Carlyle ja Tippett avasivat sanallista arkkuaan
[lue lisää] |
Runkosarjassa joukkueet kohtasivat kahdeksan kertaa, joista Dallas voitti viisi ja Anaheim kolme. Joukkueet sijoittuivat runkosarjassa sijoille neljä ja viisi läntisessä konferenssissa Anaheimin napatessa kotiedun.
Alkukesästä mestaruutta juhlineet ankat potivat syyskaudella pientä mestaruuskrapulaa ja syttyminen uuteen kauteen on ollut melko hidasta. Viimeistään Teemu Selänteen sekä Scott Niedermayerin paluu sotisopaan on saanut joukkueen pelaamaan jälleen lähes viimekautisella huipputasolla. Runkosarjan viimeisistä kymmenestä ottelustaan ankat voitti kahdeksan. Viretila on siis hyvä.
Dallasin pudotuspelit päättyivät viime kaudella tuttuun tapaan jo ensimmäisellä kierroksella, tosin erinomaisen taistelun jälkeen. Tällä kaudella joukkue on pelannut epätasaisesti, mutta parin todella kovan ruljanssin ansiosta tie pudotuspeleihin ei ollut kivinen tälläkään kaudella. Starsin viimeaikainen vire ei ole kuitenkaan kovin imarteleva; viimeisistä kymmenestä ottelustaan joukkue on voittanut vain kolme.
Anaheim jyrää kokonaisvaltaisella kalustolla
Mestarin elkein viime aikoina pelanneella ankkalaumalla on joukkueessaan periaatteessa kaikkea; voittava maalivahti, huippuluokan puolustus ja monipuolinen hyökkäys. Myös valmennusjohto (Randy Carlyle & kumppanit) tietää mitä mestaruuden voittamiseen vaaditaan ja heidän työsarkaansa helpottaa joukkueen pelaajamateriaalin pysyminen pääpiirteittäin samana kuin menestyksellisellä viime kaudella.
Anaheim voi luottaa maalivahtiinsa J-S Giguereen, vaikka mies on kärsinyt hieman loukkaantumisista tällä kaudella. Muutama vuosi sitten pudotuspelien parhaana pelaajana palkittu Giguere pelasi kuitenkin sen verran hyvin runkosarjassa, että mies on vielä mahdollisesti ehdolla liigan parhaimmaksi maalivahdiksi.
Ja mikäs on Gigueren pelatessa Anaheimin kenttäpelaajien takana. Ankkojen valmennusjohto on luonut toimivan viisikkopuolustuksen, jonka ehdottomana tähtenä häärii aliarvostettu Sami Påhlsson ketjukavereidensa Rob Niedermayerin ja Travis Moenin kanssa. Tämä trio pystyy parhaimmillaan pimentämään vastustajan ketjun kuin ketjun.
Anaheimille tehtiin toiseksi vähiten maaleja runkosarjassa ja kenties suurin kiitos tästä kuuluu joukkueen huikealle puolustukselle. Kärkinelikko; Scott Niedermayer, Chris Pronger, Francois Beauchemin ja Mathieu Schneider kuuluu jopa NHL-historiaa tarkastellessa liigan eliittiin. Isokokoiset ja häijyt Kent Huskins sekä Sean O`Donnell täydentävät kiekollisesti loistavaa kärkinelikkoa. NHL-sanonta kuuluu; ”puolustus voittaa mestaruuksia”. Tämän Anaheim osoitti jo viime kaudella eikä ennakkoasetelmissa mestaruudelle ole esteitä tänäkään keväänä.
Ducksin valmentaja Randy Carlyle on häijy mies. Omalla kiekkourallaan mies tunnettiin tinkimättömänä taistelijana ja tämän saman mentaliteetin mies on siirtänyt valmennustyyliinsä ja Anaheimin joukkueeseen. Ankkalauma ei ole enää Disneyn vitsi vaan äärettömän kovaluinen ja fyysinen joukkue. Carlylen suojatit pyrkivät menestykseen keinoja kaihtamatta. Se nähtiin esimerkiksi vuosi sitten sarjassa Minnesotaan vastaan, jossa Anaheim käytännössä mukiloi tiensä jatkoon. Vastustajalla ei ole koskaan kivaa Anaheimia vastaan.
Kestääkö kasetti, löytyykö tehoja alemmista ketjuista?
Anaheimin Aggressiivinen tyyli ei ole pelkästään positiivinen asia. Helposti provosoituvat Anaheim-hyökkääjät pelaavat välillä sääntöjen rajamailla ja kuppi menee silloin tällöin nurin. Pudotuspeleissä erikoistilanteiden merkitys kasvaa ja kuluneen fraasin mukaan otteluita ei voiteta jäähyaitiosta, ainakaan siinä tapauksessa jos vastustajan ylivoima toimii hyvin.
Vastustaja Dallas Starsilla on riveissään muutama pelaaja, joka osaa ärsyttämisen jalon taidon. Esimerkiksi Todd Bertuzzin tai Chris Prongerin ei auta lähteä mukaan vastustajan provosointiin. Tämä saattaa olla kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty.
Pieniä kysymysmerkkejä on myös Anaheimin sinänsä nimekkään hyökkäyksen yllä. Teemu Selänne, Ryan Getzlaf ja Corey Perry ovat kyllä rautaa, mutta mikä on keskinkertaisuudesta kärsivien Todd Bertuzzin, Doug Weightin ja Chris Kunitzin panos hyökkäyspäässä? Entä saako aiemmin mainittu Påhlssonin johtama kolmosketju kiekkoa tarpeeksi reppuun?
Selvää on, että Anaheim ei toista viime kauden menestystarinaansa, jos hyökkäyksen tehot lepäävät kolmen hyökkääjän varassa. Toki kiekollisesti taitavalta puolustukselta tulee apuja maalintekoon varsinkin ylivoimalla, vaikka Beauchemin onkin ollut lievä pettymys tällä kaudella.
Vahva sentterikalusto
Altavastaajina ottelusarjaan lähtevät Teksasin tähdet hankkivat siirtorajan kynnyksellä Stanley Cup ja Conn Smythe-voittaja (pudotuspelien paras pelaaja) Brad Richardsin. Tämä siirto helpottaa 83 pistettä runkosarjassa takoneen Mike Ribeiron taakkaa alkavissa pudotuspeleissä. Seuraikoni ja vieläkin parhaimmillaan loistava Mike Modano johtaa kolmosketjua luotettavan Stu Barnesin viilettäessä nelosessa. Dallasin sentteriosasto on siis loistavalla mallilla; kaksi nuorta ja taitavaa pistenikkaria ja kaksi kokenutta kahteen suuntaan pelaavaa nestoria.
Dallas antaa kovasti tasoitusta Anaheimille, kun sen paras puolustaja (Sergei Zubov) on poissa todennäköisesti koko ottelusarjan. Tästä huolimatta Starsin puolustus on hyvä. Lähes jo parhaalla tasollaan pelaavat Philippe Boucher sekä Mattias Norström ovat peräpään kivijalat. Stephane Robidas pelaa sen sijaan uransa parasta kautta. Kanadanranskalaisen parhaat avut ovat oikealta lähtevä laukaus, kova luistelunopeus sekä railakkaat taklaukset.
Tulokaspuolustajat Matt Niskanen, Mark Fistric sekä Nicklas Grossman ovat kovan paikan edessä. Kunnioitettavasti runkosarjassa esiintyneen kolmikon paineensietokyky on koetuksella Anaheimia vastaan. Varsinkin massiivinen Fistric saattaa nousta suureen rooliin taistelussa Ducksin isoja hyökkääjiä vastaan. Trevor Daley on puolustuksen heikoin lenkki, sillä hän on takalinjojen virhealttiin pelaaja.
Starsin suurin vahvuus on alivoimapeli. Siinä joukkue oli NHL:n toiseksi paras runkosarjassa. Marty Turco on parhaimmillaan yleensä alivoimalla ja Starsilla on heittää lukuisia hyviä hyökkääjiä miesvajaalle. Steve Ott, Mike Modano, Stu Barnes sekä Niklas Hagman kantavat suurimman vastuun alivoimalla.
Katseet kääntyvät jälleen Turcoon
Dallasin maalivahti Marty Turco oli erinomainen viime keväänä pudotuspelisarjassa Vancouveria vastaan. Mitään ihmeellisyyksiä mies ei päättyneen runkosarjan aikana kuitenkaan esittänyt, joten siinä saattaa olla Anaheimin paikka iskeä. Jos Turco ei pelaa parasta peliään, ei Dallasilla tule olemaan mahdollisuuksia voittaa ottelusarjaa. Onko Turcon kynnys ottelusarjan voittamiseksi liian suuri?
Vaikka Dallasin sentteriosasto on erinomainen, ei samaa voida sanoa laitahyökkääjistä. Huippukautta pelaava Brenden Morrow sekä aina luotettava Jere Lehtinen ovat edelleen ainoat laiturit, joihin voi kovissa peleissä luottaa. Niklas Hagmanin on pakko siirtää runkosarjasta tuttu maali-iloittelu myös pudotuspeleihin.
Myös kevyen Loui Erikssonin ja ailahtelevan Antti Miettisen on pakko onnistua piste-tehtailussa, muuten ei hyvä heilu. Neloskentältä on turha odottaa tehoja. Anaheim saa todennäköisesti pelattua Ribeirolta pelihuumorin nollille, vaikka runkosarjassa kanadanranskalainen loisti ankkoja vastaan. Pudotuspelit ovat kuitenkin miehen kohdalla täysin eri asia. Ribeiron hävitessä kuvasta on jonkun muun noustava esiin, muuten Stars hajoaa jälleen perisyntiinsä; tehottomuuteen. Tässä vaiheessa Brad Richardsin on astuttava esiin.
Dallas kaipaisi kipeästi Sergei Zubovin juonikkaita avauksia sekä loistavaa ylivoimapelaamista. Häntä on kuitenkin turha kaipailla ainakaan ensimmäisiin viiteen otteluun. Luultavasti mies on sivussa koko ottelusarjan.
Ratkaisupelaajat
Anaheimin ja Dallasin ottelusarja tulee sisältämään monia mielenkiintoisia taistelupareja. Starsin selkäranka Brenden Morrow joutuu ehkä uransa kovimpaan paikkaan, mutta toisaalta sopivampaa pelaajaa tuohon paikkaan ei voi olla. Morrow johtaa esimerkillään ottaen ja antaen iskuja. Chris Prongerin ja Morrow`n väännöt tulevat olemaan hienoa katseltavaa.
NHL:n parhaimpiin ärsyttäjiin lukeutuva Steve Ott on jälleen suuressa roolissa. Miehen tehtävä on saada Anaheimin parhaiden pelaajien kasetti sekaisin ja siinä Ott hyvin runkosarjassa onnistuikin. Anaheimilta Travis Moen hoitaa hieman samantyyppistä virkaa, joskin rehellisemmällä otteella. Ottelusarjasta tulee varmasti fyysinen eikä todennäköisesti ylilyönneiltäkään vältytä.
Anaheimilla on ottelusarjan kaksi parasta hyökkääjää (Selänne, Getzlaf) ja heidän sulkemisensa on Dallas-puolustuksen avaintehtävä. On odotettavissa, että Stars peluuttaa Mike Modanoa ja Steve Ottia Selännettä vastaan. Yksi ottelusarjan avainkysymyksistä onkin, miten Turco ja Starsin puolustus saavat pysäytettyä Selänteen, Niedermayerin sekä Getzlafin?
Stars-hyökkääjistä Brad Richardsiin kohdistuu suurimmat odotukset. Onko mies niin kova pudotuspelipelaaja, kuin on kehuttu? Mies pelannee Niklas Hagmanin ja Loui Erikssonin vierellä, joten aivan Tampa Bay Lightning –aikojen tasoisia ketjukavereita Richardsilla ei olosuhteiden pakosta ole.
Kiteytettynä voidaan sanoa, että Anaheimilla on enemmän ratkaisupelaajia kuin Dallasilla. Tämä saattaa kääntää koko ottelusarjan Duckseille.
Erikoistilanteista, loukkaantumisista ja muusta
Kuten jo aiemmin sanottu, Dallasin alivoimapeli on NHL:n eliittiä. Anaheimin vastaava oli runkosarjassa kymmenenneksi parasta. Ylivoimallakin Stars oli hivenen ankkalaumaa parempi, mikä on ehkä hieman yllättävää. Tilastojen perusteella Dallas on siis vahvoilla erikoistilannepelaamisessa. Toisaalta kaikki voi muuttua pudotuspeleissä eikä Starsin mikään osa-alue ole näyttänyt vahvalta viimeisten viikkojen aikana.
Anaheim peluuttaa ylivoimalla yleensä kolmikkoa Selänne-Getzlaf-Bertuzzi ja välillä myös Chris Kunitz on päässyt ykkösylivoimaan. Pronger, Schneider ja Niedermayer kantavat päävastuun viivamiehinä. Corey Perryn palatessa mies noussee suoraan ykköskoostumukseen.
Dallasin ylivoimakoostumuksessa Ribeiro, Morrow, Modano, Lehtinen, Richards, Niskanen ja Robidas kantavat päävastuun. Valmentaja Dave Tippett on kuuluisa aktiivisesta ketjujen vaihtelusta, joten mitään kiinteitä koostumuksia on hankala listata.
Molemmilla joukkueilla on yksi nimekäs pelaaja sivussa; Anaheimilla Corey Perry, Dallasilla Sergei Zubov. Ensin mainittu saattaa palata jo kolmanteen tai neljänteen otteluun kun Zubov taas levännee koko sarjan.
Arvio ottelusarjasta
Anaheim on ilman muuta suosikki tässä ottelusarjassa. Joukkue tietää mitä voittamiseen tarvitaan ja Carlylen suojateilla pitäisi asenteen olla kunnossa. Kotikenttäetu auttaa ankkalaumaa myös paljon, kun joukkueella on usein viimeinen vaihto-oikeus.
Starsin tulokaspuolustajien taso pudotuspeleissä on suuri kysymysmerkki. Samoin hyökkäystehojen löytyminen nuorilta laitahyökkääjiltä.
Dallasin pitää onnistua joka osa-alueella lähes täydellisesti, jotta joukkue pystyy pistämään kampoihin kivikovalle Anaheimille. Kahden ensimmäisen ottelun merkitys korostuu tässä sarjassa todella paljon. Jos Anaheim vie molemmat, on sarja käytännössä taputeltu, sillä Stars ei ole viime aikoina vakuuttanut kotiotteluissaan edes pakon edessä. Toisaalta, jos Dallas pistää heti ensimmäisissä otteluissa kapuloita puolustavien mestareiden rattaisiin, saattaa ottelusarja venähtää jopa seitsemään otteluun.
Veikkaus: Anaheim jatkoon 4-2
