Lehtonen sai kuulla valinnastaan kuukauden pelaajaksi Jukureiden voittoon päättyneen Sport-ottelun jälkeen. Mies oli silmin nähden onnellinen.
– Hieno homma, että minut valittiin, ei tässä oikein muuta osaa sanoa, hivenen hämmentynytkin Lehtonen kommentoi.
Pistepörssin kärkipaikkaa Sport-ottelussa saamansa syöttöpisteen turvin yhä pitävä, tehot 3+10=13 seitsemässä ottelussa nakuttanut ”Lehi” ei edes muista olleensa aiemmin tämän tilaston johdossa.
– En varmaan ikinä ole johtanut pistepörssiä. Toisarvoinen juttu se on, mutta kertoo, ettei alkukausi ihan päin mäntyä ole sentään mennyt, Lehtonen virnistää.
Lehtonen on ollut tärkeä tekijä Jukureiden sarjan tehokkaimpiin lukeutuvassa ylivoimapelissä. Pisteitä on rapissut luonnollisesti ylivoimien aikanakin.
– Pisteitä tulee kun on tullakseen. Ylivoima on toiminut, ja sitä kautta on tainnut tulla suurin osa pisteistäni.
Kuningas tietää, että kautta on vielä pitkän matkaa edessä, eikä lähde vielä tässä vaiheessa leijumaan.
– Toivon mukaan peli paranee tästä vielä. Tuloksellisesti on mennyt ok, mutta pitää myös nähdä tulosten taakse. Peli ei ole aina ollut kaunista, ja tekemistä riittää vielä. Kausi on vasta nuori, mutta onnistumiset antavat tietty itseluottamusta.
Toimivat kentälliset on tietenkin yksi menestyksen tae. Lehtosen johtama ykköskenttä, jonka laidoilla pelaavat Timo Kuuluvainen ja Miikka Lindholm ja jossa puolustavat Sami Kautto ja Ilkka Kallioinen, on hyvin yhteen pelaava vitja. Hyökkäyspään työnjako on ollut pitkälti sellainen, että Lehtonen jakelee itsensä hyviin paikkoihin pelaavalle Lindholmille passeja ja Kuuluvainen rouhii vahvana jässikkänä tilaa maalin eteen. Pakit puolestaan luovat ketjusta toimivan kokonaisuuden.
– Alusta asti ketjun kemiat ovat toimineet. Ylivoimalla Kauton ja Kallioisen kätisyydet toimivat hyvin, ja kokonaispaketti on kunnossa. Kaikki pystyvät tekemään pelejä ja muut kuin minä osaavat tehdä maalejakin, virkkoo Lehtonen pilke silmäkulmassa.
Mikkelissä osittain jo legendaariseksi muodostunutta numeroa 31 kantava keskushyökkääjä on ollut tyytyväinen Pekka Lipiäisen valmennukseen.
– Pekka on hyvä valmentaja isolla H:lla. Hän tekee paljon hommia, ja vaatimustaso on korkealla. Hän on kunnianhimoinen valmentaja. Oli kyllä oikea valinta, että Pekka pääsi kerrankin alusta asti päävalmentajaksi. Pari kertaahan hän on jo muiden jälkiä joutunut paikkailemaan, Lehtonen kokeneena pelimiehenä kertoo.
”Kesä meni treenatessa”
Lehtosen sopimus Jukureihin varmistui vasta elokuussa. Moni saattoi ennen kauden alkua miettiä, miten miehen kesä meni, kun varmuutta pelipaikasta ei ollut.
– Kesä meni treenatessa. En olisi viittä kertaa viikossa lähtenyt puoli yhdeksältä lenkille, jos ei olisi Mestis ollut mielessä. Tytötkin piti laittaa aina nukkumaan, eikä se ollut mitenkään ideaali aika. Kun oli halu palata, oli vain pakko painaa menemään.
Monia askarruttaa, mitä Lehtonen mahtaisi tehdä nyt, jos pelipaikkaa sarvipäistä ei olisi irronnutkaan. Annetaan miehen kertoa.
– Varmaankin pelaisin Hydraulic Oilersissa, jos ei olisi sopimusta Jukureihin. Samalla lailla menisi kuin viime kaudella.
Lehtonen on kuitenkin kaikin puolin tyytyväinen, että pelaa nyt Jukureissa eikä ”höntsämielessä” Oilersin tippapaidassa.
– Vaikka Oilersissa oli kiva pelata, haasteellisuus puuttui. Sitä kaipasi.
Yksi asia Lehtosessa ihmetyttää: hän luottaa vieläkin puumailaan. Vastaavat kaverit ovat nykyään Mestiksessäkin harvassa.
– Vaikken muuten pidä itseäni vanhana, niin taidan olla pikkaisen liian vanha vaihtamaan komposiittimailaan, Lehi heittää.
Niin. Ehkei asiaa pitäisi sen enempää ihmetellä. Mitä suotta hyväksi todettua vanhan liiton vehjettä vaihtamaan, kun tehoja tulee ja peli kulkee.
