosta yllättävän nopeasti. Vaikkei kaupassa tulleista pelaajista Jonathan Cheechoosta ollut seuralle iloa kuin kenties seuralehden pilapiirroksissa, Milan Michalek, kapteeni Daniel Alfredsson, takuuvarma Mike Fisher sekä ”mojonsa” vaikean alkukauden jälkeen löytänyt Jason Spezza etunenässä ovat onnistuneet luomaan Senatorsille mieliala-Heatleystä vapaat kädet, ja koko olemukseen uutta ryhtiä.
Eniten hikisiä hetkiä Penguinsille tarjoaa kuitenkin Senatorsin fyysinen osasto.
Panssariesteitä tiellä
Kun taistelu yltyy kovimmilleen, Senators-miehistössä riittää fyysistä preesensiä. Hyökkäyspään ärsyttäjät Jarkko Ruutu ja kovaa taklaava Chris Neil ovat Senatorsille korvaamattomia roolipelaajia. Pakiston Anton Voltshenkov, Andy Sutton ja Chris Phillips pyrkivät samaan, johon vain oikeastaan Detroit on viimeisen parin kauden aikana pystynyt, pysäyttämään Crosbyn. Myös Crosbyn laukaukset, sillä Volchenkov ja Sutton lukeutuvat liigan parhaisiin kiekon blokkaajiin. Jos Penguinsin ykköstähti saadaan pidettyä irti kiekosta, vähenevät Penguinsin paikat dramaattisesti. Silloin Penguins kaipaa muita ratkaisijoita rinnalleen, ja sarja näyttää löytyykö niitä.
Kun vielä samaan aikaan muistetaan, että viime kevään Penguins-mestaruudelle elintärkeä puolustava puolustajapari Hal Gill-Rob Scuderi ei pelaa enää seurassa, löytyy kysymysmerkkejä myös Penguinsin oman pään pelaamisesta.
Täyteen pessimismiin puolustavan mestarin on kuitenkaan turha ruveta. Maalinteossa pitäisi nimittäin onnistua myös vastakkaisessa päässä, ja siinä piileekin Senatorsille suuri ongelma. Kun Senators-miehistöstä ovatkin poissa koko loppukaudeksi loukkaantuneen Aleksei Kovalevin lisäksi joukkueen tärkein hyökkäävä puolustaja ja ylivoimapelin osaaja Filip Kuba, jää heidän tilalleen nousevilla nuorilla pelaajilla kuten Erik Karlsson ja Peter Reginillä melkoiset saappaat täytettäväksi. Todennäköisesti liian suuret.
Tutut aiheet ratkaisevat
Kuten perinteisesti jääkiekossa ja pudotuspeleissä, mitä pidemmälle kevät etenee, sitä suurempaan rooliin nousevat maalivahtipeli ja erikoistilanteet. Siinä Penguins todennäköisesti myös ratkaisee sarjan.
Tilastoissa molemmat joukkueet olivat erikoistilanteissa tasaisen tehottomia. Mainitut Kuban ja Kovalevin poissaolot saattavat kuitenkin olla ratkaiseva viimeinen naksahdus, joka syöksee erittäin putkiluontoisesti otteluita hävinneen ja voittaneen Senatorsin tehottomuuteen ylivoimapelissään. Penguins puolestaan saa aavistuksen verran lisää tulivoimaa omiin erikoistilanteisiinsa niin kauan kuin myös Malkin innostuu ja pystyy pelaamaan täysillä. Myös siirtotakarajalla hankittu Jordan Leopold antaa eväitä ennestään kiekon kanssa hyvin toimivaan pakistoon.
Maalivahdeissa Penguinsilla on myös selkeä etu. Ottamatta mitään pois muikean kauden pelanneelta Ottawan Brian Elliottilta, Penguinsin tuki ja turva Marc-Andre Fleury on kilpakaksikosta toistaiseksi se selkeästi voittavampi arpa pelkästään kokemuksensa puolesta. Fleury ei ehkä ole joka pelissä se suurin ja kaunein, tai varsinkaan kaikissa tilastoissa, mutta voittavalle maalivahdille on aina riittänyt se, että päästää yhden maalin vähemmän kuin kilpakumppani kaukalon toisessa päässä. Kyseisen homman Fleury todisti viimeistään viime keväänä osaavansa.
Senators ei tule päästämään Penguinsia jatkoon niin helposti kuin nimet paperilla saattaisivat antaa olettaa. Optimitilanteessa sillä olisi eväät jopa jatkoon. Tänä keväänä Senators ei, paljolti myös avainpelaajien poissaolojen takia, tule sellaista yllätystä kuitenkaan vielä tarjoamaan. Pari hammasta ja muutaman tipan verta se saattaa Penguinsilta kuitenkin niistää.
Arvio: Pittsburgh Penguins jatkoon värikkään sarjan jälkeen voitoin 4-2.