On muistettava, että Ässät oli lopulta runkosarjan jälkeen kahdestoista ja taisteli pitkään vielä paikasta pudotuspelikarsintoihin. Playout-vaiheessa joukkueeseen iski kuitenkin täydellinen lama, joka oli lopulta johtaa aina Mestikseen saakka. Suurin syy löytynee valmennusportaan täydellisestä jäätymisestä paikassa, jossa nuori joukkue olisi pitänyt pystyä pitämään hereillä.
Ässien taustalla tapahtuikin karsintojen jälkeen paljon. Puheenjohtaja Pentti Ahola savustettiin ulos ja lopulta samasta ovesta poistui myös paremman työtarjouksen Sveitsistä saanut päävalmentaja Alpo Suhonen. Patapaitojen johdolle jäi hankala tilanne hankkia valmentaja valmiiksi koottuun joukkueeseen.
Rautakallio ruoriin
Ratkaisun Ässät löysi kuitenkin nopeasti. Seuran entinen suurpelaaja Pekka Rautakallio oli jo pitkään haikaillut paluuta kotikonnuilleen. Porilaisseuran tarjotessa roolia päävalmentajana, ei puolustajalegenda joutunut pitkään päätöstään miettimään.
Ässien valmennustiimi koostuu nyt Rautakallion johtamasta kolmikosta, jossa hän itse katsoo isoja linjoja. Apuvalmentajat Karri Kivi ja Pasi Kaukoranta hoitavat pelien aikaisen peluutuksen. Nykyaikainen systeemi, joka varmasti tulee Ässissäkin toimimaan.
Valmennuskolmikon vahvuutena voikin pitää juuri sitä, että pitkään seuran A-junioreita valmentanut Kivi ja katsomovalmentajana aikaisemmilla kausilla toiminut Kaukoranta tuntevat vähän vaihtuneen pelaajiston kuin omat taskunsa.
Hyökkäyksen nimet riittäviä
Patapaitojen hyökkäyskalusto on jo harjoituskaudella osoittanut toimivuutensa. Ykkösmaestroksi hankittu Kamil Piros ei ole harjoitusotteluissa panoksellaan häikäissyt, mutta noussee tosipelien alkaessa eturiviin. Jo viime kaudella väläytelleet Tommi Huhtala, Marko Luomala ja Veli-Matti Savinainen ottavat roolit kahdesta kärkiketjusta.
Kapteeni Matti Kuparinen sekä taitoniekat Piros, Marko Kivenmäki ja Sakari Salminen ovat muut hyökkäyksen syömähampaat. Kahden kärkiketjun takaa löytyy vielä iso joukko nuoria, Ässien omia kasvatteja. Severi Sillanpää, Mika Niemi ja Antti Mäkilä ovat viime kausien A-junioritähtiä, joilta odotetaan nyt nousua SM-liigakartalle.
Kokonaisuutena porilaisten hyökkäys on riittävää liigan keskitasoa, joka pystyy pitämään joukkueen sijoituksen organisaation tavoitteiden (pudotuspelit) mukaisena.
Ongelmat puolustuskalustossa
Jos on hyökkäys porilaisten paras ase, niin suurimmat kysymysmerkit löytyvät joukkueen puolustuksesta. Kokeneen Pasi Peltosen lopettamisen myötä peräpään johtajan paikka on ollut avoimessa haussa. Ässät ei kuitenkaan ole lähtenyt kalastamaan osaamista siirtomarkkinoilta. Ainoa hankinta kun on koesopimuksella syyskuun loppuun asti patapaidoissa pelaava Jussi Heikkinen.
Luotto viimevuotisen puolustuskaluston tason nostoon on siis huomattava. Toisaalta Pekka Rautakallio on vihjaillut, että puolustus kaipaa vielä vahvistusta. Tässä ”Rocky” onkin oikeassa. Matti Kuusisto, Tero Määttä ja Ville Uusitalo ovat puolustuksen avainnimet. Nuoret Jesse Jyrkkiö ja Miro Rahkola saavat myös kantaakseen suuren vastuun.
Tällä nimilistalla ei ole terveellistä lähteä SM-liigaan. Niinpä on oletettavaa, että ainakin yksi vahvistus porilaispuolustukseen vielä saadaan, ennemmin tai myöhemmin.
Yhden kortin varassa
Liigatasoon verrattuna Ässien tasokkain osa löytyy maalinsuulta. Toisaalta siellä piilee myös suuri riski. Eero Kilpeläinen on liigan tasolla kelpo, jopa hyvä maalivahti. Kakkosmaalivahti Jussi Rynnäs on seuran oma kasvatti, joka haki jo viime kaudella vauhtia miesten peleihin Mestiksestä.
Selvää on kuitenkin se, että Ässät ei kestä Kilpeläisen loukkaantumista. Rynnäs kelpaa tuuraamaan ykkösvahtia silloin tällöin, mutta yhtään suurempaan rooliin porilaisesta ei vielä ole. Pahimman sattuessa on Ässistä löydyttävä valuuttaa uuden ykkösvahdin hankintaan.
Kokonaisuutena Ässien lähtötilanne tulevaan kauteen on tuttu. Haastajan asemassa suurin tavoite on voittaa ensin itsensä, sitten saavuttaa pudotuspelipaikka. Sen jälkeen Isomäen hurmoksessa mikä tahansa saattaa olla mahdollista – tai sitten ei.
