Lokakuun toisella viikolla yhdessä jos toisessakin jäähallissa vilkkui paljon vaaleanpunaista väriä, kun SJL:n tyttökiekkotapahtuma valtasi alaa ympäri Suomea. Eräs tapahtumakaupungeista oli Lappeenranta, jossa kiekkotempaus seuloutui lauantaille 11.10.
Parhaimmillaan GHD – Girls' Hockey Day – on kerännyt esimerkiksi pääkaupunkiseudulla useita kymmeniä osallistujia. Lappeenrannassa tyttöjä luisteli jäällä enimmillään 12. Tapahtumaa järjestämässä ollut SaiPan naisten vastuuvalmentaja Timo Lohko muisteli, että tyttöjä oli edellisvuonna paikalla saman verran.
– Viime vuonna oli 12 ja kahdeksan jatkoi tai aloitti pelaamisen eli meni suoraan luistelukouluun mukaan. Nyt siellä on viime vuotisista tänään mukana kuusi, Lohko laskeskeli.
– Ei ole ollut sellaista isoa ryntäystä, mutta kyllä sieltä aina suunnilleen kentällinen joka vuosi tulee.
Vaikka kentällinen tyttöjä on parempi kuin ei mitään, niistä ei vielä muodosteta joukkuetta. Tyttöjoukkueita SaiPalla ei tällä hetkellä ole, vaan pelipaikka löytyy Ketterästä, joilla on D- ja C-tyttöjoukkue.
– Meillä oli aikaisemmin E-tyttöjä, C-tyttöjä, A-tyttöjä ja naisten joukkue. Nyt meillä on vain naisten joukkue, Lohko harmitteli.
– Tänä vuonna on tarkoitus, että jos näitä tyttöjä tulee nyt uusia, niin sitten me tehtäisiin niistä, jotka viime talvena tulivat, yksi peliryhmä. He pääsisivät pelaaman leijonaliigaa poikien kanssa omana tyttöryhmänä.
Tyttöjen kanssa jäällä touhunneelle Mikko Pylkköselle GHD oli ensimmäinen. Luistelukoulua yleensä ohjaava Pylkkönen näki tilanteen valoisampana. Vuonna 2005 syntyneiden ja nuorempien ryhmissä poikia on riittänyt ja tyttöjäkin Pylkkösen mukaan useita kymmeniä.
– Meillä on itseasiassa ollut ihan hyvä meininki tässä varsinkin nyt näiden nuorempien päässä, että meillä on tosi hyvin tullut mukaan uusia. Markkinointi on varmaan iso juttu ja tietysti laadukas toiminta. Se tuo puskaradion kautta aina uusia tulijoita, Pylkkönen luetteli.
– Tämä kaikki on kuitenkin todella matalan kynnyksen toimintaa ja todella edullisesti pääsee mukaan harrastamaan.
Mistä tyttöjä jäälle?
Vaikka luistelukouluun löytyykin osallistujia, joukkueisiin ei aina saada haalittua tyttöjä. Lohko kokee, että ongelma on sama koko Kymi-Saimaan ja Savo-Karjalan alueella poislukien KalPan vaikutusalueet. Sukupuolten välisestä tasa-arvosta ei tässä tilanteessa tarvitse vääntää. Vai tarvitseeko?
Tiedän monia tapauksia, joissa tyttö olisi innokas pelaamaan, mutta vanhemmilla ei ole ollut varaa maksaa.
– Seuran panostusta tarvittaisiin huomattavasti enemmän. Siellä ollaan kyllä tyytyväisiä, että meillä on tyttöjä, mutta se panostus ei ole samalla tasolla kuin mitä he yrittävät panostaa poikiin saadakseen uusia harrastajia, Lohko kommentoi.
– Poikapuolellakin on ongelma tänä päivänä löytää harrastajia, mutta tytöissä olisi kuitenkin sitä volyymia. Tyttöjä olisi paljon, ketkä ei kiekkoa harrasta. Siihen pitäisi joka puolella itse emäseurassa olla kovempi panostus. Yksi ihminen ei pysty eikä kerkeä hoitamaan kaikkia asioita.
Toinen kynnyskysymys on paljon tapetilla ollut kiekkoharrastuksen kalleus, josta tytöt kärsivät siinä missä pojatkin. Vaikka varusteet ostaisi käytettynä ja mailat teippaisi kasaan, muita välttämättömiä kustannuksia on paljon, jos mielii seurajoukkueeseen pelaamaan.
– Hinnan nousu menee siinä, kun ruvetaan joukkueena toimimaan enemmän. E-junioreista se kausimaksu lähtee jo ylöspäin ja kalliimmaksi, mutta siellä sitä kompensoi jo se, että tulee pelitapahtumia ja -reissuja, Pylkkönen muistutti ja painotti luistelukoulujen huokeutta.
Lohko ei nähnyt pelireissuja yksinomaan positiivisena asiana.
– Suurin syy siihen [lajin kalleuteen] on varmaan se, että ei ole omalla lähipaikkakunnalla joukkueita. Nytkin C-tytöt lähtivät tänä aamuna Espooseen. Matkat ovat pitkät ja bussikulut ovat hurjia.
– Tiedän monia tapauksia, joissa tyttö olisi innokas pelaamaan, mutta vanhemmilla ei ole ollut varaa maksaa. Se on todella iso ongelma tällä hetkellä.
Aikaa ja tilaa löytyisi kyllä, kunhan tytöt saataisiin ensin hallille. Ainakin Lappeenrannassa jäähallin ovet ovat auki.
