Päätoimittajan haaste SM-liigavalmentajille
Haastan kaikki valmentajat mukaan tukemaan tuomarilinjan uudistuksia.
Kaikki valmentajat, jotka pystyvät olemaan kritisoimatta uutta tuomarilinjaa mediassa lokakuun loppuun asti palkitaan Jatkoajan ja allekirjoittaneen toimesta kauniilla kukkapuskalla ja yhdellä kilolla aitoa manselaista mustaamakkaraa.
Luovutan palkinnot kaikille kisassa mukana pysyneille henkilökohtaisesti ja julkaisemme myös listauksemme siitä ketkä valmentajat haasteeseen pystyivät vastaamaan.
Kiekkoterveisin,
Päätoimittaja Juha Hiitelä
ps. Heikki Mälkiä putosi kisasta jo liigaristeilyn annillaan.
***
Tässä tuleekin se kaikkein ongelmallisin kohta: kykenevätkö valmentajat pitämään suunsa supussa siinä vaiheessa, kun oma joukkue on ottanut 5-3-lukemin takkiin – ja vastustaja on tehnyt kaikki maalinsa ylivoimalla. Aiemmat uudistusyritykset ovat kaatuneet pikaisesti suoraan nenälleen, kun kuin yhteisellä päätöksellä avausviikon jälkeen perusteetonta kritiikkiä on alkanut sataa ovista ja ikkunoista.
Fanit ja media tarttuvat tuomarilinjan muutokseen takuuvarmasti heti alkumetreistä lähtien. Kuulemme kuinka enää ei ole kaksinkamppailuja, jääkiekon fyysisyys on tapettu ja yleisö katoaa halleista. Pelaajiltakaan on turha odottaa suurta pidättyväisyyttä, ainakaan pelien jälkeisissä lausunnoissa, sillä aiempi tapa pelata jääkiekkoa on iskostettu heidän selkäytimiinsä ja muutosvastarinta heidän taholtaan on täysin inhimillistä.
Minä kuitenkin kaipaan valmentajia tukemaan muutoksia etulinjasta käsin. Jokainen liigavalmentaja tietää, että uusi tuomarilinja on hyväksi lajille pitkällä aikavälillä. Jääkiekon lisäksi se on hyväksi yleisölle, tuomareille ja myös pelaajille (poislukien ne kankeimmat korstot). Jos valmentajat jaksavat ilta toisensa jälkeen malttaa mielensä ja tukea uudistuksia niiden synkimpinä hetkinäänkin, ei medialle jää niitä kommentteja joiden pohjalta nostaa myrskyä ja fanitkin jättävät suurimmat mielenilmauksensa hautumaan.
Valmentajien kommentit ovat joka pelin jälkeen kuultavissa ja luettavissa, ja samainen viesti näkyy ja kuuluu myös jokaisen joukkueen pukukopissa. Aition lehtereiltä peliä seuraava Seppo Seurapomokaan ei kehtaa ladata täyslaidallistaan, jos oma koutsi jättäytyy kaatamasta kaikkia maailman murheita tuomareiden ja uusien linjauksien niskaan. Suurimmasta itkemisestä pidättäytyminenkin jo nimittäin riittäisi, sillä muutoksien tukemista ja kannustamista valkuilta lienee turha odottaa tai vielä vähemmän vaatia.
Valmentajien asenteen ja tekojen mukaan kahvaaminen saadaan joko hävitettyä Suomi-kiekosta tai sitten historiassamme on jälleen yksi surkeasti epäonnistunut yritys tehdä jotain yhteisen hyvän eteen. SM-liigayhteisö on aina ollut eripurainen, joka suuntaan vetävä kauhujen talo, mutta nyt valmentajat voivat olla eturivissä näyttämässä esimerkkiä kaikille muille lajin parissa toimiville. Älkää itkekö, vaikka kuinka mieli tekisi! Ja jos vain mitenkään mahdollista niin jokin kannustuksen sanakin silloin tällöin tekisi terää.