Vancouver Canucks kohtaavat pudotuspeleissä kolmannen kerran kolmen vuoden aikana. Joukkueet ottivat toisistaan mittaa läntisen konferenssin semifinaaleissa sekä viime kaudella että sitä edellisellä. Molemmat sarjat päättyivät Blackhawks-juhliin voitin 4-2. Tänä vuonna Vancouver ja Chicago iskevät yhteen jo neljännesfinaaleissa.
Paljon on kuitenkin muuttunut. Blackhawks heikentyi merkittävästi vaikeiden palkkakatto-ongelmiensa vuoksi ja varmisti pudotuspelipaikkansakin vasta viimeisellä kierroksella, kiitos Dallas Starsin tappion. Vancouverilla on puolestaan kasassa historiansa kovatasoisin joukkue, joka varmisti läntisen konferenssin ykköspaikan jo hyvissä ajoin.
Runkosarjan pisteet on kuitenkin nollattu, eikä kauden 82 ensimmäisen ottelun saldolla saa pienintäkään etumatkaa pudotuspeleihin.
Runkosarjassa voitot tasan
Joukkueiden neljä runkosarjaottelua eivät helpota otteluparin ennakkovertailua. Molemmille kirjattiin runkosarjassa kaksi voittoa; Chicago vei nimiinsä kaksi ensimmäistä ja Vancouver kaksi viimeistä keskinäistä ottelua.
Ensimmäinen ottelu päättyi Chicagon 1-2-kotivoittoon rangaistuslaukauskilpailun jälkeen, kun Marty Turco oli vahvempi taistelussa Roberto Luongoa vastaan. Joukkueiden toisessa kohtaamisessa marraskuussa Blackhawks antoi Vancouverille kylmää kyytiä. Kautensa vaikeimman vaiheen neljän peräkkäisen tappion muodossa kokenut Canucks hävisi kotiyleisönsä edessä tylysti lukemin 1-7.
Kahdessa jälkimmäisessä ottelussa pisteet matkasivat puolestaan Vancouveriin. Pari viikkoa edellisen ottelun jälkeen Luongo nollasi Blackhawksin Chicagossa ja helmikuussa Canucks nousi viimeisellä kymmenminuuttisella tappioasemasta 4-3-voittoon.
Canucks ennakkosuosikki
Joka tapauksessa kevään ensimmäisessä playoff-sarjassa ennakkosuosikin paineet lankeavat Vancouverille. Joukkue oli runkosarjassa liigan paras koti- ja vierasjoukkue, teki eniten ja päästi vähiten maaleja, oli NHL:n tehokkain ylivoimajoukkue ja paras aloittaja. Tilastoissa Canucks on siis selkeästi edellä, mutta henkinen puoli on kysymysmerkki.
Blackhawks on pudottanut Vancouverin kahtena kautena peräkkäin, eikä kolmas perättäinen tappio varmasti houkuttele. Aiempien vuosien katkerat tappiot ovat kuitenkin oikealla asenteella täydellinen motivoija, sillä näyttöhaluja luulisi riittävän.
Kokoonpanoja vilkaistaessa on helppo todeta, että tähtiä sarjasta ei tule puuttumaan. Vancouverin Daniel ja Henrik Sedin, Ryan Kesler ja Roberto Luongo yhdessä Chicagon Jonathan Toewsin, Patrick Sharpin ja Marian Hossan kanssa ovat joukkueiden ja koko liigan kärkiniä.
Vancouverin valttikortti on kuitenkin tällä kaudella ollut koko rosterin laajuus ja tasapainoisuus. Huippunimien lisäksi Canucks-kokoonpanosta löytyy iso liuta tasaisia suorittajia roolipelaajia, eivätkä joukkueen tähdet ole joutuneet puurtamaan yksin konferenssivoiton eteen. Pudotuspeleissä juuri tasapainoisuus voi nousta suureksi eduksi, kun esimerkiksi Chicagon hyökkäyspeli oli varsinkin runkosarjan lopussa vahvasti kärkiketjuistaanriippuvainen.
Olennainen ero löytyy myös aloitustilastoista. Chicagon hyökkääjistä ainoastaan Jonathan Toews ja Ryan Johnson voittivat runkosarjassa yli 50% aloituksistaan, koko joukkueen aloitusprosentin ollessa 50,8%.
Canucks lähtee pudotuspeleihin ilman yhtä NHL:n parhaista aloittajaa, Manny Malhotraa, mutta on silti Blackhawksin edellä liigan parhaalla aloitusprosentilla, 55%.
Kaikista osa-alueista Blackhawksin suurin valtti Vancouveriin verrattuna on puolustus, osittain Canucks-pakiston yllä leijuvan kysymysmerkin vuoksi. Chicagon puolustus on omalla tasolla pelatessaan joukkueen paras ase, mutta etenkin Duncan Keithin ja Brent Seabrookin kaltaisten johtohahmojen otteet ovat ailahdelleet. Vancouverin puolustuksen todellinen vahvuus on vielä runkosarjan jälkeenkin tuntematon, sillä jatkuvista loukkaantumisista kärsinyt Canucks ei ole missään vaiheessa kautta saanut jalkeille kaikkia kärkipuolustajiaan.
Kevin Bieksa, Andrew Alberts ja Alexander Edler ovat kuitenkin jo palanneet joukkueen vahvuuteen, joten Canucks saattaa esitellä kuuden parhaan puolustajansa kokonaisuuden ensi kertaa vasta pudotuspeleissä.
Sarjasta on etukäteen turha odottaa kovinkaan fyysistä. Blackhawks-puolustuksessa vain Brent Seabrook on täyttänyt oikeasti fyysisen puolustajan tunnusmerkit. Hyökkäysosastolta isokokoiset Troy Brouwer ja Bryan Bickell kantavat joukkueen taklausvastuun, mutta Chicagon yleisilme on kaukana fyysisestä. Sama pätee myös Vancouveriin, sillä Canucksin taitotaso on moninkertainen fysiikkaan verrattuna.
Tasaista luvassa
Edessä on tasainen sarja tuttujen joukkueiden kesken. Kahden viime kevään kohtaamiset tuovat varmasti mukaan uudenlaisen intensiteetin ja yhdessä NHL:n pudotuspelejä muutenkin ympäröivän tunnelman kera luvassa lienee neljästä seitsemään viihdyttävää taistelua.
Roberto Luongon vahvan torjuntatyöskentelyn ja Blackhawksin hyvän puolustuksen seurauksena suurinumeroiset tulokset vaikuttavat epätodennäköisiltä, loppu on kiinni Chicagon iskukyvystä.
Chicagon kannalta parhaassa tapauksessa se pystyy lyömään Vancouverille luun kurkkuun alussa, herättämään koko hyökkäysarsenaalinsa ja puolustamaan omalla tasollaan. Vancouver antoi kuitenkin runkosarjassa vahvat näytöt iskukyvystään ja samalla tasolla joukkueelle on vaikea löytää pysäyttäjää.
Arvio: Vancouver jatkoon otteluvoitoin 4-1.