HPK:n oma kasvatti Ville Järveläinen on yksi HPK:n leveästi kiertäneen pelaajakaluston "rajatapauksista". Taitopelaajaksi luokiteltava nuorukainen on käyttökelpoisimmillaan kiekollisessa roolissa, mutta toistaiseksi vakituista mahdollisuutta hyvällä peliajalla on ollut tarjolla vasta rajallisesti.
HPK:n edustusjoukkueessa pelejä on kertynyt 21 vuotta helmikuussa täyttävälle pelaajalle vasta 18. KalPa-ottelussa Järveläinen tuplasi kauden pistemääränsä neljään.
Järveläinen kertoo, että syöttöpisteiden oikein merkitsemistä tilastoihin seurataan pelikatkoilla "jonkin verran". Kahdella syöttöpisteellä tilastoa parannellut Järveläinen ei pelipäivää edeltävässä lehdistötilaisuudessa myöntänyt kuitenkaan HPK-pelaajien "puhuvan" pisteitä.
− Puhuttepa, tönäisee maalivahtivalmentaja Kari Lehtonen pelaajaa virnuillen.
Heinola ja Savonlinna ovat tulleet tutuiksi
Vauhtia on haettu välillä katsomosta ja välillä Mestiksestä. Viime kaudella Järveläinen pelasi Heinolassa ja tällä kaudella lainapelit on menty Savonlinnan suunnalla. Peliitoissa ja SaPKossa pisteitä on ropissut pelejä kovempaa tahtia. Pelityyliä ei Järveläisen mukaan sarjatasojen välillä muuteta.
− En minä ainakaan tietoisesti sitä muuta, arvioi Järveläinen.
Olennaisena erona sarjojen välillä hyökkääjä näkee pelaajien taitotason kokonaisuutena, ei yksittäisiltä ominaisuuksilta.
− Ei peli mielestäni mitenkään hitaampaa Mestiksessä ole, vaikka usein niin sanotaan. Korkeintaan vähän.
Järveläinen on fyysisesti joukkueen pienimmästä päästä. Taklauspeliä nuorukainen ei kuitenkaan pelkää. Taustalla on yksi kausi myös Yhdysvaltojen USHL:sta.
− Kyllä se minulle sopii ihan hyvin. Se pitää vain osata ottaa vastaan ja kenties livahtaa pari potkua edelle siitä, Järveläinen kuvaa.
"Räkättirastasketju" toimi KalPaa vastaan
KalPaa vastaan Järveläinen pelasi Juha Kiilholman ja Tuomas Vänttisen kanssa samassa ketjussa. Kiilholmalle koko kausi on ollut onnistunut ja Vänttinen alkaa päästä hiljalleen parhaaseen iskuunsa lukuisten loukkaantumisten ja takapakkien jälkeen. Järveläisen vahva kiekollinen peli täydensi kahden muun osapuolen suoraviivaisuutta mallikkaasti.
Kolmikolle yhteistä on myös sopiva suunsoitto vastustajaa vastaan. Suu käy etenkin pelikatkoilla. Mitä ketjulaiset oikein juttelevat?
− En minä tiedä, enkä ala keksiä, kaartelee "hallin pahimmaksi räksyttäjäksi" junioriaikoina nimetty Järveläinen.
− En minä omille räksytä ikinä.
Ketju saa Lehtoselta myös lempinimeksi "Räkättirastasketju". Ketjuun hyvin sopeutunut Järveläinen toivoo peliajalle ja ketjulle jatkoa. Lehdistötilaisuuden päätteeksi maalivahtivalmentaja kuittaa Järveläiselle vielä oman arvonimen.
− Se on räkättirastasketjun ainoa kolibri.
