Atlantin divisioona on tällä hetkellä hyvin kaksijakoinen. Pittsburghin pingviinit etenee vakuuttavasti kohti konferenssin voittoa. Muut Atlantin seurat taistelevat enemmän tai vähemmän pääsystä pudotuspeleihin. New Jersey ja New York Rangers ovat tällä hetkellä kahdeksan parhaan joukossa, mutta sijoitukset vaihtuvat pudotuspeliviivan tuntumassa tiuhaan. New York Islanders kärkkyy heti seuraavaa paikkaa, kun taas Philadelphia on jämähtänyt konferenssin viimeisille sijoille. Tietääkö tämä Flyersin toimitusjohtaja Paul Holmgrenille ylimääräisiä puhelinsoittoja?
Siirtotakarajapaketti: Kaakkoinen divisioona
Siirtotakarajapaketti: Keskinen divisioona
Siirtotakarajapaketti: Luoteinen divisioona
Siirtotakarajapaketti: Koillinen divisioona
PITTSBURGH PENGUINS
Pittsburghissa palikat ovat periaatteessa kohdallaan, mutta viime aikojen loukkaantumiset muodostavat uhkaavaa pilveä joukkueen ylle. Takana on siitä huolimatta vakuuttava voittoputki.
Ennen kautta Penguinsin kysymysmerkkejä olivat erityisesti maalivahtipeli ja se vähentääkö Tomas Vokounin hankkiminen Marc-Andre Fleuryn taakkaa. Aivan alkukausi ei näyttänyt sen osalta kovin lupaavalta, mutta kauden vanhetessa miesten peliesitykset ovat ottaneet harppauksen eteenpäin. Pientä pilveä nosti taivaalle Flueryn loukkaantuminen. Toinen suuri kysymysmerkki oli Carolinaan kaupatun sentterin Jordan Staalin korvaaminen. Kaupasta Pittsburghiin saadulta Brandon Sutterilta otti aikansa sopeutua muutokseen, mutta nyt miehen otteet ovat alkaneet näyttää paremmilta ja tehojakin on alkanut löytyä. Tehoja Penguinsin miehistä eniten löytyy Sidney Crosbylta ja Chris Kunitzilta. Jevgeni Malkin ja James Neal eivät ole olleet aivan viime vuotisessa lennossa, mutta mikäli Crosbyn kiekosta suuhunsa saama vamma pitää miehen sivussa pitempään, edellä mainitulta kaksikolta odotetaan tason nostoa. Siinä tapauksessa Jarome Iginlan saaminen teräskaupunkiin saattaa osoittautua hyvin tarpeelliseksi.
Penguins on joukkueena nopea, mutta fyysisesti esimerkiksi Bostoniin verrattuna köykäinen. Täsmähankintoina näihin ongelmiin toimitusjohtaja Ray Shero on liikuttanut nappuloitaan jo hyvissä ajoin ennen siirtojen takarajan umpeutumista ja hankkinut Dallasista sen kapteenin Brenden Morrow'n ja San Josesta puolustaja Douglas Murrayn. Morrow tuo Pittsburghiin lisää johtajuutta, kun taas Murrayssa saadaan aimo annos ruotsalaista kovuutta. Kummallekin on runsaasti käyttöä pudotuspeleissä. Iginla kaikesta päätellen halusi itse Pittsburghiin mieluummin kuin Bostoniin, jonne hänen huhuttiin aluksi menevän.
Iginla-kaupassa Penguins luopui ensimmäisen kierroksen varausvuorosta kesällä 2013 sekä yliopistopelaajista Kenneth Agostinosta ja Ben Hanowikista. Morrow'n hintana oli nuori puolustaja Joseph Morrow ja kaksi toisen kierroksen varausvuoroa, joista toinen on ehdollinen riippuen Pittsburghin menestyksestä pudotuspeleissä ja siitä solmiiko Pittsburgh jatkosopimuksen miehen kanssa. Pittsburghilla on yhä varastossa lupaavia nuoria puolustajia eikä joukkueen tulevaisuudesta pitäisi olla hätää.
Palkkakaton tiukentuessa pelaajatkin liikkuvat enemmän kuin aiemmin. Viime vuonna näihin aikoihin hinguttiin Penguinsin kannattajien keskuudessa yleisesti Paul Martinin kauppaamista, mutta ne ääneet ovat vaienneet. Martin ja Brooks Orpik ovat olleet Penguinsin luottopakkipari varsinkin Kris Letangin ollessa poissa kokoonpanosta. Pittsburghin kannalta Martinin loukkaantuminen ja kuuden viikon sairasloma tapahtui pahimpaan mahdolliseen aikaan, mutta tilanne puolustuksessa ei kuitenkaan ole toivoton. Letang palaa ennen pudotuspelien alkua ja nuorista lupauksista Simon Despres on toistaiseksi ollut hyvä korvaaja.
NEW JERSEY DEVILS
Devilsin alkukausi on mennyt miltei odotusten mukaan. Tuskin kukaan olisi uskonut ennen kauden alkua, että Devils olisi ollut Atlantin divisioonan kärjessä niinkään pitkään kuin se oli. Sittemmin sijoitus on valahtanut kuudennen ja yhdeksännen välille, mikä on odotustenmukainen tulos tässä vaiheessa.
Devilsin hyökkäyksestä lähti tunnetusti ratkaisuvoimaa viime kesänä. Zach Parisen saappaisiin hankittiin ensin Bobby Butler, sitten paluumuuttaja Aleksei Ponikarovski. Butler sai jo lähteä, eikä Ponikarovskistakaan ole Parisen korvaajaksi. Hyvä hankinta hän tosin on muuten. St.Louis Bluesista hankittu Matt D'Agostini tuo leveyttä hyökkäyskalustoon ja on oiva lisä Ilja Kovaltšukin ollessa loukkaantuneena. Ratkaisijan viittaa ei hänenkään päälle voi sovittaa. Devilsillä olisi yhä tilausta kärkiketjujen maalintekijälle, mutta vaihdossa ei ole antaa kuin mahdollisesti Krys Barch sekä varausvuoroja. Nelosketjun tappelija on parantanut otteitaan kauden edetessä, mutta varsinaista lisäarvoa joukkueelle hän ei tuo.
Devilsin puolustus kaipaisi kipeästi kiekollista puolustajaa. Brian Rafalskin ja Scott Niedermeyerin jälkeen kiekollisen johtajan roolia ovat yrittäneet ottaa Paul Martin, Andy Greene ja viimeisimpänä Marek Zidlicky. Martin siirtyi Penguinsiin jo muutama kausi sitten, Greene ja Zidlicky ovat edelleen Devilsin riveissä. Ylivoimaa varten tarvittaisiin erilaisia variaatioita siniviivalle, nyt siellä ovat pääasiallisesti Kovaltšuk ja Zidlicky koko ylivoiman ajan. Kuten hyökkääjienkin osalta, Devilsillä ei ole antaa mitään vaihdossa. Adam Larsson ei ole noussut vielä sellaiseen roolin, jota häneltä on odotettu, mutta hänestä toimitusjohtaja Lou Lamoriello tuskin luopuu.
Valmennuksen ja johdon suhteen Devilsissä on rauhallista. Peter DeBoerin pelikirja tuotti viime vuonna finaalipaikan ja tänä vuonnakin ollaan mitä todennäköisimmin pääsemässä pudotuspeleihin. Lamoriello on ollut Devilsin toimitusjohtajana vuodesta 1987, eikä häntä tule kukaan syrjäyttämään niin kauan, kun henki hänessä pihisee. Eikä ole syytäkään.
NEW YORK RANGERS
Koska Rangers heiluu pudotuspeliviivan molemmin puolin, voidaan puhua pienestä pettymyksestä. Kesällä hyökkäystään myllänneen joukkueen piti tiukasti taistella divisioonan voitosta ja kotiedusta pudotuspeleihin. Ryhmityksen muutos ja pelitavan törmääminen ovat sekoittaneet kokonaisuutta siinä määrin, että kauden pahimman epäonnistujan titteli voi kuulua Manhattanin Sinipaidoille.
Rangersin hyökkäys on kasattu vahvasti kovapalkkaisen ykköskentän varaan. Heidän kauppaamiseensa on vaikea uskoa, vaikka Marian Gaborikin 7,5 miljoonan rasite palkkakatossa ja otteet eivät ole ailahtelevuuden vuoksi kohdaneetkaan. Hyökkäyksestä lähtökuopassa on valmentaja John Tortorellan koirankopissakin aikaa viettänyt Brian Boyle. Boylen lisäksi mahdollisesti korvattavissa ovat täksi kaudeksi Manhattanille saapuneet Taylor Pyatt sekä Darrol Powe. Vaihdettavilla pelaajilla vaihtoarvo on lähellä nollaa, joten on vaikea uskoa, että toimitusjohtaja Glen Sather rythyy arpapelillä vahvistamaan kahta alempaa hyökkäysketjua.
Rangers poimi waivers-listalta Roman Hamrlikin ja se tuleekin jäämään ainoaksi liikeeksi puolustuksessa. Kun Marc Staal tekee paluun, Rangersilla on kasassa liigan kovin puolustus. Rangersilla on yhdeksän yhden suunnan sopimuksen omaavaa puolustajaa ja Ryan McDonagh, joten reserviäkin on enemmän kuin tarpeeksi. Vaihtopalikoita isommissa kaupoissa saattavat olla Matt Gilroy ja Stu Bickel. Maalivahtiosasto on kunnossa Henrik Lundqvistin johdolla, ja Martin Biron on pätevä luukkuvahti.
Huonon kauden aloituksen jälkeen julkisuudessa on ajateltu Tortorellan jakkaran heiluvan. Valmentajan pesti ei ole uhattuna kesken kauden, New Yorkissa uskotaan "Tortsiin" loppuun asti. Vielä vähemmän paikkansa puolesta saa pelätä Sather. Toimitusjohtaja on tehnyt jopa hieman koomisia hankintoja viime vuosina ja silti saanut jatkaa virassaan. Mielenkiintoista onkin nähdä, että mikä on tarpeeksi voimakas tapahtumasarja, jotta Sather sulkee oven lopullisesti. Tällä siirtorajalla sitä ei ainakaan tapahdu.
NEW YORK ISLANDERS
Melko lailla ennakko-odotusten mukaisesti pelanneen Islanders taistelu idän viimeisistä pudotuspelipaikoista on yhä joukkueen omissa käsissä. Islanders hankki viime kesänä vihdoin hieman leveyttä puolustukseen. Thomas Hickeyn, Lubomir Visnovskyn sekä Brian Straitin hankinnat ovat kaikki olleet onnistuneita liikkeitä toimitusjohtaja Garth Snowlta.
Hyökkäyspään osalta Islanders on pelannut koko kauden kierrättämällä hyvin kapeaa kokoonpanoa, sillä Islanders-paidan on tällä kaudella pukenut toistaiseksi ainoastaan 14 eri hyökkääjää. Joukkueen tilanne pelaajakauppojen takarajalla on tuttu Snow'lle aiemmilta kausilta; Islanders ei oikeastaan ole tarpeeksi huono, jotta tyhjennysmyynnit olisivat mikään vaihtoehto, mutta kuitenkaan seura itsekään ei tunnu uskovan sijoituksen paranevan pelkästään siirtorajan täsmähankinnoilla.
Ongelmakohta Islandersin joukkueessa on jo pitkään ollut riittävän kovatasoisen kakkossentterin puuttuminen. Viime kaudella jatkosopimuksen tehnyt Frans Nielsen on varmasti yksi liigan parhaista puolustavista keskushyökkääjistä ja alivoimapelaajista, mutta joutuu tämän hetken tilanteessa aivan liian suureen rooliin joukkueessa. Potentiaalisia laitahyökkääjiä löytyy kokoonpanosta ja omista tulevaisuuden lupauksista tällä hetkellä. Mikäli Long Islandilla jotain liikkeitä siirtorajalla nähdään, niin todennäköisesti Snow pyrkii mahdollisesti vahvistamaan sentteriosastoa tai luopumaan veteraanipelaajistaan vaihdossa varausoikeuksiin. Aiempiin vuosiin verrattuna tilanne on sikäli erilainen, että Islandersilla on huomattavasti aiempaa enemmän kysyttyjä pelaajia kokoonpanossaan.
Veteraanipuolustaja Mark Streit on ainakin toistaiseksi ilman jatkoa ja saattaa herättää mielenkiintoa muissa seuroissa. Streitin arvoksi siirtorajalla on tämän hetken spekulaatioissa arvioitu toisen, tai jopa ensimmäisen kierroksen varausoikeusta. Brad Boyes tulee varmasti olemaan yksi kiinnostusta herättävistä pelaajista, sillä kahden suvantokauden jälkeen oikea laitahyökkääjä on onnistunut erittäin hyvin Islandersin ykkösketjussa. Toisaalta monen toimitusjohtajan papereissa mietintää aiheuttavat Boyesin edelliset heikommat kaudet Sabresissa, ja se, kuinka paljon Boyesin onnistumiseen on vaikuttanut paikka toimivassa ykkösketjussa John Tavaresin rinnalla.
Maalivahtimarkkinoilla on tällä hetkellä enemmän tarjontaa kuin kysyntää. Jevgeni Nabokovin heikot tilastot ja epävarmat otteet tuskin nostavat kiinnostusta muissa seuroissa. Viime viikolla toimitusjohtaja Snow on ilmoittanut, että myös Kyle Okpososta on tullut useita tarjouksia, mutta ainakaan toistaiseksi mies ei ole lähdössä Islandersista. Perinteisesti melko matalalla profiililla siirtorajamarkkinoilla operoinut Snow tulee todennäköisesti jatkamaan samalla linjalla, eikä Long Islandilla nähdä merkittäviä kauppoja tänäkään keväänä.
PHILADELPHIA FLYERS
Philadelphian katastrofikautta ei voi siirtotakarajalla pelastaa. Toimitusjohtaja Paul Holmgrenin odotetaan silti olevan oma aktiivinen itsensä. Pannukakuksi hyvissä ajoin lässähtäneestä kaudesta on ainakin opittu, että kiekolliselle puolustajalle on huutava tarve. Puolustuspäähän Braydon Coburnin ja Andrej Meszarosin loukkaantumisia paikkaamaan Flyers hankki Detroitista Kent Huskinsin. 33-vuotias puolustaja oli kuitenkin vain pakkohankinta paikkaamaan puolustustajavajetta.
Sharks-pakki Dan Boylen nimi on pyörinyt vahvasti spekulaatioissa. Myös Ducksin jenkkihyökkääjä Bobby Ryanin nimi on noussut viime kauden tapaan tasaisesti esiin. Ilja Bryzgalov on ollut käytännössä pakotettu torjumaan lähes kaikki joukkueen ottelut, joten NHL-tason kakkosmaalivahdillekin olisi tarvetta.
Jostain olisi Flyersin oltava valmis luopumaankin. Sean Couturier kelpaisi varmasti monille, vaikka nuorukainen kärsiikin toisen kauden kirouksesta. Myös Max Talbotin nimi on noussut esiin mahdollisena lähtijänä.
Mahdolliseksi kauppatavaraksi on mainittu myös Daniel Briere, joka sattui loukkaantumaan juuri, kun siirtohuhut pyörivät vahvimpina. Kokeneella Brierellä on siirron estävä pykälä sopimuksessaan ja kanadanranskalainen viihtyy todella hyvin Philadelphiassa. Brieren runkosarjasuorittamisen taso on kuitenkin laskenut dramaattisesti, vaikka pudotuspeleissä mies onkin aina puhjennut uudestaan kukkaan. Kelpaisiko pudotuspelispesialisti isosta sopimuksestaan huolimatta kannua tosissaan tavoittelevalle joukkueelle?
Ensi kesän varaustilaisuudessa Flyers pääsee näillä näkymin varaamaan poikkeuksellisen varhaisessa vaiheessa, joten tämä sitoo Holmgrenin käsiä. Kannattaako luopua varausvuoroista? Pitäisikö sittenkin satsata vain kesän hulluille päiville? Rohkeista siirroista tunnettu Holmgren saattaa siirtorajalla yllättää, eikä isoja muutoksia vielä nähdä.