Oulussa syntyneen Tomi Mustosen kiekkoura käynnistyi vuonna 1990. Tuolloin 7-vuotias Mustonen liittyi Haapalehdon Majavien joukkueeseen.
- Aloitin pelit 7-vuotiaana Haapalehdon Majavissa. Pelasin vuoden siellä, sitten minut värvättiin huikeilla siirtosummilla Lintulan Hurttiin. Hurtissa pelasin kaksi vuotta ja pelasimme sinä aikana kovia pelejä juuri Majavia vastaan. Esimerkiksi Pitkäsen Joni pelasi silloin Majavissa meitä vastaan. Se oli sitä aikaa kun ei tarvinnut kuin pelata. Ei tarvinnut huomisesta huolta kantaa, Mustonen muistelee.
Kaupunginosajoukkueiden jälkeen Mustonen pelasi juniorivuotensa Kärpissä. Ensimmäinen kärppäjoukkue koottiin vuonna 1994 kaupunkisarjajoukkueista. Kärpistä Mustonen löytää uraansa eniten vaikuttaneet valmentajat.
- Kyllä Meriläisen Ari on vaikuttanut jokaisen oululaisen kasikolmosen uraan ainakin jollain tavalla, toisten enemmän, toisten vähemmän. Itse haluan nostaa Arin lisäksi Rädyn Tuomon, joka veti uskomattomia aamutreenejä Oulun aikaan. Sitä kautta sain kehitettyä paljon tekniikkaa ja luistelua, Mustonen kiittelee.
Yksi asia on kuitenkin Rädyn vetämistä harjoituksista jäänyt Mustosta harmittamaan. Mies ei oppinut kunnolla Rädyn opettamaa rannelaukausta.
- Harmi etten oppinut Tumppi Rädyn rannetta niiden kolmen vuoden aikana, jotka treenasin hänen kanssaan. Appel sen oppi, mutta kyllähän se on tuolla kurkijalallakin toistaiseksi mennyt, Mustonen sanoo.
Mustonen kiittelee muiden Kärpissä pelanneiden tavoin seuran valmennuksen tasoa.
- Kyllähän Kärpissä on paras valmennus, homma pyörii Oulussa isoilla rattailla. En voi kyllä kieltää Alatalon Matinkaan ansioita Jyväskylässä. Hän sai porukan pelaamaan välillä todella hyvää kiekkoa viime kauden aikana.
18-vuotiaiden MM-pronssi uran huippusaavutus
Mustosen uran ehdoton huippusaavutus on 18-vuotiaiden MM-pronssi kotikisoista vuodelta 2001. Mustonen iski kisoissa kuudessa ottelussa tehot 3+1. Tehotilastolukemaksi miehelle jäi +4, rangaistusminuutteja kertyi kaksi. Hyvin sujuneiden kisojen jälkeen Mustonen valittiin Suomen joukkueen parhaaksi hyökkääjäksi.
- Omalta kohdaltani kisat menivät hyvin, mutta silti valinta Suomen parhaaksi hyökkääjäksi yllätti. Sain pelata kisat huippuketjussa Ketolan J-P:n (Ässät) ja Jämingin Tommin (Ilves) kanssa. Pronssi on hieno muisto turnauksesta. Sitä muistelee mielellään varsinkin vanhemmalla iällä, Mustonen sanoo.
Vuosi sitten 20-vuotiaiden maajoukkue pelasi MM-kisat Kanadassa. Mustonen olisi mielellään ollut niissä mukana, mutta hänellä ei ole kuitenkaan kritisoitavaa joukkueen valinnoista.
- Tosi mielelläni olisin ollut kaksikymppisten kisoissa mukana vuosi sitten. Heillä oli kuitenkin kisoissa hyvä joukkue, joka sai pronssia. Minulla ei ole mitään kritisoitavaa joukkuevalinnoista vaikka mielelläni olisin mukana ollutkin. Silloin pelini JYPissä eivät olleet kulkeneet toivotulla tavalla, Mustonen kertoo.
Kaikkien ikäluokkien maajoukkueet läpikäynyt Mustonen on kerännyt tililleen kunnioitettavan määrän maaotteluita. Miehen arvion mukaan niitä on viitisenkymmentä.
- Viitisenkymmentä nuorten ja poikien maaottelua on tullut pelattua. Olen ollut onnekas, että minut on valittu maajoukkueeseen. Kaikki maajoukkueetkin on koluttu 16-vuotiaista lähtien. 16-, 17-, 18- 19- ja 20-vuotiaisssa on tullut pelattua, joissakin enemmän ja joissakin vähemmän.
MM-pronssin lisäksi Mustonen nimeää parhaimmaksi saavutuksekseen B-junioreiden SM-kullan keväältä 2000. Henkilökohtaisista saavutuksista mies mainitsee MM-pronssijoukkueen parhaan hyökkääjän palkinnon lisäksi C-junioreiden SM-sarjan maalikuninkuuden kaudelta 1998-99.
- Joukkueen saavutukset ovat tärkeimpiä ja vasta niiden jälkeen tulee henkilökohtaiset saavutukset. Joukkuesaavutuksista parhaimmat ovat MM-pronssi kotikisoista ja SM-kulta Kärppien B-junioreista. Henkilökohtaisista saavutuksista mieleenpainuvin on Suomen pronssijoukkueen parhaan hyökkääjän palkinnon lisäksi C-nuorten maalikuninkuus vuodelta 1999. Tein silloin joko 26 tai 28 maalia, Mustonen muistelee.
Uraan mahtuu paljon ikimuistoisia otteluita
Hienojen saavutusten lisäksi Mustosen uraan mahtuu paljon ikimuistoisia otteluita. Mies pystyy nimeämään sen kummempia miettimättä kaksi ikimuistoisinta ottelua ja kaksi sellaista, jotka haluaisi unohtaa.
Ikimuistoisimpien otteluiden listalta ensimmäisenä on B-nuorten ensimmäinen loppuottelu keväältä 2000. Tuolloin Kärpät ja TPS pelasivat finaalisarjan avauksen, joka jäi historiaan kahdestakin syystä. Ottelu nimittäin päättyi vasta ajassa 113.27 ja ottelun yleisömääräksi kirjattiin peräti 7600 katsojaa. Ottelu viivästytti yli tunnilla Kärppien ja Vaasan Sportin liigakarsintaottelua. Raksilaan liigakarsintaa seuraamaan saapunut oululaisyleisö päästettiin kuitenkin halliin ja täysi katsomo näki maratonottelun päättyvän Kärppien 3-2 -voittoon.
- Ikimuistoisista otteluista tulee kyllä ensimmäisenä mieleen B-junnujen ensimmäinen finaali keväältä 2000, koska ratkaisu ottelussa meni niin pitkälle. Voittomaali nähtiin vasta 113 minuutin pelin jälkeen, Mustonen muistelee.
Toinen Mustosen mainitsema ikimuistoinen ottelu pelattiin uudella mantereella vuonna 2001. Salt Lake Cityn esiolympialaisissa mukana ollut Suomen joukkue kohtasi yhdessä turnausottelussaan Venäjän, joka heilutti urakalla Leijonien verkkoa.
- Toinen mieleen tuleva ottelu pelattiin Salt Lake Cityn esiolympialaisissa 2001. Hävisimme siellä yhden otteluistamme Venäjälle 12-2. Meiltä puuttui vain Mikko Koivu ja Tuomo Ruutu, muuten koossa oli paras mahdollinen joukkue, Mustonen sanoo.
- Meillä oli muuten Hokin nykyinen maalivahti Jaakko Huhti maalissa. Eivät ne Venäjän maalit kuitenkaan Huhdin maaleja olleet millään lailla. Itse pelasin Jokisen Jussin ja Juntusen Henrikin kanssa samassa ketjussa, olisimmeko saaneet kasaan jotain –5. Vähän ropisi omissa, Mustonen jatkaa.
Venäjää vastaan pelattu ottelu kuuluu myös otteluihin, jotka Mustonen haluaisi unohtaa. Toinen ottelu, joka joutaisi pois mielestä, pelattiin pronssijuhliin päättyneissä 18-vuotiaiden MM-kotikisoissa. Silloin Suomi kärsi kirvelevän välierätappion Sveitsille.
- Sveitsi-tappio 18-vuotiaiden MM-kisojen välierässä harmitti pitkään. Johdimme ottelua 2-0 ja olimme ennakkosuosikkeja, mutta syystä tai toisesta hävisimme pelin. Tappiota ei kuitenkaan voinut kauaa murehtia, ylihuomenna oli jo edessä pronssipeli. Se pelattiin Tsekkiä vastaan ja voitimmekin sen 2-1.
Mustonen hakeutui Hokkiin viime kesänä
Viime kaudella Mustonen pelasi yhtä peliä vaille täyden liigakauden Jyväskylässä. 55 ottelussa syntyivät pisteet 3+4. Kautta aikaisemmin Mustonen kokeili liigavauhtia Kärppien petopaidassa yhdeksän ottelun verran.
- Viime kaudella pelasin yhtä peliä vaille täyden runkosarjan. En kuitenkaan saanut kunnon näyttöpaikkaa koko kauden aikana. Itsestä tuntui, että välillä pelasin tosi hyvin ja kun tuli loukkaantumisia, tuntui että saisin näyttöpaikan. Kun paikkaa ei tullutkaan, se ajoi itseluottamusta alaspäin, Mustonen kertaa edelliskautta.
- Peliajan puute ei kuitenkaan vaivuttanut epätoivoon. Kun runkosarjasta oli pelattu kolme neljäsosaa, tiesin sen, että paikkani tulee olemaan nelosketjussa. Pelasinkin parhaat pelini kauden loppuun, Mustonen jatkaa.
Mustosella oli vielä sopimus JYPin kanssa tästä kaudesta, mutta mies sai hakea kauden jälkeen vapaasti pelipaikkaa haluamastaan seurasta.
- Kesällä sain hakea pelipaikkaa mistä vain. Ajattelin käydä armeijan alta pois ja seuraksi ajattelin Hokkia. Hienoa, että pääsin tänne pelaamaan. Ensi kaudella pelataan ilman velvoitteita ja olisi kiva lähteä kokeilemaan siipiään muualle, Mustonen valottaa hiukan tulevaisuuden suunnitelmiaan.
Mustosen tähtäimessä siintävät tulevaisuudessa liigajäät, mutta mies ei pidä pelaamista Mestiksessäkään poissuljettavana vaihtoehtona.
- Liiga on luonnollisesti tavoitteena mutta ei Mestiskään huono vaihtoehto ole. Tänne tulo ei ole vienyt minua yhtään taaksepäin, päinvastoin.
- Kunnianhimoinen pelaaja halajaa ylöspäin. Jos kiekkoa haluaa pelata korkealla tasolla, niin tavoitteiden täytyy olla korkealla, Mustonen muistuttaa.
Armeija ei rassannut Mustosta
Heinäkuussa armeijan aloittanut ja nyt tammikuussa kotiutunut Mustonen piti armeijan sallimia harjoittelumahdollisuuksia hyvinä.
- Yhteistyö armeijan kanssa toimi hyvin alkukankeuksien jälkeen ja pystyimme treenaamaan ammattimaisesti, Mustonen sanoo.
Toki Mustonen myöntää, että välillä armeijan ja Mestis-kiekkoilun yhteensovittaminen söi tehoja leirien takia, mutta miehen mielestä armeijaa ei voi käyttää tekosyynä mikäli peli ei kulje.
- Jos meillä oli esimerkiksi alkuviikolla leiri ja sitten viikonloppuna peli niin kyllähän se söi tehoja. Onnistuin kuitenkin pelaamaan hyviä pelejä armeija-aikanakin ja sain koottua hyvin pisteitäkin.
- Ei armeijan taakse voi verhoutua jos peli ei kulje. Joitain armeija rassaa enemmän, joitain vähemmän. Jos pelit rassaa, niin vika on miehessä eikä armeijassa, Mustonen uskoo.
Mustosen mukaan asioiden hoito on armeija-aikana pelaajasta itsestään kiinni.
- Asioiden hoito on armeija-aikana järjestelykysymys. Monet valittavat, että esimerkiksi lihashuoltoon ei jää tarpeeksi aikaa. Aikaa voi kuitenkin järjestää vapaapäivinä jos vain halua on. Silloin aikataulu vaatii kyllä järjestelyä mutta kyllä lihashuollonkin ehtii tekemään jos vain halua siihen on, Mustonen sanoo.
Haastattelun toinen osa julkaistaan näillä näkymin torstaina.
