Kuluneella viikolla pelattiin Liigaa joka päivä tiistaista lauantaihin. Paidanjäädytykset olivat tapetilla Kuopiossa ja Turussa. SaiPan Petteri Nokelainen on pitkään loukkaantuneena. Mika Noronen sai lähtöpassit Tapparasta. JYP jatkaa tutussa valmennuksessa. SaiPa taas hakee uutta toimitusjohtajaa kuluvan kauden jälkeen.
Tällä viikolla näkemyksiään jakavat Tampereen toimituksen Juha Oinonen ja Leo Runsas.
Ässien nuori hyökkääjä Jarno Kärki on ollut vahvassa vireessä, mikä on näkynyt myös Ässien kohentuneessa sarjasijoituksessa. Millaiselta Ässien ja erityisesti Kärjen tulevaisuus näyttää?
Leo Runsas: Ässien nousu on ollut ilahduttavaa. Olen aina tyytyväinen, kun Liiga osoittaa tasaisuuttaan, ja eri joukkueet tekevät nousuja ja laskuja sarjataulukossa. Tasaväkinen sarja on kaikkien etu ja ehdottoman mielenkiintoista.
Jarno Kärki erottui jo viime kaudellakin edukseen Ässissä ja on aloittanut tämänkin kauden hyvin. 13 pistettä 16 pelissä on mainio saldo. Kultakypärä nuoren pelaajan päässä on myös hienoa katsottavaa.
Pahoin vain pelkään, että Ässät putoaa sarjataulukossa alaspäin. Joukkueen hyökkäyspää ei vieläkään vakuuta minua, ja Ari Ahosen poissaolo vaikuttaa myös. Porissa eletään jännittäviä aikoja.
Juha Oinonen: Kärki tosiaan pelasi vakuuttavasti jo viime kaudella. Isokokoinen hyökkääjä oli tulokkaista paras maalintekijä ja teki enemmän maaleja kuin esimerkiksi Pohjois-Amerikassa jo pelaavat Kasperi Kapanen ja Joonas Kemppainen.
Kärjen tulevaisuus näyttää valoisalta. Porilainen pystyy pelaamaan keskellä tai laidalla ja on muutenkin monipuolinen pelaaja. 21-vuotiasta hyökkääjää ei ole varattu NHL:ään, ja sopimus Ässien kanssa kattaa vielä ensi kaudenkin.
On tosiaan ilahduttavaa, että nuoren pelaajan peli kulkee ja vastuuta tulee. Vielä ei kuitenkaan olla sillä tasolla, että Kärki voisi kantaa reppuselässään koko joukkuetta. Monelta ässäpelaajalta − esimerkiksi Jake Hansenilta ja Pat Mullanelta − kaivataan isoa tasonnostoa, että Ässät pysyisi kymmenen parhaan joukossa.
Ilves-Hockey Oy teki päättyneellä tilikaudella tappiota yli 200 000 euroa. Kuinka kauan Ilves on taloudellisesti liigatasoa?
Runsas: En pysty käsittämään, miten ihmeessä Ilves onnistuu tekemään jatkuvasti noin surkeita taloudellisia tuloksia. Vastuuhenkilöitäkin on vaihdeltu ja budjetteja tiukennettu, mutta tulos on aina samanlainen − runsaasti tappiota.
Olen vuosikaudet seurannut Ilveksen toimintaa lähietäisyydeltä ja alan olla sitä mieltä, ettei seuralla ole enää varaa tehdä tappioita vuosikausia. Vielä vuosia sitten pystyttiin plus-merkkisiin tuloksiinkin. Nämä voitot ovat kadonneet kuin pieru Saharaan nykymenon jäljiltä.
Kuten kärkevimmät ovat sanoneet, Ilves tarvitsisi ehdottomasti uuden pääomistajan Vincent Manngardin tilalle ja uudet johtohenkilöt. Nykymeno ei saa jatkua. Uutta verta toimistolle ja kentälle ja toivoa on vielä horisontissa!
Oinonen: Ilves ei ole ainoa Liiga-joukkue, jonka talous on kuralla. Ilveksen talousongelmat ovat kuitenkin olleet tiedossa jo pitkään. Merkkejä muutoksestakaan ei juuri ole näkyvissä.
Ilveksen joukkuetta katsoessa on vaikea keksiä, mistä vielä voisi säästää. Joukkue on todella nuori, ja isoihin rooleihin on nostettu aiemmin alemmissa ketjuissa pelanneita hyökkääjiä.
Tavoitteena täytyy nyt olla tulojen lisääminen. Osaavan myyntihenkilöstön hankkiminen on huomattavasti helpompaa kuin taikoa kaukaloon puoli-ilmaiseksi menestyvä joukkue.
Ryan Zapolski johtaa Liigan maalivahtitilastoja, Chad Rau on paras maalintekijä, ja 15 parhaan pistemiehen joukossa on vielä kolme ulkomaalaista. Mitä mieltä olet tämän kauden ulkomaalaishankintojen onnistumisesta?
Runsas: Tälläkin kaudella ulkomaalaishankintojen osumatarkkuus on ollut klassisella tasolla. Mukana on niin suuronnistumisia kuin täyshutejakin. Sinällään en ole yllättynyt esimerkiksi Ryan Zapolskin ja Chad Raun onnistumisista, kumpikin on todistanut tasonsa Liigassa jo aiemminkin.
Myös esimerkiksi Josh Greenin onnistuminen on ollut mukava huomata, miehen viime kausi Tapparassa kun oli tuskien taival.
Ulkomaalaisten joukosta löytyy ikävä kyllä sitten näitä päinvastaisiakin esimerkkejä. En esimerkiksi vieläkään ymmärrä, mitä ihmettä Ässät tekee Josh Grattonilla. Joukkueen kaksi muutakin ulkomaalaishyökkääjää, Mullane ja Hansen, ovat olleet kaukana vahvistuksen tasosta. Myös esimerkiksi Ilveksen Blake Kesselillä on vielä parannettavaa.
Mutta kuten edellä jo totesinkin, ulkomaalaisia tulee ja menee Liigassa joka vuosi. Tämä vuosi ei ole mitenkään poikkeuksellinen. Ulkomaalaispelaajat ovat oleellinen osa joukkueiden kokoonpanoja, eikä tusinaulkomaalaisten vuoksi kannata voivotella.
Hutihankintoja sattuu itse kullekin joukkueelle aina säännöllisin väliajoin. Onneksi sama pätee myös onnistuneisiin hankintoihin.
Oinonen: Jos tarkastellaan ulkomaalaispelaajia kokonaisuutena, niin tilanne näyttää aika valoisalta. Monissa joukkueissa ulkomaalaiset pelaavat isoissa rooleissa hyvillä tuloksilla. Erityisesti SaiPan voi nostaa esille positiivisena esimerkkinä onnistuneesta ulkomaalaispolitiikasta.
Jos taas nostetaan esille tälle kaudella hankitut ulkomaalaiset, niin kuva muuttuu murheellisemmaksi. Kuten Leokin mainitsi, niin erityisesti Ässät on epäonnistunut pahasti hankinnoissaan.
HPK:n kanadalaishyökkääjät Peter LeBlanc ja Patrick Holland eivät varsinaisesti ole flopanneet, mutta eivät myöskään ole pystyneet johdattamaan hämeenlinnalaisia voittoihin.
Moniin aiempiin kausiin verrattuna koen tämän kauden ulkomaalaistilanteen positiivisempana. Toistaiseksi vain Gabriel Spilar on saanut kenkää, ja hänetkin Sport joutui hankkimaan nopeasti valkovenäläisen Artur Gavrusin siirryttyä takaisin KHL:ään.
Tosin ainakin Porissa pitää ulkomaalaishyökkääjien pelin parantua ja pian tai edessä on Spilarin kohtalo.
Runkosarjasta on vajaa kolmannes takana. Onko nykysijoituksissa mielestäsi jotain yllätyksiä?
Runsas: Sarjataulukko on mielestäni melko odotetunlainen. Piste-erot eivät ole venyneet vielä mielettömiksi, joten äkillisiäkin muutoksia voidaan nähdä vielä pitkään. Esimerkiksi Ilveksen kuuden ottelun tappioputken kaltaiset tapahtumat vaikuttavat suuresti sijoituksiin.
HPK:n ja Bluesin häntäpään sijoituksia voidaan pitää jonkinlaisina yllätyksinä, vaikkeivät joukkueet sarjan vahvimmasta päästä olekaan. HPK:n välimatka kymmenen parhaan joukkoon on tosin vain kolme pistettä, joten häntäpääkin on erittäin tasainen.
Uskon, että loppujen lopuksi sarjataulukon muoto tulee olemaan melko samanlainen kuin viime kaudellakin. Kamppailut kärkipäässä, suoran pudotuspeliviivan ja kymmenen parhaan joukon viivalla tulevat olemaan tiukkoja ja pettymyksiäkin tullaan näkemään.
Oinonen: Olen aavistuksen yllättynyt TPS:n korkeasta sijoituksesta. Turussa on toistaiseksi onnistuttu välttämään viime kausien sukellukset ⨪ paljolti tehokkaan ykkösketjun ansiosta. Toisaalta TPS:n kannalta lupaavaa on se, että kaikista yksilöistä ei vielä ole nähty parasta tasoa.
En ole varsinaisesti yllättynyt, mutta ilahtunut siitä, että Sport ja KooKoo eivät ole sementoineet itseään Liigan hännille. HPK:n ja Bluesin odotettiin olevan ylempänä, mutta sarja on tasainen, ja mitä vaan voi vielä tapahtua.
Viikon pelaaja: Teemu Ramstedt, HIFK.
Helsinkiläisten ykkössentteri nakutti kolmessa pelissä tehot 0+5 ja nousi pistepörssin kuudenneksi. Yksi tehty maali ja 15 syöttöpistettä on pelintekijällekin taidokas suoritus.
Viikon twitaatti:
Ei ihme, että @Tapparaofficial in 1-trion peli kulkee. Jätkillä on paljon yhteistä, parturia myöten! #liiga #ruutufi pic.twitter.com/nomjLe92Hs
— Nelonen Pro (@NelonenPro) 21. lokakuuta 2015