Venäjän ja Ruotsin välinen välieräottelu oli ratketa isäntäjoukkueen hyväksi jo avauserässä. Ruotsi hallitsi kenttätapahtumia ottelun ensimmäiset 12 minuuttia, mutta onnistui maalinteossa vain kerran. Paikkoja oli useampaankin osumaan, sillä Venäjän maalin raudat kolisivat kolmesti.
- Kolme lepopäivää oli liikaa, emme saaneet alussa jalkoja liikkeelle, selvitti Venäjän päävalmentaja Jevgeni Popihin joukkueensa vaisuutta.
Ruotsin ainoa maali syntyi ylivoimalla, kun Venäjän alivoimanelikko ylimiehitti kiekollisen puolen. Nicklas Bäckström kaivoi kiekon ruuhkasta, ja Jonas Junland pääsi kävelemään rauhassa laukaisupaikkaan.
- Näin laukauksen hyvin, mutta en ehtinyt reagoida mitenkään, kun se muutti suuntaa puolustajasta, kertasi venäläisvahti Semjon Varlamov.
Erän puolenvälin jälkeen Bäckströmille avautui mainio mahdollisuus lisätä isäntien johtoa, kun Robin Lindqvist vapautti keskushyökkääjän läpiajoon alivoimalla. Bäckström harhautti Varlamovin jäihin ja siirsi rystypuolelle, mutta nosti epäonnekseen kiekon Venäjän maalin ylärimaan.
Ennen erätaukoa Venäjä iski kahdesti ja siirtyi johtoon. Ensin Andrei Zubarevin avaus ajautui onnekkaasti Patric Hornqvistin mailan kautta Igor Makaroville. Nopea laituri polki läpi, harhautti Jhonas Enrothin jäihin ja siirsi kiekon rauhassa maaliin.
Heti seuraavassa vaihdossa Andreas Molinder otti typerän jäähyn hyökkäyspäässä. Venäjän ykkösylivoima sai kiekon alueelle ja pyörityksen kuntoon.
Kiekko pelattiin tuttuun tapaan maalin eteen, ja Aleksei Tsherepanov pääsi esittelemään käsivoimiaan. Satakiloinen Daniel Rahimi roikkui kiinni venäläislaiturissa, mutta tämä onnistui silti nostamaan kiekon Ruotsin maalin kattoon.
- Venäjällä oli vapaapäiviä välissä, se ratkaisi tämän pelin. En halua selitellä, mutta meillä oli alkusarjassa kovia pelejä, joiden rasitus näkyi edelleen, Ruotsin päävalmentaja Torgny Bendelin selitteli.
Toinen erä Venäjän näytös
Venäjä teki toisen erän alkuun kolmannen maalinsa ja hallitsi peliä sen jälkeen mielensä mukaan. Ruotsalaisten yritykset olivat epätoivoisia, kun venäläiset taas pelasivat korkealla itseluottamuksella.
- Toisessa ja kolmannessa erässä pelasimme erinomaisesti sekä hyökkäys- että puolustussuuntaan, kiitteli Popihin.
Ruotsi vaihtoi maalivahtia Venäjän kolmannen maalin jälkeen. Bendelinin mukaan kyse oli lähinnä joukkueen herättelemisestä.
- Jhonas (Enroth) pelasi eilen hyvin, ja uskoin, että hän olisi levännyt tarpeeksi. En halua syyttää häntä, mutta päästimme liian helppoja maaleja. Gistedt pelasi hyvin, Bendelin sanoi.
Toinen erä sujui alusta loppuun totaalisessa venäläiskontrollissa. Erityisesti Venäjän ykkösketjun keskushyökkääjä Anton Krysanov nousi esiin taitavilla harhautuksillaan, oivaltavilla syötöillään ja tunnollisella puolustuspelillään.
Kolmannen erän alussa Venäjä sai mahdollisuuden armonlaukaukseen, kun Patrik Zackrisson ja Niklas Hjalmarsson joutuivat peräjälkeen jäähylle. Ruotsi sai jäähyt tapettua kunnialla, mutta juuri Hjalmarssonin vapautuessa Aleksandr Vasjunov laukoi tarkasti Ruotsin maalin takakulmaan.
Ruotsin peli rauhoittui ja muuttui samalla vaarallisemmaksi. Yksi hyökkääjä jäi ylös kärkkymään läpiajoja ja pakotti Venäjän varmistelemaan.
Ruotsi pääsi vielä kaventamaan 4-2:een, kun Niklas Hjalmarsson laukoi ylivoimalla maskin takaa. Erinomaisen maskin Varlamovin eteen teki Robin Lindqvist.
Tutut joukkueet loppuottelussa
Ennen turnausta kovinkaan moni ei uskonut Venäjän pelaavan maailmanmestaruudesta. Joukkue on kuitenkin esiintynyt todella vakuuttavasti.
- Ei tämä minulle ole yllätys, Popihin kertoi.
- Meillä on hyvä joukkue, kaikki tekevät kovasti töitä joukkueen eteen.
Silmiinpistävää olikin venäläispelaajien uhrautuminen joukkueen eteen. Kenttäpelaajat olivat niin innokkaita peittämään laukauksia, että Varlamov joutui välillä jopa rauhoittelemaan näitä.
- He tulivat alueelleni ja estivät torjuntatyöskentelyäni, Varlamov kertoi.
- En kuitenkaan sanoisi, että he peittivät liikaa laukauksia, he tekivät kaikkensa voiton eteen.
MM-kullasta pelaavat siis viimevuotiseen tapaan Venäjä ja Kanada. Sekä Venäjän valmennusjohto että pelaajat odottivat ottelulta paljon.
- Kanada on minusta turnauksen paras joukkue. He pelaavat aggressiivista kiekkoa, kehui Popihin.
- On mukavaa päästä jälleen loppuotteluun. Uskon, että siitä tulee hieno kamppailu, sanaili sankarimaalivahti Varlamov, joka oli vuosi sitten mukana kakkosmaalivahdin roolissa.
Varlamovin lisäksi Venäjän pelaajista vain Andrei Zubarev ja Gennadi Tshurilov olivat viime vuoden MM-hopeajoukkueessa. Kanadalla sen sijaan on kokoonpanossaan peräti yksitoista maailmanmestaria vuosimallia 2006.
Kanada voitti rangaistuslaukauksilla
Pohjoisamerikkalaisten keskinäinen taisto pääsystä finaaliin alkoi vauhdikkaasti, mutta tarkasti. Kumpikaan joukkue ei päässyt avauserän aikana selkeään tekopaikkaan, vaikka molemmat saivat yrittää ylivoimalla useampaakin kertaan.
USA hallitsi hienokseltaan peliä, mutta ei saanut aikaiseksi kunnon pyörityksiä Carey Pricen vartioimalle maalille. Ruotsalaisen erotuomarin Ulf Rönnmarkin linja oli varsin tarkka, mutta pelaajat eivät sen kummemmin purnanneet tuomarin vihellyksiä.
Toisessa erässä USA meni johtoon onnekkaalla ylivoimamaalilla. Joukkueen kapteeni Taylor Chorney yritti syöttää maalin kulmalla olleelle Nathan Gerbelle, mutta kiekko kimposi kulmalla päivystäneen Marc Staalin jalasta maaliin.
Kanadalla oli erän aikana pari hyvää paikkaa tasoitukseen, mutta Bryan Little ei saanut maalin kulmalta sudittua kiekkoa sisään ja Steve Downey hukkasi läpiajonsa ylilaukaukseen.
USA:n pelaajat pelasivat kuitenkin tarkkaa ja uhrautuvaa puolustuspeliä – pudotuspelikiekon hengessä – eikä Kanada saanut järjestettyä kunnon pyörityksiä USA:n puolustusalueelle.
Kolmannessa erässä Kanada sai vihdoin tasoituksen, ylivoimalla totta kai. Kris Letang syötti viivaa myöten Luc Bourdonille, jonka laukaus painui ohi mainiosti pelanneen Jeff Frazeen.
Kanadan tasoitusta voidaan pitää ansaittuna, sillä se vei kolmannessa erässä peliä. Hyvänä apuna sillä oli tuomari Rönnmark, jonka tarkka silmä lähetti yhdysvaltalaispelaajan kolmasti peräkkäin jäähypenkille.
Jatkoajalla yhdysvaltalaiset eivät onnistuneet hyödyntämään Kris Letangin taklaamisesta saamaa jäähyä. Nelikko Mueller - Kane - Okposo - E. Johnson sai aikaan pari hyvää vetoa, mutta Carey Price teki varmat torjunnat.
Rangaistuslaukauskilpailussa Jonathan Toews osoitti kylmähermoisuutensa onnistumalla jokaisella kolmesta yrityksestään. Peter Mueller kävi kaksinkamppailua Toewsin kanssa jo varsinaisella peliajalla ja rangaistuskilpailussa meno jatkui.
Kahdella ensimmäisellä yrittämällään Mueller onnistui, mutta kolmannella kerralla Price sulki länget kanadalaisittain riittävän nopeasti.
- Olemme harjoitelleet täällä paljon rangaistuslaukauksia, taustoitti Toews täydellistä suoritustaan.
Toewsin lisäksi toinen täydellinen yrittäjä oli puolustaja Jack Johnson, joka sijoitti molemmilla kerroilla kiekon rauhallisen varmasti ohi Pricen.
- En kestänyt katsoa rangaistuslaukauskilpailua. Sen jälkeen kun näin kiekon menevän ensimmäisen kerran maaliimme, niin painoin pääni alas ja nostanut sitä ylös ennen kuin homma oli ohi, kertoi Kanadan tasoitusmaalin varsinaisella peliajalla laukonut Luc Bourdon.
Varsin kauan Bourdon sai alaspäin katsella, sillä Muellerin epäonnistuminen oli kisan neljästoista yritys. Rangaistuskilpailu on jännittävä tapa päättää ottelu, mutta muuten peli ei pulssia paljon nostattanut.
USA oli joukkueista aktiivisempi ja Kanada pelasi tylsää, passiivista ja tarkkaa puolustuskiekkoa jopa silloin kun se oli ottelussa tappiolla. Fyysisyyttä ja intensiteettiä ottelussa nähtiin vain nimeksi.
Joukkueiden parhaina palkittiin maalivahdit Price ja Frazee. Pricelle merkittiin ottelussa 34 torjuntaa ja Frazeelle 26. Kaikkiaan Frazeeta kohti ammuttiin enemmän, mutta yhdysvaltalaispelajaat blokkasivat varsinkin alivoimalla pelatessaan useita laukauksia.
