Liigan pelikieltoihin olisi yhdistettävä koulutusta tunteiden säätelystä, Pulkkinen on väärässä SaiPa-vahingoista ja muut kuumat väitteet

LIIGA / Artikkeli
Tunteidenhallintaa voi opetella.
Kuva © Ville Tohka
Lyhyenpuoleinenkaan liigaviikko ei ollut puheenaiheita vailla. Ilveksen ennätystahti suhteessa Tapparaan, Liiga-pomo Mikko Pulkkisen SaiPa-väitteet, tappelijoiden tunnesäätely ja Liigan sisäinen lainailu pääsivät tällä kertaa toimittajien käsittelyyn.

Viikon kuumimmat liigaväitteet on koottu jälleen yhteen nippuun. Niitä ratkovat tällä kertaa laajemmin voimin Markku Hänninen, Joni Yli-Mäenpää, Juha Oinonen, Matti Koski ja Antti Wennström.

Liiga-pomo Pulkkinen oli yksiselitteisen väärässä siitä, ettei seuralle ole koitunut vahinkoa Jussi Markkasen siirtelemistä Turkki-rahoista.

Koski: Viime viikon kuumin uutinen ei lyönyt kipinää sarjan avaamisesta, kurinpitopäätöksistä tai edes tuomarityöstä kitisevistä valmentajista. Tällä kertaa suurin huomio kiinnittyi sarjan hännänhuipun uskomattomiin seikkailuihin ulkomailla.

SaiPan via dolorosa on saavuttanut jo liki uskomattomat ulottuvuudet, eikä monella olisi riittänyt mielikuvitus turkkilaisten liikemiesten ja Jussi Markkasen yhteistyön hahmottamiseen. Tarina nivoutui SaiPan taloudellisesta kurimuksesta, Markkasen räikeistä virheistä ja SaiPan hallituksen toiminnasta.

Seuran kärsimysnäytelmää syventää entisestään seuran mitättömän niukka tiedottaminen sekä myös Liigan toimitusjohtajan Mikko Pulkkisen SaiPan kokemia vahinkoja vähättelevä lausunto. Vaikka Markkanen maksoi SaiPan menettämät rahat, seura sai tapauksesta jälleen uusia likatahroja imagoonsa.

SaiPa on ollut tämän vuosikymmenen urheilullisesti heikoin Liiga-seura. Se ei ole pystynyt kilpailemaan uskottavasti pudotuspelipaikasta, minkä lisäksi seuran taloudellinen tilanne kriittinen. Liiga-SaiPa Oy on tehnyt muutoksia niin kabinetissa kuin urheilujohdossa, mutta Markkasen ajan kriittiset päätökset muun muassa valmentaja- ja pelaajavalintojen suhteen ovat raskaita virheitä, joiden korjaaminen ei luonnistu käden käänteessä.

Tähän syvään alhoon peilaten seura ei olisi kaivannut epäluottamusta syventävää paljastusta. Urheilullisen ja taloudellisen kriisin lisäksi seura elää kohtalonhetkiä myös paikallispolitiikan osalta, sillä pitkään puitu hallihanke on edelleen kesken. Paljastus hiekottaa lisäksi myös seuran juuri aloittamaa osakeantia. On lisäksi syytä olettaa, ettei Markkasen haasteet myydä osuuttaan Liiga-SaiPa Oy:n osakkeista vaikeutui entisestään tuoreiden uutisen myötä.

Osakkeiden ja politiikan kiemuroiden ohella tuoreet uutiset asettavat sekä seuran että sen tukijat kiusalliseen asemaan. SaiPan on haastava myydä mainoksia, jos sen toiminta vaikuttaa näinkin takkuilevalta niin kaukalossa kuin sen ulkopuolellakin.

Ei ole myöskään sattuma, että SaiPan kauden alin yleisömäärä, 1 769, nähtiin ensimmäisessä kotiottelussa paljastuksen jälkeen. Seura jää käytännössä joka ottelussa taloudellisesti pakkaselle yleisömäärän jäädessä roimasti alle budjetoidun tavoitteen.

Joten ei, Mikko Pulkkinen, SaiPa ei selvinnyt tapauksesta kuivin jaloin. Vaikka tapahtuma oli vain yksi merkittävä ongelma monien muiden joukossa, SaiPa puurtaa tällä hetkellä syvällä sydäntalvessa ja koko seuran tulevaisuus on tällä hetkellä kyseenalainen.

Wennström: Väitteen kanssa on pakko olla samaa mieltä. Vahinkoja ei voi mitata vain suorissa euroissa, eikä epäsuoriakaan vaikutuksia voi olla tulematta.

Ainoa sinnepäin totuutta myötäilevä seikka koskisi oikeudellisia seuraamuksia. Koska Markkanen maksoi menetetyt rahat takaisin, ei vahingonkorvausvastuuta tarvitse ruveta perimään ja kuuluttamaan laajemmalti hallitukselta. Sitä kun olisi hyvin todennäköisesti tarkasteltu, jos rahat olisivat haihtuneet kokonaan.

Nyt alan miettiä myös itse Liigan kärsimää vahinkoa. Ongelmahan on tällä hetkellä myös Liigan, olkoonkin, että pari seurapomoa hieroo jossakin tuolla hämärässä toimistossa käsiään yhteen SaiPan putoamista julmasti odotellen, sikari suussa ja välillä viskilasista naukkaillen.

Pulkkiselta olisi luonnollisesti ollut aika epäinhimillistä heittää Markkasen haavoihin suoraan lisää suolaa, mutta kyse on kuitenkin miljoonabisneksestä, jossa tämänkaltainen sumuttaminen ei ole hyväksyttävää. Eikä harhauttaminen.

Ilves pelaa liigahistoriansa parasta kautta, mutta se on silti Tampereen kakkonen, vaikkei Tappara ole kuin ennätystahtinsa liepeillä, rallatellut uuden valmentajansa kasvukivut ja kaikki. Mahtava Tappara jatkaa isoveljenä kauden loppuun asti.

Yli-Mäenpää: Ilveksen historiallisen hyvä pistekeskiarvo kertoo pikemminkin omaa kieltään siitä, että seura on vahvasti oikeassa kurssissa vaikeiden 2000- ja 2010-lukujen jälkeen.

Mitä tulee tähän kauteen, voidaan Tampereen Nokia-areenalla odottaa äärimmäisen herkullista loppukautta. Muu kuin mestaruus olisi kummallekin tamperelaisjoukkueelle pettymys. Tappara on mestarisuosikki numero yksi, mutta Ilveksellä on patoutunut nälkä sysätä tänä keväänä tapparalaisten pikkuvelittelyt vihdoin romukoppaan ja nostella Kanada-maljaa.

Jos tosipeleissä nähdään kahden edelliskevään kohkaamisen jälkeen vihdoin se tamperelainen unelmafinaalisarja, on Ilves paikallispeliasetelmissa tällä haavaa edellä. Ilves ehti voittaa kauden kolme ensimmäistä paikallispeliä, kunnes nyt joulukuussa Tappara onnistui kertaalleen kaatamaan Ilveksen. Varsinkin Tappara-maalivahti Christian Heljanko on ollut vaikeuksissa Ilvestä vastaan, viime paikallispelissähän mies luisteli vaihtoon.

Tuli pudotuspeleissä Ilvestä vastaan ketä hyvänsä, on Ilveksen päävalmentaja Antti Pennanen suuressa valokeilassa keväällä. Tälle kaudelle Pennanen on päässyt ensimmäistä kertaa vaikuttamaan Ilveksen joukkueen rakentamiseen alusta alkaen ja nyt Ilves-projekti huipentuu ennen miehen Leijonien päävalmentajapestiä. Psykologista osaamista Pennasella riittää, ja nyt kevään painepelit sopivat tupsukorville. Vaan mikä on jo pari kertaa suihkuun komennetun Tappara-käskijä Rikard Grönborgin oman hermokontrollin laita...?

Hänninen: Asetelmia silti kuvaa se, että Tapparalta löytyy 2000-luvulta neljä parempaa tai yhtä hyvää kauden alkupuolta kuin Ilveksen nykyinen ennätyskausi. Ja tämä joukkueelta, joka on usein tunnettu syksyn hitaana aloittajana. Tapparassa kyllä on perinteisesti tiedetty milloin tosipelit pelataan ja mestaruudet ratkaistaan.

Toki uusi päävalmentaja Rikard Grönborg voi olla pieni kysymysmerkki, keväällä sitten nähdään, miten hän lunastaa odotukset. Ja niitähän riittää, sillä Tappara on keväästä 2013 lähtien ollut joka kerta välierissä ja vain kerran jäänyt ilman mitalia. Kymmenestä viime finaalisarjasta se on pelannut kahdeksassa.

Liigan pelikieltoihin olisi yhdistettävä koulutusta tunteiden säätelystä.

Oinonen: Ässien Will Graber löi ensin ottelun päätöshetkellä Pelicansin Elias Viléniä poikittaisella mailalla takaraivoon ja heti perään tönäisi tilanteeseen puuttunutta linjatuomaria.

JYPin Braden Christofferin saldo kolmesta viimeisimmästä ottelusta on käytösrangaistus epäurheilijamaisesta käytöksestä Sport-ottelun jo päätyttyä ja viiden minuutin jäähy sekä pelirangaistus huitomisesta Lukkoa vastaan. Nyrkkejä on heiluteltu useissa otteluissa viime viikkoina.

Kaikki nämä pystyisi halutessaan argumentoimaan satunnaisiksi yksittäistapauksiksi, mutta itse olen eri mieltä. En väitä, että Liigassa olisi huonon hermokontrollin epidemia, vaikka paljon voittamista edistämätöntä ja potentiaalisesti vaarallista on tapahtunut viime aikoina.

Sen sijaan olen vakaasti sitä mieltä, että pelaajien väkivaltaisen ja muutoin epäasialliseen käytökseen reagoidaan Liigassa vajavaisesti.

Pidemmät pelikiellot ovat yksi näkökulma, mutta aivan kuten vankeusrangaistus yksinään ei ehkäise tulevaa rikollisuutta, ei pelkkä pelikielto auta pelaajaa riittävästi kontrolloimaan käytöstään.

Tunnesäätelytaidoista puhutaan enimmäkseen mielenterveyden häiriöiden kohdalla, mutta jos joku on sitä mieltä, että mailallaan toista ihmistä huitova pelaaja hallitsee tunnetilansa ja käyttäytymisensä mallikkaasti, suosittelen nostamaan pään pensaasta.

Ensisijaisesti pelaajien tunteiden säätelyyn kannattaisi kiinnittää huomiota seuroissa, sillä vakaasti ajatteleva ja toimiva kiekkoilija on myös kilpailuetu.

Kurinpidon näkökulmasta olisi tärkeää yhdistää pelikieltoihin koulutusta tunteista ja käyttäytymisen säätelystä. Kuten tunteiden säätelyä käsittelevissä hoitoryhmissä informoidaan, tarkoituksena ei ole tappaa tunteita.

Tunteet kuuluvat niin ihmiselämään kuin kiekkokaukaloon, mutta tunnekuohussa tapahtuvia ylilyöntejä on mahdollista oppia välttämään. Tunnesäätely on yhtä lailla harjoiteltava taito kuin luistelu, laukominen tai pelitavan sisäistäminen.

On naiivia ajatella, että väkivaltaisesti käyttäytynyt pelaaja ei parin ottelun pannan jälkeen enää käyttäytyisi samalla tavalla, kun painetilassa tunnetila kärjistyy. Tunteiden säätelyä opettelemalla ja harjoittelemalla on jopa todennäköistä, että kontrolli säilyy, vaikka pelitapahtumat aiheuttaisivat kiihtymystä.

Kantakaa siis vastuunne kurinpitodelegaatiossa ja hyödyntäkää tutkitusti tehokasta välinettä parantamaan turvallisuutta!

Wennström: Kiinnostava väite, jonka kanssa olen ilomielin samoilla linjoilla. On hieman outoa, että ammattiapu nostetaan jo esille esimerkiksi pelaajien päihdekuntoutuksesta puhuessa, mutta tässä, kun kyse on "vain" kiukusta ja väkivallasta, ei sitä nähdä samalla tavalla tarpeellisena. Rangaistus vain lusitaan pois oppimalla "kovan kautta".

Näen tämän tosin jo tarpeellisena osana jokaisen joukkueen henkistä valmennusta, sillä tunnesäätelyn tarvehan ei liity pelkästään jääkiekon väkivaltaan, vaan myös peleissä ja painetiloissa tapahtuvaan muuhun suorittamiseen.

Liigan sisäinen lainailu samoista sijoituksista kamppailevien seurojen välillä on lopetettava.

Wennström: Ei savua ilman tulta, mutta noinkohan väite liioittelee kuitenkin ongelmaa. Minusta tämän ehdoton kieltäminen tuntuu kummalliselta ajatukselta. Liigan täytyy kyllä löytää keinoja saada pelaajaruljanssi pyörimään ensisijaisesti nuorten ja Mestis-joukkueiden kautta, tai ihan vaan hieman laajemman pelaajamateriaalin.

Sitten taas ehdottoman kiellon iskisin vasta kevätpuolelle siten, kun runkosarjan pelejä on x määrä jäljellä. Tällöin liigan yksinkertaisesti täytyy onnistua rajoittamaan rumbaansa sarjan omien joukkueiden kesken.

Oinonen: Tappara johtaa sarjaa ja saa pelaajapulaansa apua, ei yhdeltä vaan kahdelta, kärkikuusikon joukkueelta. Luulin Liigan olevan kilpasarja, mutta touhu vaikuttaa enemmän kartellilta.

Perjantaina sarjakärki Tappara kohtasi vieraissa Jukurit, ja molemmilla joukkueilla oli muun muassa maaotteluista johtuvia poissaoloja. Mikkeliläiset paikkasivat kokoonpanon aukot omilla junioreilla, mutta kirvesrinnat saivat KalPalta lainaksi Konsta Kapasen ja Kärpistä Jesse Koskenkorvan.

Yhteensä siis yli 200 ottelua liigakokemusta, lisäksi kumpikin pelaaja on ollut mukana ikäkausimaajoukkueiden arvokisoissa. Olisi kelvannut ehkä Jukureillekin.

Onnistunut neuvottelu Tapparan toimistolta, mutta löperöä toimintaa seuroilta, joiden pitäisi kilpailla sarjakärkeä vastaan.

Sekä Kapanen että Koskenkorva on jäänyt omassa liigaseurassaan pieneen rooliin, joten hyvin pitkällä tähtäimellä ja erittäin teoreettisesti tällaiset pelaajalainat voivat loppukaudesta hyödyttää myös emoseuroja.

Tässä ja nyt kärkikuusikon seurat kuitenkin kilpailevat vain näennäisesti ja ennemmin auttavat dynastiajoukkuetta pitämään kiinni kärkipaikastaan.

Eräs kiekkovaikuttaja sanoisi: "Mä häpeän!".

» Lähetä palautetta toimitukselle