Pallokerhon ikäkeskiarvo onkin aiempia vuosia selvästi korkeampi, kun jo aiemmin ryhmään oli hankittu 32-vuotias Fredrik Svensson ja veteraani-Janit Hassinen ja Keinänen jatkavat joukkueessa. Tulevalla kaudella HPK:n ikärakenne on paljon menneitä kausia tasapainoisempi, kun ryhmässä on myös kokeneempia pelimiehiä, ei vain nuoria ja lupaavia pelaajia.
Onko suuntaus sitten Hämeenlinnassa oikea vai onko mestaruuden puolustamisen tavoittelussa astuttu askel vikasuuntaan? Mäkiahon ja Strömbergin siirrot viime metreillä vaikuttavat helposti paniikkihankinnoilta, kun joukkueen peli ei harjoituskaudella kulkenut aivan toivottuun malliin. Kumpikaan ei pelillisillä avuillaan enää pysty hilaamaan joukkuetta ylöspäin, mutta pukukopin puolella kaksi kaiken nähnyttä ja kokenutta kiekkokiertolaista varmasti tekevät HPK-ryhmälle terää.
Strömbergin pistesaldot ovat vuosi vuodelta pienentyneet, eikä ylivoiman erikoismiehenä tunnettu jokeri-ikoni enää ole lähelläkään kymmenen vuoden takaista huipputasoaan. Samoin Mäkiahon luistin ei kulje samaan tapaan kuin niinä aikoina, joilta Hämeenlinnassa miehen suorituksia yhä muistellaan kaihoisasti. Molemmilla saattaa kuitenkin olla vielä jotain annettavaa SM-liigatasollakin.
HPK-valmentaja Jukka Jalonen yhdessä Pallokerhon johdon kanssa ovat tulleet tunnetuiksi pelisilmästään pelaajahankintojen suhteen. Onko tämä kaksikko se uupuva palanen hämeenlinnalaisten palapelistä, jolla Kerho nousee jälleen liigakärjen tuntumaan. Itse en ole pitkällisen pohdiskelunkaan jälkeen onnistunut vakuuttamaan itseäni siitä, että tässä olisivat HPK:n pelastajat.
Ehkeivät kyseessä nyt ole aivan paniikkihankinnatkaan, mutta suurta yllätystä kummaltakin kaivataan, jotta veteraanit kykenisivät auttamaan uutta joukkuettaan riittävästi. Kokemusta HPK-ryhmässä jo kuitenkin oli tarpeeksi ennen näitäkin hankintoja, joten pelkästään sen takia kaksikkoa ei olisi ritarinuttuun täytynyt raahata. Nyt Pallokerhon ilme on hyvin erilainen, kun nuorten nousevien pelureiden rinnalla on myös vanhoja hiipuvia tähtiä – molemmilta joukoilta kaivataan kuitenkin yhtä lailla vähintään omalla tasollaan pelaamista.
Jääköön siis nähtäväksi olivatko Strömbergin ja Mäkiahon värväykset yksi neronleimaus HPK-johdon pitkään ansiolistaan vai sittenkin virhetikki.
