A-maajoukkue palaa Tampereelle

MAAJOUKKUE / Uutinen
Tammikuun 29. päivä on merkittävä päivämäärä tamperelaisessa, suomalaisessa ja kansainvälisessä jääkiekossa. Kyseisenä päivänä vuonna 1954 Neuvostoliitto pelasi ensimmäisen virallisen ottelun maansa rajojen ulkopuolella, Tampereen legendaarisella Koulukadun kentällä ja samana päivänä 1965 oli Suomen ensimmäisen jäähallin, Hakametsän avajaisottelu. Näitä tapahtumia kunnioitetaan 10. helmikuuta, kun Sweden Hockey Gamesin ottelu Suomi-Venäjä pelataan Hakametsässä.

Vaikka Neuvostoliitto pelasi tuolloin 51 vuotta sitten ensimmäisen ottelunsa, se oli jo silloin ylivoimainen vastus Suomelle. Tuolloin vielä luonnonjäällä pelatussa ottelussa (Koulukadun tekojää avattiin marraskuussa 1956) Neuvostoliitto voitti Suomen lukemin 8-1, Suomen ainokaisesta vastasi Hämeenlinnan Tarmon kuuluisan KaKuTi-ketjun jäsen Matti Karumaa.

Hakametsän jäähallin avausottelussa vastakkain olivat Tampereen seurojen parhaimmisto ja muun Suomen parhaimmisto. Ottelu päättyi lukemiin 4-4 ja yleisöä oli seuraavan päivän Aamulehden mukaan 6000-7000.

- Tämän tason kiekko-ottelulla haluamme kunnioittaa tamperelaisten rohkeutta, sitkeyttä ja ahkeruutta, mitä kaupunki osoitti tuolloin rakennusprosessin aikana, jääkiekkoliiton puheenjohtaja Kalervo Kummola selvensi.

- Ja onhan Tampere jääkiekkokaupunkina parempi kuin esimerkiksi Turku, täällä on potentiaalia paljon enemmän.

Vuoden 1965 MM-kisat oli myönnetty Helsingille, mutta koska pääkaupungissa ei hallia saatu aikaiseksi, Tampereen kaupunginjohtaja Erkki Lindfors ja kaupunginvaltuusto tarttuivat tuumasta toimeen. Useiden vaikeuksien jälkeen arkkitehti Jaakko Tähtisen piirtämä halli vihdoin saatiin rakennetuksi Hakametsään. Alkuperäinen kustannusarvio oli 1,5 miljoonaa sen aikaista markkaa, mutta se kohosi 7,17 miljoonaan. Tuolloin hallissa oli 2551 istuma- ja 7700 seisomapaikkaa. Nykyään vastaavat luvut ovat 6456 ja 1165 sekä 179 aitiopaikkaa, joista muodostuu kokonaiskapasiteetti 7800.

- Helsinkiläiset haukkuivat meidän halliamme teltaksi, mutta loppujenlopuksi heidän myöhemmin valmistunut ja suurinpiirtein saman kokoinen hallinsa tuli yli tuplasti kalliimmaksi, Tampereen nykyinen apulaiskaupunginjohtaja Lasse Eskonen naureskeli.

- Vuosituhannen alussa tehty noin seitsemän miljoonan euron arvoinen peruskorjaus osoittaa, että Hakametsä on edelleen käyttökelpoinen jäähalli, sen isännöitsijä Jari Tolvanen mainostaa.

- Peruskorjauksen viimeinen vaihe on edelleen tekemättä, siinä aitiotasoa parannetaan, rakennetaan hissi ja sisääntuloluiskia loivennetaan niin, että hallista saadaan entistä käyttökelpoisempi.

- Videotaulusta keskusteltiin suunnitteluvaiheessa ja kaupungin neuvottelijoiden muistikuva on, että seurat lupasivat maksaa sen. Seurojen neuvottelijat ovat vaihtuneet ja muisti kadonnut. Mustaa valkoisella mistään ei ole, Eskonen kertoo ja muistuttaa, että taulujen hinnat ovat tulleet roimasti alaspäin. Nykyinen taulu on hankittu vuoden 1982 MM-kisoihin.

Tämä viimeinen vaihe on budjetoitu tapahtuvaksi 2007. Viisien jääkiekon MM-kisojen ja useiden muiden lajien arvokisanäyttämönä toimineelle Hakametsälle Kummola lupaili jo alustavasti uusia arvokisoja.

- Olemme hakeneet alle 18-vuotiaiden MM-kisoja vuodelle 2007 ja Tampere on hyvin varteenotettava vaihtoehto isäntäkaupungiksi.

Sweden Hockey Gamesista kovatasoinen turnaus

Maajoukkueen pääkäskijälle Erkka Westerlundille Hakametsä on myös muistorikas paikka. Ensimmäinen visiitti tapahtui Lukon E-nuorten paidassa 1968.

- Se oli iso tilanne nuorelle pojalle, ensimmäistä kertaa jäähallissa ja tuolloin pelattu E-nuorten SM-turnauksen ottelu TPS-Lukko vielä televisioitiin.

- Onhan tämä historiallinen tilaisuus jo sikäli, että suomalainen kiekko on tässä neljässäkymmenessä vuodessa muuttunut melkoisesti ja osasyy on jäähallien rakentamisessa.

Itse ottelusta Westerlund povaa kovatasoista, sillä Euro Hockey Tourilla Venäjä ja Suomi ovat kärjessä vain pisteen päässä toisistaan. NHL:n työsulku omalta osaltaan vaikuttaa asiaan.

- Tässä turnauksessa nähdään varmasti hyvin laadukkaita joukkueita kaikilta, ei ainoastaan kevään MM-kisoja, vaan myös seuraavan kauden Olympia- ja MM-kisoja ajatellen.

- Pyrimme rakentamaan turnaukseen hyvän sekoituksen nuorista ja nälkäisistä pelaajista sekä meidän kokeneesta ja menestyneestä rungosta.

Joukkue Venäjä-otteluun ja koko turnaukseen nimetään paria viikkoa ennen itse tapahtumaa, mutta Westerlund uskoo, että monet suomalaiset NHL-pelaajat ovat halukkaita lähtemään mukaan.

- Monet halusivat edellisillä tauoilla hoidella siviiliasioita ja perheet olivat tuolloin monella hajallaan, mutta tähän turnaukseen mennessä on selvinnyt, pelataanko ylipäätään NHL:ää ja monien osalta tilanne on rauhoittunut.

Sweden Hockey Gamesissa voidaan nähdä kymmenen vuoden tauon jälkeen myös pelaajia liigaa alemmilta sarjatasoilta, sillä Westerlund on keskustellut Sami Kapasen ja Kimmo Timosen kanssa mahdollisuudesta pelata maajoukkueessa.

- Kun vielä saataisiin Nummisen Teppo pelaamaan johonkin, Numminen-Timonen oli meidän paras pakkipakki World Cupissa.

Pelaamattomuus ei sinällään ole ongelma MM-kisoja ajatellen, ennen kisoja on vielä kuukauden harjoitusjakso, jolloin vaikka koko kauden pelaamatta olleet pelaajat voivat saada itsensä kuntoon. Yhtenä tällaisena esimerkkinä voi pitää Jere Lehtistä.

- Meillä on hyviä kokemuksia vastaavanlaisesta tilanteesta ennen World Cupia, Westerlund muistuttaa.

Boumedienne- ja valmennuskysymykset auki

Edelleen auki on Josef Boumediennen pelaaminen Suomen maajoukkueessa. Kansainvälisen liiton virkamiehiltä on saatu kieltävä päätös, mutta virkamiehet tulkitsevat sääntöjä. Kummola on lyönyt verkot vesille.

- Sääntöjä voi aina muuttaa ja tehdä erikoispäätöksiä, kuten Jevgeni Nabokovin kohdalla tehtiin. Boumedienne lähti Suomesta NHL:ään ja palasi Suomeen. Uusi, perusteellisempi hakemus on jo lähetetty ja se ratkeaa helmikuun aikana. Sweden Hockey Gamesissahan hän voi pelata joka tapauksessa.

Maajoukkueen valmentajakaartia täydennetään vielä, neuvottelut on käynnissä ja Westerlund ja Kummola toivovat, että asiasta on jotain tiedotettavaa ennen helmikuun turnausta. Huhuissa on pyöritelty mm. Jukureiden ja alle 20-vuotiaiden maajoukkuevalmentaja Risto Dufvan nimeä.

- Tiimi on tämän parin kuukauden ajan toiminut hyvin, mutta harjoitusten vetämistä varten tarvitaan enemmän apua varsinkin kun tulee pitkä leiritysjakso. Vastustajien scouttaaminen ja maalivahtien valmentaminen näyttelevät myös omaa rooliaan tässä asiassa, Westerlund painottaa.

» Lähetä palautetta toimitukselle