Pekka Virta on tehnyt kuopiolaisen kiekkoilun eteen kovan työn. Menestyksen jälkeen uusi kausi on jälleen edessä, miehistö on entisestään vahvistunut, joten päävalmentaja myhäilee syystäkin tyytyväisenä ja levollisena katsellen kohti tyhjää Niiralan montun kaukaloa. Penkkiin rennosti nojailevasta miehestä aistii selvästi asioiden olevan mallillaan.
Valmistautuminen kauteen on sujunut mukavasti ilman suurempia ongelmia. Muutamilla pelaajilla on pieniä vammoja ja pari pelaajaa edustaa isänmaataan maajoukkueiden matkassa. Ehjillä kokoonpanoilla ei ole päästy harjoittelemaan, mutta valmentaja uskoo kauden käynnistyvän kaikesta huolimatta hyvällä ilmeellä. Alku tosin on vaikea, sillä KalPa kohtaa neljässä ensimmäisessä ottelussaan vieraissa JYPin, Kärpät, sekä Jokerit. Viime kauden aloituksen kaltaisesta yskähtelystä Virta ei ole huolissaan.
– Ei ihan helpoin mahdollinen alku. Jos pelaamme värikästä kiekkoa ja laitamme itsemme likoon, niin uskon että takit eivät vielä parin tappion jälkeen käänny Kuopiossa. Tärkeintä on uskoa omaan tekemiseen vastoinkäymisistä huolimatta, korostaa Virta alkukauden juonta kriittistä kuopiolaisyleisöä varten.
Ei suuria muutoksia pelityyliin
Mahdollisiin kokoonpanomuutoksiin kauden aikana Virta ottaa tiukan kannan. Fanien ei kannata myöskään odottaa ihan lähiaikoina uusia vahvistuksia, sillä pelaajabudjetissa liikutaan jo punaisella alueella. Virran mukaan yksittäisissä peleissä karanneet pisteet eivät muuta kokonaiskuvaa, sillä pelitapaa on rakennettu huolella ja hartaasti. Toki muutoksia voidaan joutua tekemään olosuhteiden pakosta.
– Jos joukkueessa alkaa äijiä tulemaan ja menemään, sekä kaikki pistetään uusiksi, niin harvemmin sellaiset jengit ovat loppukaudesta pärjänneet. Pelaajabudjetissa ollaan jo vähän pitkällä. Halusimme, että meillä on jengi valmiina mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, täsmentää Virta.
– Toki puhumme jälleen bisneksestä. Jos emme rupea pärjäämään, niin silloin lehterit tyhjenevät ja ruvetaan vaihtamaan valmentajaa, tai hankitaan lisää pelaajia. Eikös se näin yleensä mene?
KalPan aktiivinen pelitapa puri viime kaudella vastustajiin erinomaisesti. Virta onkin varautunut jo siihen, että muut joukkueet alkavat pelaamaan kuopiolaisia vastaan yrittäen tukahduttaa näiden liukasta liikettä. Yllätysmomentin Virta katsoo jo menneen ohi, joten muutoksia pelaamiseen on luvassa. Perusasiat eivät kuitenkaan tule muuttumaan juhlakauttaan pelaavan joukkueen otteissa.
– Muut tietenkin scouttaa meidän peliä ja hakevat niitä juttuja, joilla meidän peliä sotketaan. Esimerkiksi HPK pelasi täysin keskialueen sumppua tynkäottelussa. Kyllä meidän pelikin menee siihen, että pelitapaa täytyy ryhtyä jalostamaan, kunhan muut älyävät keksiä keinoja. Emmehän me enää mistään puskista tule, tiedostaa päävalmentaja tilanteen.
Viime kausi tervehdytti painetilaa
Lähtökohdat kauteen ovat Virralle henkisesti uudet. Mies on nyt näyttänyt kyntensä, eikä olisi ollut suuri vääryys, vaikka turkulainen olisi kauden päätteeksi kruunattu vuoden valmentajaksi. Aikaisempien vuosien tapainen vähättely ja naureskelu on hiljentynyt, joten Virran työrauha on siinä mielessä parantunut.
– Painetila on normaalimpi. Menestyspaineet ovat aina, ja ne kuuluvatkin työn luonteeseen. Mutta paskanjauhanta ja mustamaalaaminen, ennen kuin pääsee edes töihin, niin semmoinen on kohdaltani siirtynyt eteenpäin, kertoo Virta viitaten päävalmentajauransa alkuhetkiin.
Samaan aikaan Suomen jääkiekkoliitto istuu alas Vierumäellä ja kertoo, että yksilöitä pitäisi valmentaa ja kehittää.
Virta ymmärtää kohtelun tarkoitusperät, sillä kokematonta valmentajaa on helppo ruoskia etukäteen. Mies muistelee selittäneen aikanaan haastatteluissa toistuvasti pienistä askelista ja muutaman vuoden sisällä tapahtuvista tuloksista, mutta puheet käännettiin tuolloin ivaksi ja miehen työpaikka kyseenalaistettiin heti alkuunsa.
Valmentaja myöntää seuranneensa sitä, kuinka joukkueesta kirjoitettiin medioissa tuolloin, mutta mies huokaa tyylin jo muuttuneen. Virran mukaan suuri helpotus on myös se, että kaikki puhelinsoitot eivät tule enää hänelle, vaan yhtenäistynyt ja vuosia kasassa pysynyt valmennustiimi osaa jo jakaa vastuuta keskenään.
Virran mukaan hyvää suoritusta on entistäkin vaikeampi parantaa. Pronssin kirkastumisen eteen monen asian on parannuttava ja siihen vaikuttaa moni tekijä, kuten loukkaantumiset ja tiukkojen otteluiden ratkaisuhetket. Päävalmentajan mukaan joukkue on kuitenkin paremmassa valmiustilassa tällä hetkellä kuin vuosi sitten. Muuttuvia tekijöitä on kuitenkin paljon.
– Mielestäni kysymyksessä on kaksi eri asiaa: parannammeko pronssimitalia kirkkaammaksi, vai parannammeko päivittäistä tekemistä ja pelaamista? Jälkimmäisen asian suhteen tilanne on paljon parempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Uskon meidän olevan tällä kaudella kokonaisvaltaisesti parempi jääkiekkojoukkue, eli mitään esteitä sijoituksen parantamiselle ei ole, filosofoi Virta.
Virta: ”Kukaan ei leijaile.”
Virta ei epäile hetkeäkään, etteivätkö paluumuuttajat Tommi Miettinen ja Kalle Kerman istuisi KalPan formaattiin. Päävalmentaja ihmettelee edelleen myös Sami Kapasen ja Kalle Sahlstedtin lentävää lähtöä viime kaudella, ja toivookin muilta tukea pistetehtailuun. Valmentaja kuitenkin harmittelee loistavan tulokaskauden pelanneen Teemu Hartikaisen tiukkaa kalenteria tulevalle kaudelle.
– Hartikaisen maalimäärä viime kaudella oli mieletön. Nyt mies on armeijassa ja kiertää kaikki mahdolliset kisat nuorten maajoukkueessa. Tietenkin lähettävät miehen vielä Mestis-peleihinkin kiertämään. Samaan aikaan Suomen jääkiekkoliitto istuu alas Vierumäellä ja kertoo, että yksilöitä pitäisi valmentaa ja kehittää. Silloin meillä on yleensä 2-3 peliä viikkoon, jyrähtää Virta liiton käytännöistä.
Virran mielestä on hienoa, että nuoria pelaajia riittää, mutta muistuttaa materiaalin olevan lopulta kapea todellisen pärjäämisen kannalta. Mies muistuttaa tuttujen asioiden merkitystä joukkueen menestyksen kannalta – ilme, taistelutahto, joukkueen konsepti, sekä kuinka hyvin jokainen yksilö suorittaa nämä asiat. Konkaripelaajat pitävät omalla esimerkillään myös siitä huolen, että nuorien pelaajien tennarit pysyvät tiukasti maan kamaralla.
– Jos sä katot miten nuo meidän papparaiset tuolla vetää, niin ei meillä mitään tämmöistä leijumista tai hyvänolontunnetta ole havaittavissa, kertoo Virta osoittaen puhuessaan kohti hallin käytävällä kovia lämmittelyvetoja spurttailevaa Kapasta, samalla kun Sahlstedt kipittää katsomon rappusia edestakaisin haastattelijan selän takana.
Henkseli ei kuitenkaan lähde paukkumaan päävalmentajan rintakehällä. Virran mukaan pelaajat ovat jo keskenään jäsentäneet menestyksen pointit, mutta kaikki tiedostavat kuinka pienestä kaikki voi olla kiinni.
– Emme leiju, mutta emme pyytele anteeksikaan. Missään nimessä emme toki pidä kynttilää vakan allakaan. Meillä on hyvä jääkiekkojoukkue, luotamme omaan tekemiseemme ja uskomme siihen. Äläkä nyt laita siihen juttuun, että me muka uhoaisimme, teroittaa Virta toimittajalle.
Selvä, toimittaja pyyhkii muistivihkostaan otsikkohahmotelman ”Virta uhoaa mestaruudesta”, ja luottaa valmentajan sanaan.
Muutaman vuoden totuttelun jälkeen kalakukko alkaa maistua ihan kelpo eväältä Turun sinapin kanssa. Eikä joukkuekaan tunnu vielä röyhtäilevän kylläisenä. Pöytä on jälleen katettu tulevaan kauteen.
