| Kommentti Kuka heittää ensimmäisen kiven?
[lue lisää] |
”Rauli Urama uusi Tappara-valmentaja”, Jatkoaika uutisoi etusivulla 28. huhtikuuta 2006. Tämä otsikko iski karvaimmankin kiekkokarpaasin selkäytimeen kuin miljoona volttia. Ovatko Tamhockeyn hallituksen puheenjohtaja Kai Miesmäki ja Tapparan toimitusjohtaja Mikko Leinonen tulleet hulluiksi?!? Eihän nyt Lukossa kahdeksan vuotta kakkosvalmentajan pestissä ollutta miestä voi nostaa Tapparan päävalmentajaksi noin vain varsinkaan, kun mies on palkattu ensisijaisesti Tapparan A-junioreiden valmentajaksi! Sehän on... sulaa hulluutta!
Mutta malttakaapa, kuinka moni todella tietää missä sopissa uusi päävalmentaja on keitetty, mitkä ovat hänen meriittinsä ja mihin hän perustaa peli-ideologiansa?
Vakuuttava tausta
Jo pelkkä lyhyt silmäys uuden päävalmentajan historiaan herättää kunnioitusta.
Urama on suorittanut kaikki Jääkiekkoliiton valmentajatutkinnot ja vuonna 2001 ammattivalmentajatutkinnon. Pohjan valmennukselle luo liikunnanohjaajan sekä fysioterapeutin opinnot. Valmentajaurallaan hän on käynyt valmentamassa Kajaanin Hokkia kakkosdivisioonassa 1990-luvun alussa, mutta varsinaisen päivätyönsä Urama on tehnyt Rauman Lukossa. Valmennuskokemusta löytyy niin A-, B- ja C-junioreista kuin myös liigajoukkueesta, jonka valmennustiimiin hän kuului peräti kahdeksan vuotta.
Tähän ajanjaksoon mahtuu yhteistyötä yhteensä kuuden eri päävalmentajan kanssa. Kaudella 1998-99 Urama toimi Timo Tuomen alaisuudessa. Tuomea ovat seuranneet Vasili Tihonov, Ismo Lehkonen, Jukka Rautakorpi, Jarmo Tolvanen ja lopulta Jukka Koivu. Jos tämän joukon jäljiltä ei ole tarttunut jotain oppeja matkaan, niin silloin vaihtopenkin takana on kyllä nukuttu. Ajanjakso on myös sikäli mielenkiintoinen, että siihen mahtunut niin urheilullista menestystä Rautakorven alaisuudessa kuin karvaita krokotiilin kyyneliäkin – viimeksi vajaa vuosi sitten.
Valmennuksellisesti Uraman suurin meriitti lienee kuitenkin tullut nuorten maajoukkueen -88-ikäluokasta. Kolme vuotta kestänyt projekti sai arvoisensa päätöksen, kun joukkue voitti 18-vuotiaiden MM-kisoissa maailmanmestaruushopeaa viime keväänä.
Myöskään vaihtoaition toinen puoli ei ole miehelle täysin vieras. Vaikka oma ura jääkiekkoilijana tyssäsi vaikean polvivamman takia A-juniorihin, Urama näkee kuitenkin asioita myös pelaajan näkökulmasta, mikä on eittämättä vahvuus.
Tuttu ja työtä pelkäämätön porukka
Vaikka tilaisuus valmentaa Tapparan liigajoukkuetta tuli varmasti puun takaa myös Uramalle itselleen, siirto A-junioreiden valmennuksesta suoraan liigatason pääkallopaikalle ei kuitenkaan aiheuttanut yöunien menetystä:
- Kaikki on mennyt tosi hyvin ja ehkä ennalta odotettua paremminkin. On ollut helppo tulla ja tuoda itsensä ymmärretyksi ja osaksi tätä ryhmää. Kaikki on mennyt aika yksinkertaisesti ja kivuttomasti.
Epäilemättä siirtoa helpotti myös aiemmat kontaktit muun valmennusryhmän kanssa: Kari Makkonen on tuttu mies Lukon ajoilta, kun taas Mikko Saarinen ja Ilari Näckel ovat olleet Uraman kanssa samaan aikaan Jääkiekkoliiton hommissa.
Perinteisesti Tapparassa on totuttu menestykseen ja siihen, että joukkueella on realistiset mahdollisuudet taistella SM-liigan mitalisijoista. Vuoden 2003 jälkeen Tapparan valmennusjohdossa on tapahtunut paljon ja kovista päätöksistä huolimatta koko organisaatio on kahlannut syvissä vesissä. Urama sisäistää Tapparaan liittyvän voittamisen kulttuurin, muttei myönnä menestyspaineita:
- Tapparassa ovat olleet nämä elementit jo kautta aikojen tai ainakin erittäin pitkän aikaa. Menestymään valmis joukkue ja johtoryhmä. Itselle menestymisen kulttuuri on kuitenkin tavallaan uutta. Tiedän oleelliset asiat ja olen tottunut vaatimaan pelaajilta sitä, mitä voittamisen eteen pitää tehdä, mutta Tapparassa nämä asiat ovat itsestäänselvyyksiä. Sitä kautta päästään aika hedelmälliseen lähtötilanteeseen.
Kokenut ja yhtenäinen runko
Kysyttäessä Uraman arviota tulevan kauden joukkueesta, vastaus on lyhyt ja ytimekäs:
- Joukkue on kokenut porukka, pitäen sisällään riittävästi nuorta intoa. Joukkueessa on selkeästi ne elementit, joita jääkiekkopelaamisen perusvoittamiseen tarvitaan.
Tappara on tahkonnut muutaman kauden samalla perusmiehityksellä, sillä peräti 50% pelaajista on pelannut joukkueessa yhtäjaksoisesti vähintään kolme viimeistä kautta. Urama kuitenkin näkee maltillisen, pikkuhiljaa tapahtuvan muutoksen joukkueen yhtenäisyyttä edistävänä asiana:
- Näen rungon kasassa pysymisen ehdottomasti positiivisena asiana. Joukkue on rutinoitunut, kouliintunut ja tietoinen siitä mitä menestyksen eteen pitää tehdä.
Viime kauden jälkeen Tappara koki kovat menetykset, kun sekä 23 maalia runkosarjassa iskenyt Timo Vertala että puolustuksen kiekollinen johtaja, tehot 14+16 runkosarjassa takonut Pasi Puistola lähtivät hakemaan uusia tuulia uralleen Elitserienin HV71:stä. Urama ei kuitenkaan lähde spekuloimaan nimillä, eikä arvailemaan kuka tai ketkä voivat nousta korvaamaan kriittiset pelaajamenetykset:
- Korostan koko joukkueen panosta tässä asiassa. Vaikea arvioida ketkä yksittäiset pelaajat voivat nousta esiin, koska potentiaalisia yksilöitä löytyy laajalta rintamalta. Pitää katsoa ketkä tulevat valtamaan joukkueen sisäiset kärkipaikat, kun liiga alkaa.
Kuitenkaan akuutteihin pelaaja- tai kokoonpanomuutoksiin ei tällä hetkellä ole tarvetta:
- Olen tyytyväinen nykyiseen joukkueeseen kokonaisuutena. Nyt kun vielä pelaamme lisää otteluita kotimaassa ja Ruotsissa niin kokonaisuus tulee selkiytymään entisestään. Pitää katsoa Ruotsin pelien jälkeen ja vielä ennen liigan alkua, että missä mennään.
Toinen kokoonpanossa silmiinpistävä seikka on peräti 15 pelaajan muodostama hyökkääjäkaarti. Vaikka Jonas Enlund ja hiljattain seuran kanssa sopimuksen tehnyt Antti Hölli mahtuvat ikänsä puolesta pelaamaan vielä A-nuorten SM-liigaa, he tulevat todennäköisesti silti saamaan peliaikaa myös liigajoukkueessa. Tällä koostumuksella Uramalla olisi varaa istuttaa kahta pelaajaa katsomossa. Tosin mies itse näkee pääasialliseksi syyksi hyökkääjien määrään muun kuin tervehenkisen kilpailuasetelman:
- Kyllä tässä varaudutaan ensisijaisesti pelaajien loukkaantumisiin runkosarjan aikana. Joukkueessa pitää olla laajuutta, koska epäilemättä loukkaantumisia tulee tapahtumaan ennemmin tai myöhemmin.
Tilaa nuoruudelle
Uuden valmentajan tulon myötä iso luuta on pyyhkinyt myös juniorivalmennuspuolella, sillä seuran oma juniorituotanto on ollut lamassa jo useamman vuoden ajan. Pelaajia on pystytty jalostamaan vain hitaasti ja silloinkin osa heistä on joko jämähtänyt Mestis-tasolle ilman riittävää peliaikaa ja roolia (Ilpo Salmivirta, Petri Koskinen), kadonnut kokonaan kiekkokartalta (Timo Hutko) tai pahimmassa tapauksessa suorastaan sysätty toiseen joukkueeseen (Anssi Salmela). Tämän kaltaisiin kömmähdyksiin ei ole enää varaa, sillä tuskin kukaan haluaa Tapparasta pelkkää ostojoukkuetta.
Tästä syystä Tapparassa on viime keväänä lanseerattu Pro Tappara –hanke, jonka tarkoituksena on kehittää A-, B- ja C-juniorijoukkueiden valmentautumista ja tarjota nuorille pelaajille mahdollisuudet nousta liigapelaajaksi Tapparaan. Hanke on käynnistynyt yskähdellen, sillä kesärinkiä lukuun ottamatta nuoria pelaajia on toistaiseksi haalittu lähinnä muista seuroista. On kuitenkin selvää, ettei kelkkaa käännetä yhden kauden aikana, joten toivottavasti työ alkaa kantamaan hedelmää jatkossa. Suunta on joka tapauksessa oikea.
Urama on tyytyväinen uuteen linjaan, jossa nuorille annetaan mahdollisuus osoittaa kykynsä ja vakuuttaa seurajohto. Myös kesän aikana nähdyt esitykset ovat miellyttäneet päävalmentajaa:
- Kesäringissä olevat nuoret ovat pärjänneet erittäin hyvin. He ovat pystyneet ottamaan merkittäviä kehitysaskelia kesän aikana ja menneet eteenpäin joka harjoituksessa. Toivottavasti joukosta nousee joku tai joitain pelaajia myös liigamiehistöön. Tavoite näillä pelaajilla on kuitenkin liigassa ja sen eteen on vielä tehtävä töitä. Nuoren pelaajan pitää henkilökohtaisella panoksella näyttää, että on pelipaikan arvoinen.
Kahvakiekko historiaa
Perinteisesti Tapparaa on pidetty kahvakiekon luvattuna joukkueena ja maagisen ilkikurinen tunnus ”Kahvara” on päässyt yhden jos toisenkin vastapuolen kannattajan suusta, varsinkin tappion hetkellä. Näille kannattajille on hyviä uutisia, sillä SM-liigassa on jo siirrytty uusiin sääntöihin, jotka kitkevät estämis- ja koukkaamistapahtumat tehokkaasti. Uraman mielestä sääntömuutokset ovat olleet pelkästään positiivisia:
- Osittain uusiutunut tuomarilinja on mielestäni todella hyvä asia. Se on selkeä ja yksiselitteinen paitsi tuomarin, myös pelaajan näkökulmasta. Uusi linja on vaikuttanut pääasiallisesti kiekolliseen peliin, jonka merkitys harjoittelussa on korostunut entisestään.
Uusi päävalmentaja on tuonut uudet reseptit mukanaan joukkueeseen. Taktiikka on muuttunut, mutta tavoite on selkeä:
- Lähdemme kauteen kiekollisen hallintapelin kautta, niin kuin varmaan valtaosa muistakin seuroista. Kiekkoa tullaan tuomaan nopeasti, mutta hallitusti ylös, jolloin vastustaja joutuu rikkomaan. Tätä kautta joukkue saa ylivoima-aikaa, joka puolestaan edesauttaa maalien syntymistä.
- Seuran pysyvä tavoite on olla runkosarjan lopussa kuuden parhaan joukossa niin, että joka vuosi on realistiset mahdollisuudet taistella tosissaan pudotuspeleissä ja mennä loppuun saakka.
